Heräsin maanantaina 17.8. puoli kahdeksalta enkä saanut enää nukuttua. Juna Kuopiosta kohti Helsinkiä lähti klo 11.15.
Menin ensimmäistä kertaa opiskelija-alennuksella VR:n junassa. Vasta nyt sain tietää Frank-sovelluksesta, josta saa ilmaisen digitaalisen opiskelijakortin. Olin luullut että (digitaalisen) opiskelijakortin saadakseen pitää olla opiskelijärjestön jäsen.
Nykyään jalkani eivät turpoa ja kipeydy junamatkoilla, kiitos Pycnogenolin. Mutta uusia kipuja ja vaivojahan aina tulee. Nyt pakarakipuni ärtyi kesken matkan, ja oli pakko ottaa särkylääke. Miten niitä pidempiä matkoja muka kestäisi?
Tällä kertaa Helsingin rautatieasemalle astuessa ei ollutkaan hiton kylmä, ja hampaat eivät lyöneet loukkua.
Halusin Ruohonjuuresta tietyn kasvoveden. Jo pitkään niitä oli "vain muutama jäljellä". No niitä oli tasan yksi jäljellä, eli kävi hyvä tuuri.
Nykyään ongelmana on se että jos haluaa Helsingistä Tukholman risteilylle niin juna ei saa olla yhtään myöhässä tai myöhästyy laivasta. Pitäisi olevinaan mennä monta tuntia aikaisemmalla junalla. Mutta Tallinnaan mennessä luppoaikaa on kaksi tuntia ennen kuin laivaan nousu alkaa. Ehdin lukea kirjan Krusifiksitappaja lähes loppuun.
Tällä kertaa meillä oli hyttinä Deluxe sea view, siksi koska ne sijaitsevat laivan keulassa. Ne tosin ovat kolme neliötä pienempiä kuin samanhintaiset Deluxe plus sea viewt ja ovat alemmalla, 8. kannella.
Mutta keulassa oleminen on harvinaista herkkua. Victorialla ei edes muuten pääse laivan keulaan katselemaan maisemia kuin vain Grande buffetissa ja Conferencessa.
Olin katsonut etukäteen illallisbuffetin valikoimaa, mutta en vain onnistunut löytämään joitakin niistä ruokalajeista. Ehkä en vain osaa lukea? Pelkäsin etukäteen että söisin liikaa ja saisin vatsakipuja, mutta onneksi niin ei käynyt.
Tallinkin laivan viinit vaihtuivat toukokuussa, eikä mistään netistä löydy tietoa niiden uusien viinien sokeripitoisuuksista. Valkoviinin sanotaan olevan kuivaa, ja kokeilin sitä varoen puolentoista lasillisen verran, onneksi ei ongelmaa.
Laivalla oli yllättävän paljon porukkaa, yökerhossakin useampia tanssijoita. En tosiaankaan jaksanut valvoa klo 11 asti jolloin bändi olisi aloittanut.
Hytin telkkarista näkyi monta kanavaa enemmän kuin vuosi sitten, mm. monta Viron kanavaa. Olin kuullut että niillä näkyy La Promesa, ja totta se on. On niin hauskaa lukea vironkielisiä tekstityksiä.
Muistelin että Viron laivalla ei voisi tilata erikoisaamiaisella munakasta, mutta olin väärässä. Se olikin vuosi sitten se aamiainen kun minulla oli huono olo enkä voinut syödä juuri mitään.
Tuli ehkä valittua lounaan ajankohta vääriin. Päästiin Starlightiin juuri kun bändi lopetteli viimeistä kappalettaan. Tykkäsin tosi paljon ravintola Grillhousen taustamusiikista, cover-versioita hittibiiseistä.
Viimeksi palelin Tallinnan matkalla, erityisesti kun palattiin kotiin Kuopioon. Tällä kertaa halusin varustautua takilla ja saappailla. Ja kylmä minulla oli vain kerran, kun oltiin ulkona laivan kannella ottamassa kuvia. Kädet ihan tärisi.
Ja kuuma tuli vasta kun Helsinkiin palattua etsittiin ympäriinsä UFFia, löydettiin lopulta kaksikin. Mutta enhän minä niistä koskaan jaksa mitään etsiskellä kun porukkaa on liikaa ja tilaa liian vähän.
Kun oltiin Oodissa odottamassa junan lähtöä Kuopioon iski uutispommi: Saku Koivun paidan jäädytys. Tokihan sen täytyi tapahtua kaikista päivistä juuri silloin kun en päässyt heti ostamaan lippuja.
