Lomaviikko

Vappuaattona raahauduin viimeisillä voimillani kirjastoon hakemaan kaksi varaamaani peliä. Olin budjetoinut itselleni vapaapäivän rankan risteilyn jälkeen. Mutta idiotismini vuoksi olikin pakko lähteä kirjastoon koska haluttiin pelata peliä Cat Quest 3 vappuna. Se ei ole pitkä peli, kahdessa päivässä ja 9 tunnissa läpi. Harmittaa sekin että menetin matkan takia marsu-striimin putkeni. 149 lähetystä.

 

Eipä tuosta minun matkustelustanikaan meinaa tulla enää mitään. Huomasin eron jaksamisessani jo kahden viime muuton välillä, vaikka niiden välissä oli vain muutama vuosi. Miten ikävästi kroppani reagoi silloin vähäiseenkin tavaroiden pakkaamiseen. Pärjään arjessa hyvin jos voin toimia kroppani ehdoilla, eli levätä aina kun sille on tarve. Mutta sitten jos pitäisi oikeasti tehdäkin jotain...

 

 

Kainalotkaan ei tykänneet nyt siitä että käytin antiperspiranttia monta päivää putkeen. Lopetin antiperspiranttien käytön vuosikymmeniä sitten, kun kainaloiden iho ei kestänyt. Nykyään käytän antiperspiranttia vain harvoin, "tärkeimmissä" menoissa. Minullahan oli vuonna 1997 atopia pahana mm. kainaloissa. 

 

Koska laivalla ei voi ryypätä kunnolla halusin risteilyn jälkeen baariin, jos vain matkan rasituksiltani jaksaisin. Nykyään humaltumisen yrittäminenkin vaan tuntuu niin rasittavalta ja vaikealta toiminnalta. Avasin Absolut Citron-pullonkin, vaikka Lime on vielä kesken. Pääsin kotona drinkkiin numero neljä asti, ja baarissa aloittelin toista drinkkiä. Eli yhteensä alle 6 alkoholiannosta. Caipiroska maksaa Gloriassa nyt 11,20. Olin tällä kertaa pettynyt Glorian musiikkiin, kun oli ihan liikaa suomalaisia biisejä. Mutta minkäs teet jos ihmiset pyytävät niitä?

 

 

Törmättiin Gloriassa veljeeni, ja tultiin samalla bussilla kotiin. Krapulaa ei ollut oksetuksen muodossa, sydän tietysti hakkasi tehden nukkumisesta vaikeaa. 

 

Oli järkyttävää tajuta etten ollut blogannut ollenkaan viikkoon. Kai sitten pidin loman. 

 

Turku-Tukholma -risteily Baltic Princessillä

Olin luvannut itselleni että en enää koskaan menisi Turkuun, paitsi Saku Koivun TPS-paidan jäädytykseen. Minä odotan ja odotan, mutta ei se vaan koskaan tapahdu. Jotkut väittävät että ensin Turkuun pitäisi saada uusi halli. Ja sitten kun Saku jäädytetään, tuskin onnistuisin saamaan lippuja. Ja sitähän en todellakaan kestäisi!

 

Kun oltiin marraskuussa Tukholmassa, ihmeteltiin miksi Baltic Princess ei lähtenyt aikataulunsa mukaisesti takaisin Turkuun. Selvisi että nykyään Turusta järjestetään maanantaisin päivä Tukholmassa -risteilyjä. Normaalistihan Turun risteilyillä ei pääse maihin. Tosin nämä päivä Tukholmassa -risteilyt Turusta loppuvat toukokuun lopussa.

 

 

Kun sain ajan hammaslääkärille maanantaille 27.4. ajattelin että sitten ei pääsekään lähtemään sinä päivänä risteilylle. Mutta sitten tajusin että aika on aamulla niin aikaisin että ehtisin juuri sopivasti klo 11.15 Kuopiosta lähtevään junaan. Herätys oli minun mittapuullani hiton aikaisin, ja ruokailujenkin väliin jäi 12 tuntia. Onneksi otin junaan evääksi leipomiani vhh-muffinseja.

 

Hammaslääkärissä ei montaa minuuttia kestänyt, kun todettiin että suussani oleva (kolmas) patti on harmiton, eksostoosi. Luusta peräisin sekin, kuten alaleuan torukseni. Nuo kaksi ovat kai sama asia.

 

Minulla jäi sitten liikaa luppoaikaa junan lähtöä odotellessa, ja menin kirjastoon lukemaan kirjaa. Saavuin sopivasti juna-asemalle aika samaan aikaan kuin puolisoni, joka toi mukanaan matkalaukkuni. Kuopio-Turku junamatkoilla oli kaksi vaihtoa, Pieksämäellä ja Tampereella. Oikeastaan hyväkin niin, että pääsee välillä jaloittelemaan. 

 

Oli ikävää todeta että saappaat joiden kanssa minulla ei ollut ollut aiemmin ongelmia sattuivatkin nyt jalkoihin. Se kaiketi johtui siitä että laitoin jalkaan ylimääräisen kerroksen sukkahousuja, pelkäsin että palellun. Kuopiossa oli lämmintä, mutta Tampereella hampaat meinasivat lyödä loukkua. Oli niin vaikea päättää laittaako talvi- vai kesätakin päälle. Pärjäsin lämpötilojen suhteen lopulta aika hyvin. 

 

 

Juna saapui Turkuun 40 minuuttia myöhässä. Tampereelta ei meinattu päästä pois, koska edellä ollut (Pieksämäen) juna rikkoontui. Piti peruutella sen ohi. Sitten Lempäälän tienoilla junaliikenne keskeytettiin viranomaispäätöksellä. Meitä myöhästyminen ei onneksi haitannut, vaan oikeastaan päinvastoin. Nämä Turun lähdöt ovat kamalia, kun laiva on vain tunnin satamassa, ja siinä ajassa pitää saada vanhat ulos ja uudet sisään.

 

Muistin Turun keskustan, ja sen rautatieaseman ihan erilaisina. Kaipa se on vaihtanut paikkaa sitten viime näkemän.

 

Hyttimme oli A-premium. Deluxe-hytit olivat juuri tällä lähdöllä oudon kalliita, kalliimpia kuin sviitit, missä ei ole mitään järkeä. Jokin bugaa varaussysteemissä. Eihän kukaan ole niin hullu että suostuu maksamaan deluxesta enemmän kuin sviitistä? Muutenkin deluxet tuntuvat olevan lähes aina loppu.

 

 

Hytti oli aika lähellä keulaa, niin ei onneksi jouduttu kulkemaan loputtomia hyttikäytäviä pitkin. Mutta juuri vierestä alkoi ovella suljettava sviittien ja deluxejen alue, ja ensimmäisenä yönä liikennettä ja meteliä riitti. Toisena yönä ei ollut vastaavaa ongelmaa, en tiedä oliko melua oikeasti vähemmän vai nukuttiinko vain sen ohi. 

 

 

Starlightissa baarimikko ihmetteli voiko Caipiroskan muka tehdä ilman sokeria. Enpä muista että aiemmin olisi joku sen tekemistä vastustellut. 

 

Erikoisaamiaisella saa tilattua pöytään munakkaan. Kokeilin eri aamuina kahta erilaista, ne olivat hyviä mutta turhan pieniä. 

 

Tukholman Viikinkimuseo 

Tällä kertaa mentiin Djurgårdeniin laivayhtiön omalla bussikuljetuksella. Viikinkimuseossa oli yllättävän paljon porukkaa keskellä arkipäivää. Viereisessä viinamuseossa ei edellisellä reissulla ollut ketään. Viikinkimuseokin on aika pieni, mutta siellä on yllättävän paljon kaikenlaista. Siellä myös soi ihana biisi, "If I had a heart".

 

 

Viikinkimuseossa oli jopa opastettuja kierroksia tunnin välein. Tosin tämä "kierros" olikin pelkkää paikoillaan seisoskelua, joten jouduin epäkohteliaasti lähtemään siltä kesken pois, koska kroppani ei nykyään ollenkaan kestä tuollaista paikallaan olemista. 

 

Esillä oli myös (tuttuja) pelejä.

 

Tulipa Tukholmassa todettua että Sellpystä tilattu kotelomekko on liian tiukka vatsan ja lantionkin kohdalta. Note to self: ei enää koko päivän kestävään käyttöön, eikä varsinkaan kun meinaa syöpötellä. Joustavat neulemekot sen sijaan pelittävät matkustaessa hyvin. 

 

Haisuli 

Laivan lahjatavara-myymälästä löytyi Haisuli-jackpot! Minähän olen halunnut oikeutta Haisulille siitä asti kun se cancelloitiin New Yorkin näyttelystä. Nyt sain Haisuli-jääkaappimagneetin, avaimenperän ja uudenlaiset (kolmannet) Haisuli-sukat. Myyjäkin totesi että joku on Haisuli-fani. Vieläkin olisi ollut valikoimassa paita jonka kuvassa Haisuli ja Muumipappa keittelevät pontikkaa, mutta se on liian kallis, 25 euroa.

 

Kun mentiin viimeisenä iltana ulos laivan kannelle ottaamaan kuvia kamerastani loppui patterit. Toki varapatterit olivat matkalla mukana, mutta en tietenkään jaksanut mennä hakemaan niitä hytistä. Joten siksikin tämän postauksen kuvat ovat puolisoni kännykällä ottamia.

 

 

Koska oli juuri ollut takatalvi ja tuulista, niin pelotti etukäteen että laiva keinuu, mutta olikin yllättävän tyyntä. 

 

 

Turun Lidlistä löytyi sokeritonta maitosuklaata, mutta sielläkin ne olivat piilossa tummien suklaiden takana. 

 

Kotimatkan alkuosuudella minuun iski huono olo, koska aurinko paistoi junassa kohdalleni ja lämmitti liikaa. Myöhemmin junassa huomasin että kaksi varaamani peliä on saapunut kirjastoon. Hiukan harmitti myöhemmin kun en tajunnut että olisin voinut käydä hakemassa ne kun saavuttiin Kuopioon, kirjasto olisi ollut vielä puoli tuntia auki. Mutta minulla oli mielessäni vain Supermarket Portissa käyminen tarjous-magnesiumien vuoksi. Mutta toisaalta normaalisti en olisi edes tiennyt pelien saapumisesta, koska yleensä minulla ei ole matkoilla puhelinta mukana. Alunperin ajattelin käydä hakemassa pelit perjantaina, mutta minua muistutettiin siitä että se on vappu, ja kirjasto on kiinni. D'oh. 

 

Oli taas niin rankka reissu, kroppa ja jalat kipeinä. Ei meinaa jaksaa. 

 

 

Pettynyt bilettäjä

Tapsan syntymäpäivän kunniaksi iski silmäkipu, niskakipu ja oksetus. Yritin sitten pitää itseäni vähän sairaslomalla. Mutta mitäpä muuta sitä elämällään tekisi kuin lukisi? Jos ei tietokoneella, niin sitten ihan paperista kirjaa. Silmät ei vaan tunnu tykkäävän tuosta jostain syystä.

 

Muutenkin tekisi mieli vain luovuttaa. Miksi vaivaudun tekemään mitään elimistöni hyväksi kun kaikki menee päin persettä kuitenkin? Mitä tapahtuisi jos esimerkiksi jättäisin ottamatta kaikki päivittäiset pillerini? Kaikkeni olen tehnyt vuosikymmenten ajan, mutta nyt se ei enää riitä. No sitten onnistuin saamaan ajan YTHS:n hammaslääkärille, ja vain alle viikon päähän. Harmi vaan että juuri sinä päivänä oli tarkoitus lähteä risteilylle, mutta en kehdannut kieltäytyäkään, kun aikojen saaminen on niin vaikeaa. En ymmärrä mitä suussani on tekeillä.

 

 

Pitkään suunnittelemani Citymarketin reissu oli pettymys. En löytänyt haluamaani tarjousvärityskirjaa. En löytänyt Muumi-kynttilöitä, eivät olleet siinä missä muut kynttilät. Tarjoushammasharjat olivat loppu, kyllä kannatti poistaa hammasharja Prisman tilauksesta. Mutta sain tarjouksessa olleita Hello Kitty-sukkia, ja Haisuli-sukat.

 

Ja onneksi oli vielä viimeiset uunikanat, ja päiväystarjouksessa. Suomessa kun myydään kesällä vain grillattavaa ruokaa, niin vähätkin uuniruoat katoavat valikoimasta. Neljä oli jäljellä ja ostin vain kaksi, ehkä olisi pitänyt ottaa kaikki? Voipi olla että pakastimeen ei olisi mahtunut. Onneksi sentään Plussa-raha riitti kaikkiin ostoksiin. 

 

 

Oli rankka reissu muutenkin, kun jostain syystä toiseen jalkaan koski joka askeleella. Ovatko jalkapohjakipuni palanneet? Selkäkin kipeytyi jo aiemmin kun yritin etsiä vaatehuoneesta teippiä. No, ei löytynyt. Edellisessä asunnossa tiesin missä mitäkin on. Tässä nykyisessä kaikki on kateissa.

 

Äidin syntymäpäiväbileiden kunniaksi iski takatalvi, ja etelästä tulleiden sukulaisten auto päätyi ojaan juhlapaikan lähellä. Miehet joutuivat työntöhommiin. Väittivät että näin ainakin tuli ikimuistoiset juhlat?

 

 

 

Kissaani Tapsaa muistellen

Tänään olisi ollut esikoiskissani Tapsan syntymäpäivä. Tämän postauksen teemana oli tarkoitus olla muistoja Tapsasta, mutta tästä taisikin tulla postaus kissan palloleikeistä.

 

Toisin kuin Olle joka oli sylikissa, Tapsa tuli päälleni makaamaan hyvin harvoin. Yksi niistä harvinaisista kerroista oli silloin kun Tapsalla oli kauluri korvapattileikkauksensa takia, ja se oli ihan raukkana siitä.

 

Tasan kerran elämänsä aikana Tapsa hyppäsi syliini: kun sillä oli kiima ja kuvasin siitä videota. Se hyppäsi syliini ja laittoi kameran pois päältä. Aivan kuin sanoen että "älä kuvaa kärsimystäni"!

 

 

Varsinkin edellisessä asunnossa asuessa Tapsalla oli ikävä iltarutiini. Aina kun ruvettiin nukkumaan se otti suosikkipallonsa ja alkoi huutaa "heittäkää minulle palloa". Nuoruudessaan Tapsa kulutti noita karvapalloja jatkuvasti rikki. Ostin niitä sitten "muutaman" varastoon, ja ne ovat vieläkin jäljellä käyttämättöminä. 

 

 

Pomppivien pallojen kanssa minulla oli Tapsan kanssa oma leikki. Otin pallon käteeni ja Tapsa maukui että "heitä jo". Heitin pallon ja Tapsa yritti ottaa sen kiinni. Tätä leikkiä Tapsa halusi leikkiä vielä vanhanakin. Sanonpa vaan että Tapsasta olisi tullut hyvä maalivahti.

 

 

Näitä kuvia on niin paljon...

 

 

Mietin jo etten pelaisikaan tänään mitään kissapeliä, kun oli vaan ne samat vanhat. Ja varsinkin kun sain kirjastosta lainaan Resident Evil Requiemin, mutta sainkin sen pelattua läpi jo tiistaina.

 

Ostin Copycat-pelin koska se oli tarjouksessa PS Storessa, joten sillä mennään tänään.