20. lokakuuta 2006

Hyrr. Taidan alkaa todella muuttua ja ruveta pitämään kesästä enemmän kuin talvesta. On nimittäin vähän kylymä. Laitoin pipon ja hanskat ensimmäistä kertaa tänä syksynä. Lopputalvesta asti olen kulkenut kiltisti kävellen ja käyttänyt bussia vain hätätapauksissa. Tänään päätin kuitenkin olla kylmyyden takia laiska ja tulin kotiin bussilla. Hirveä ajatus iski mieleeni: entäpä jos tämä onkin alkava trendi ja talven aikana en pakkasen vuoksi "jaksakaan" kävellä?

Oli vähän kiire aamu. Piti oikein herätä normaalia aikaisemmin että varmasti ehtisin. Minulla oli hammaslääkäri. Tai siis suuhygienisti, ärgh. En kyllä ymmärrä mitä "säästöä" tuosta olevinaan syntyy. Ensin suuhygienisti tekee tarkastuksen, mutta hän ei voi antaa hammaslääkärille suoraan toimenpideaikaa vaan vain tarkastusajan. Sitten hammaslääkäri tekee tarkastuksen. Ja sitten vasta päästään tositoimiin.

Meinaisin muuten pyörtyä kun näin laskun. 28e eikä "lekuri" tehnyt muuta kuin poisti hammaskiven. Kuka vielä väittää kunnallista hammashoitoa halvaksi?

Joudun sitten taas tuttuun kidutusluolaan. Sain onneksi ja ihmeekseni valita lääkärin enkä joudukaan vanhalle kiduttajalleni, jee. Kuten jo tiesinkin toinen viisureistani joudutaan kuulemma poistamaan leikkaamalla kun on vain osittain puhjennut. That'll be SO much fun.

Tänään tapahtui minulle harvinaisempi juttu. Menin ruokakauppaan ostamaan pelkän kurkun ja poistuin kaupasta peräti 15e köyhempänä. Kamalaa. Ei se kurkku kuitenkaan ihan niin paljon maksanut. Tuli ostettua vähän sitä ja tätä ja tuota. Olen viime aikoina hemmotellut itseäni liikaa ruualla.

Eilen oli aivan hirveä jakso Hädän hetkellä-sarjassa. Vasta myöhemmin tarkistin asian ja huomasin että kyseessä oli kauden päätösjakso, joten ei ihmekään että järkkyjä tapahtumia riitti. Päätapahtumaa pohjustettiin jakson alusta asti, mutta luulin silti ettei mitään isoa sittenkään tapahtuisi. Väärässä olin. Yksi sarjan päähenkilöistä kuoli, ja kauhealla tavalla. Räjähti kappaleiksi. Näki maassa maatessaan omat jalkansa vieressään. Kysyi silti "kävikö pahasti?" En oikein usko että oikeassa elämässä vastaavan sattuessa ihminen voisi vielä elää parin minuutin ajan.

En ole pystynyt muuta ajattelemaankaan kuin tuota eilistä jaksoa. Ihan hirveää. Taisin nähdä siitä untakin, mutten onneksi muista millaista. Hädän hetkellähän on Teho-osaston sisarsarja. Kertoo New Yorkin ensihoitajien, palomiesten ja poliisien toiminnasta. Jo pitkään Third Watch on tuntunut paljon mielenkiintoisemmalta sarjalta kuin Tehis.

Uni maistuu parhaimmalta iltapäivisin. Mihinkään muuhun vuorokaudenaikaan nukkuminen ei ole niin makoisaa. Tai no... kun aamulla herää, ja tietää että kohta voi mennä taas nukkumaan eikä tarvitse lähteä minnekään... Ihanaa.

En ole pitkään aikaan muistanut uniani, mutta nyt alkaa muisti virkistyä. Onneksi. Luin jostain että unien muistamattomuus kertoo jonkin vitamiinin puutoksesta. Taisi olla joku B-vitamiini. Näin eilen mielenkiintoisen unen ja laitan sen tännekin. Tämä kertoo taas siitä ettei minun kannata viettää aikaa foorumilla.

Näin unen jossa Beck's oli poikaystäväni. Hän jätti minut kylmästi toisen naisen takia.

Myöhemmin kävelin sateessa kotia kohti. Sain puhelun jossa kerrottiin ettei tyttäreni ole tullut kotiin. Päätin mennä kotiin taksilla jotta pääsisin perille nopeammin. Astuin taksiin ja kerroin osoitteen. Sitten vasta huomasin että taksikuski oli Beck's. Uhkasin häntä metallisella kynsiviilalla ja yritin paniikissa päästä pois taksista, sillä tiesin että hän tappaisi minut. Beck's torpedoi pakoyritykseni.

Hän kidnappasi minut paikkaan joka oli iso hotellin ja huolto-aseman risteytys. Paikalla oli paljon ihmisiä. Yritin pyytää heitä soittamaan poliisille, mutta kaikki ihmiset olivatkin Beck'sin juonessa mukana. Paitsi yksi. Yritin saada hänet uskomaan älyvapaan tarinani ja soittamaan hätänumeroon. Samalla pelkäsin että hänelle tapahtuisi jotain kamalaa jos joku pahis huomaisi hänen tekevän niin.

Tämä hyvä tyyppi vei minut yhteen hotellihuoneeseen. Laitoin oven lukemattomat lukot kiinni - turhaan. Joukko pahiksia avasi ne yksitellen ja rynni huoneeseen.


Vielä pitäisi jaksaa tehdä ruokaa ja syödä ennen kuin pääsee taas nukkumaan.


You Are 10% Extrovert, 90% Introvert

You avoid people at all costs
You aren't one for social interaction
And you limit your interaction to a select few
Thank God for self checkout!

Ei kommentteja: