Huomasin tänään Web Origosta että lukemani kirjasarjan seuraava osa on hyllyssä saatavilla, joten piti sitten käydä kirjastossa. Ihme kyllä kukaan ei ollut ehtinyt napata kirjaa nenäni edestä. Nyt vaan pitäisi ensin lukea loppuun tuo edellinen osa. Eihän siinä ole kuin lähemmäs 900 sivua.
Pako. Pidin sarjasta heti alusta alkaen, vaikka yleensä ylihypetetyt sarjat ovat olleet pettymyksiä. Nyt olen jäänyt kunnolla koukkuun. Eilisen jakson jälkeen luin koko loppuillan tulevien jaksojen yksityiskohtaisia selostuksia. Taidan rakastaa cliffhangereita, ja Paossa niitä on joka jakson lopussa. Lupasin aiemmin itselleni että seuraisin sarjaa television tahdissa. Nyt on hirveä houkutus sortua latailemaan, niin jännään kohtaan jakso jäi ja niin paljon niin jänniä tapahtumia on tiedossa.
Eilen katselin Codename Eternityä sen jälkeen kun Paolta ehdin. Oli tarkoitus ottaa CE nauhalle mutta laiskotti niin etten jaksanut. Jaksossa päähenkilö Ethaniel kiipesi likaista putkea pitkin ja sotki takkinsa pahasti. Sanoin itselleni että seuraavassa kohtauksessa takki on varmasti putipuhdas. Ja niin olikin. Kylläpäs nauratti.
Näin viime viikolla jopa Codename Eternity-aiheisen unen. Siinä pidin taas päässä ihanaa mustaa peruukkiani. Mitähän unentulkinta tuosta sanoisi... Haluaisin olla joku muu? Myöhemmin olin saanut myrkytyksen pahisten toimesta ja Ethaniel yritti pelastaa henkeni tarjoamalla minulle vastamyrkkyä. Yritin selittää hänelle ettei pesuainepulveri henkeäni pelasta, koska se on pahasti syövyttävää ainetta ja sulattaisi sisuskaluni. Ethaniel ei millään uskonut minua. Minkäs alien tietämättömyydelleen voi. Yritti raukka parhaansa mukaan pelastaa minut, sillä olin aiemmin pelastanut hänet, tietysti kiitos peruukkini.
Viime viikolla yhtenä aamuna rapun lattialla oli 20e. En edes ottanut sitä, vaikka pelkoa kiinnijäämisestä ei ollut. Olisin potenut huonoa omatuntoa loppuikäni. Olen tiennyt jo aikaisemmin etten pystyisi varastamaan vaikka mahdollisuuden siihen saisin. Yhden oven takaa kuului kännisten älämölöä, joten heiltä se raha oli varmaankin tippunut. Tuskinpa se 20e päätyi takaisin oikealle omistajalleen vaikken sitä ottanutkaan. Myöhemmin rupesin miettimään olisinko toiminut toisin jos seteli olisikin ollut vaikkapa 100e? Houkutus olisi ollut suuri...
Äitini totesi "näytätpä sinä tyylikkäältä!" kun päälläni olivat arkiset farkut ja t-paita. Mitä se sitten kertookaan tavallisista rytkyistäni...
| You Are: 50% Dog, 50% Cat |
 You are a nice blend of cat and dog. You're playful but not too needy. And you're friendly but careful. And while you have your moody moments, you're too happy to stay upset for long. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti