6. heinäkuuta 2022

Koronassa

Juhannuksen molemmin puolin oli kahden viikon "kesäloma". Ajattelin leikilläni että kyllähän sen aikana ehtisi koronan sairastaa. Ja niinhän siinä sitten kävi...


Kerkesin jo valittaa miesflunssasta mutta hymy hyytyi minullakin kun puolison kuumemittari näytti juhannusaattona 38,5. Kolmantena oirepäivänä koronan kotitesti oli negatiivinen. Vasta kuudentena päivänä testi oli positiivinen. 

 

Olin jo toivonut etten saisi enempää oireita mutta juhannussunnuntain iltana minulle nousi kuume. Ja alkoivat kamalat kivut lonkassa/ympäri lantiota. En voinut edes kumartua rasvaamaan jalkojani suihkun jälkeen. Ja tuona ensimmäisenä yönä en voinut nukkua ollenkaan kun sydän hakkasi niin lujaa. Kuumetta ei ollut montaa päivää mutta heikotusta ja oksetusta kyllä, varmasti ainakin osittain liian vähäisen syömisen takia.


Mistä se koronatartunta sitten tuli? Emme edes tiedä kumpi meistä sen tähän talouteen toi. Periaatteessa minulla alkoi ensimmäiset oireet eli kurkun karheus aikaisemmin. Ja minä olen voinut saada tartunnan vain kerrostalon hissistä/rappukäytävästä.

 

Saapa nähdä mitä kivaa tästä "lievästä" koronatartunnasta lopulta seuraa. Sydänlihastulehdus? Veritulppa? Infarkti? Alzheimer? Syöpä?



Pelottaa sekin että saan heti toisen tartunnan. Korona kun tuhoaa immuniteettia eikä omikron anna suojaa edes itseään vastaan. Kun koronan saa kerran on alttiimpi saamaan sen uudestaan. Ja kaikki muutkin taudit. Jos ei ennen ensimmäistä koronatartuntaa kuulunut riskiryhmään niin sen jälkeen kyllä kuuluu. Korona on kuin ilman välityksellä leviävä hiv.

 

Synttäritkin jäi juhlistamatta. En edes tilannut ruokaa Woltista koska ei ole ollut ruokahalua ja vatsa on ollut muutenkin ikävä ja outo.

 



Ja töihinkin pitäisi muka jossain vaiheessa mennä. Jalat on olleet pahimmillaan tosi kipeät liikunnan puutteen takia. Lievän koronan jälkeen pitäisi olla vähintään 7 oireetonta päivää ennen kuin saa harrastaa edes vähäistä liikuntaa, kuten venyttelyä.

 


 

Mitä jos pökrään tai oksennan töissä? No se on ainakin varmaa että jos saan toisen koronatartunnan otan samantien lopputilin.

5. kesäkuuta 2022

Kali 17 vuotta

Kali on suhteellisen terveeltä vaikuttava seniorikissa. Tosin suu on kipeä ja ummetus vaivaa. Ennen se ahmi kuivaruokaa niin että sitä ei voinut pitää koko ajan esillä. Mutta suuvaivojen myötä Kali ei lopulta syönyt enää kuin kerran päivässä sitä kuivaruokaa, ja nyt sitä on siis jatkuvasti tarjolla että se voi syödä pieniä annoksia niin usein kun haluaa. Löysin myös Bilanxin energy snacksit jotka kelpaavat Kalille. On aika vaikeaa löytää kissanruokaa jossa olisi paljon kaloreita, yleensä vaan mainostetaan vähäkalorisuutta. 

 


 

Nyt viime aikoina Kalin takapään turkki on alkanut huopaantua toiselta puolelta, eli se ei enää pysty tai jaksa pestä itseään kunnolla.

 



 

Ryypätä kyllä jaksaa... aina on leuka märkänä. 




30. toukokuuta 2022

Mörkö saunoo

Että semmonen urheilusunnuntai. 


Jääkiekon mömmökisojen pronssiotteluun menetin mielenkiintoni kun Usa tuntui menevän menojaan, mutta Tsekki nousikin voittoon.

 

Monacon F1-kisan alku myöhästyi sateen takia, ja lopulta lähtö oli juuri kun ruokani tuli kuumana mikrosta, ja missasin sen. Kisa jäi muutenkin aika pitkälti katsomatta. Näin kyllä vilauksen DC:stä kun oli haastattelijana kisan jälkeen.

 

Kuudelta oli sitten RE4 speedrun-turnauksen semifinaali. Todellinen antikliimaksi kun häviöllä ollut (maailmanennätyksen haltija) lopetti pelaamisen alle tunnin kohdalla. Epäurheilijamaista käytöstä tuommoinen.


Suomen ja Kanadan MM-finaalista katsoin ensimmäisen erän. Toisen erän alkaessa menin strategisesti suihkuun. En tajua miksi tuo finaali vaikutti minuun niin paljon kun aikaisemmat ottelut eivät saaneet edes sykettä nousemaan. Kolmatta erää aloin katsella juuri kun Kanada alkoi tehdä maaleja eli hyvä ajoitus. Jatkoaikaa en katsonut ollenkaan. Naispuolinen naapuri piti kyllä huudoillaan ajan tasalla. Toivoin voittoa lähinnä vain äitini ja leijonakuningas Jukka Jalosen takia.

 


 

Nukkumaan rupesin kolmen aikaan aamuyöllä katsottuani finaalin uusinnan.


Veikkasin jokaisessa Suomen ottelussa vastustajan voittoa, ja hävisin kaikki rahani. Ainoa voitto tuli Kanadan välierästä.

 

Sakukin olisi kuulemma näkynyt jonkin ottelun katsomossa, mutta missasin sen tietysti. Ei ollut tällä kertaa jakamassa palkintoja missään ottelussa.


Milloin Maamme-laulu vaihdetaan parempaan eli Finlandia-hymniin?

 


25. toukokuuta 2022

Unia

Vois kait näitä viimein julkaista. Voisin oikeastaan perustaa unipäiväkirjan. I had a dream last night, you were there, you held my hand so tight... Tällä kertaa unia uusimmasta vanhimpaan. Ehkä. Mutta ei kovin uusia yksikään.


Olin koskenlaskemassa. Mukana oli lapsia tynnyreissä jotka näyttivät pilttipurkeilta. Lapsiparat jäätyivät ja muuttuivat muodottomiksi möykyiksi. Kun he pääsivät lämpimään alkoivat inhimilliset piirteet palata takaisin. 


Yritettiin kaverin kanssa ehtiä junaan. Kaveri väitti että aikaa on hyvin - ei ollut. Juna lähti jo liikkeelle ja hyppäsin sen perään roikkumaan mutta meinasin koko ajan pudota. Pyysin kaveria auttamaan mutta hän ei muka pystynyt. Sitten monta junaa huonekaluineen törmäsi ja tuho oli hirveä. Yritin muka etsiä Tapsaa raunioista mutta oikeasti etsin tavaroitani. 


Olin Yksin kotona-Kevin. New Yorkin keskuspuiston hevoskuski oli kidnapannut vanhempani. Yritin kertoa poliiseille asiasta mutta heitä ei kiinnostanut. Niinpä rupesin makaamaan selälleni keskelle vilkasliikenteistä risteystä ja odotin tuloksia. Kaadoin pari luokseni äkkijarrutuksella pysähtynyttä autoa. 

 



Näin ensimmäiset sotauneni. Iltasanomien otsikon kirjaimet olivat niin isoja ettei niitä pystynyt lukemaan. Venäjä oli hyökkäämässä Suomeen, ja sivuilla oli laskuri siihen milloin se tapahtuisi. Aikaa oli jäljellä noin 10 minuuttia. Kaikkia käskettiin menemään pommisuojiin. Olin luullut että Venäjän hyökkäys ei voisi tulla niin yllättäen. Toisessa unessa mentiin pommisuojaan joka näytti Hotel-lautapelin rakennukselta. Sisälle pommisuojaan tuli pommi, ja ihmiset sanoivat ettei mitään toivoa ole. Yritin epätoivoisesti päästä kauemmaksi pommista. Olin ainoa joka selvisi hengissä.


Koronasta olen tietysti nähnyt lukuisia unia, kaikissa niissä on sama kaava. Yhdessä niistä olin ostoskeskuksessa joka oli täynnä ihmisiä. Yritin epätoivoisesti löytää uloskäyntiä mutta turhaan. Toisessa koronaunessa olin pakotettuna serkun häissä. Muut olivat menossa yleiseen vessaan mutta siihen minä vedin rajan ja lähdin pois. Keskusta oli tietysti täynnä ihmisiä.


Mustan tikarin veljeskunnasta oli tehty elokuva. Demoni Davina ilmestyi kuvaan hidastetussa kohtauksessa, punakorkoisissa korkkareissaan. Hän kehui hyvää tuoksua ja meni ihastelemaan kylpyammeessa olevaa ruumista. Sitten minut herätettiin katsomaan törkeästi jo klo 10.45 alkanutta mäkihyppykisaa. 


Olin unohtanut kyykäärmeen makuupussiin tai jonnekin. Kun yritin päästää sen vapaaksi se puri minua kantapäästä. Miehen puolikkaiden Lindseyn ex-mies väitti olevansa lääkäri ja sanoi ettei minua tarvitse viedä lääkäriin. Punamusta kuolio levisi ylös jalkaani pitkin ja vasta silloin kyseinen ukko myönsi että ehkä ambulanssille olisi tarvetta. 


Katselin ikkunasta pihalle. Naapuripihassa syttyi auto palamaan. Saivat sen sammutettua ja joku lähti paniikissa ajamaan autolla, ehkä siirtämään autoa parempaan paikkaan. Se päätyi viereisen talon viereen ja syttyi taas palamaan. Kuski paloi ja ilmassa leijui palavia ihmisiä. Soitin hätänumeroon. Dream dictionaryn mukaan tulipalosta uneksiminen tarkoittaa... vihaa ja raivoa. What else is new? 


Olin Siilinjärvellä ja olisi pitänyt mennä suihkuun. Totesin että sitähän en täällä tee ja rupesin tekemään lähtöä kotiin vaikka oli jo myöhä enkä tiennyt vieläkö busseja kulkee. Halusin myös kotiin ruokkimaan marsuni. Menin bussipysäkille ja siellä oli paljon ihmisiä. Lopulta kaksi bussia tuli mutta ne vain menivät ohitsemme! Kysyin joltain vieläkö busseja on tulossa, kuulemma joo. Lopulta tuli jokin jätti-iso armeijan ajoneuvo. Halusivat kuulemma varmistaa että pääsemme kotiin. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes lähelläni istunut nainen sanoi päässeensä juuri pois koronakarenteenista. Viiden päivän! Ja yski vielä kaupan päälle. Lähdin äkkiä pois ja sanoin että ihminen on tartuttavimmillaan päivinä 5-9. Sitten joku tyyppi alkoi jahdata minua. Piilouduin ensin jonnekin lumen alle. Sitten yritin kaupungissa päästä kaverin luokse, ja lopulta kiipesin katollekin...  

 



Olin miespuolisella fysioterapeutilla. Hän rupesi valittamaan että kainalokarvat pitää ajella vähintään joka toinen päivä. Keräsin samantien kaikki tavarani (mikä oli vaikeaa) ja lähdin pois paikalta. Halusin kovasti valistaa fysioterapeuttia siitä millaista on kun kainaloissa on paha atooppinen ihottuma. 


Murhaaja oli perässäni koska olin taas ollut murhan silminnäkijänä. Lavastin kuolemani mutta murhaaja oli silti epäileväinen ja salakuunteli kotiani. Olin siksi hiljaa, mutta sitten mieheni tuli paikalle ja jatkoi kälätystään ja viheltelyä kielloistani huolimatta. Olin siis pakotettu lähtemään karkuun, lähdön rytäkässä Tapsa pääsi ulos asunnosta rappukäytävään eikä minulla ollut aikaa viedä sitä takaisin sisälle. Murehdin mitä Tapsalle ja miehelle käy kun murhaaja tulee paikalle.


Pizza-online.fi