48 vuotta

Tarvitsen syntymäpäivääni varten kuohuviiniä ja vähintään 1,25 kiloa mansikoita. Teen aina mansikkarahkaa, ja mansikkaista juustokakkua mascarponella. Nautin mansikkarahkaa ja ensimmäisen kuohuviinilasillisen parvekkeella, tosin tällä kertaa kuohuviini jäi välistä. Mikä syntymäpäivä se muka olisi ilman päiväkänniä?

 

 

Mietin mitä tehdä syntymäpäivän kunniaksi. Vuosi sitten katsoin NKOTB:n konsertteja. Kun sain tietää NKOTB:n viime ja tämän kesän Las Vegasin konserteista iski idea. Että jos niitä olisi vielä kahden vuoden päästä kun täytän 50... no eipä ole. Tämän vuotiset ovat kuulemma viimeiset, ja ensi vuonna eivät tee mitään. 2028 on kuulemma tiedossa jotain isompaa. Jotkut fanit veikkaavat jäähyväiskiertuetta... Oishan tuossa Las Vegasin reissussa ollut joitakin ongelmia. Kuten se, etten ole koskaan ollut lentokoneessa, enkä sellaiseen halua. Näen jatkuvasti painajaisia joissa lentokoneet tippuvat päälle, tai että olen lentokoneessa enkä pääse pois. Ja lennot Vegasiin olisivat vähintään 15 tuntia, selkä ja jalat eivät kestäisi sitä istumista.

 

Aikasempina vuosina pelasin synttärini kunniaksi tietysti Fridaytä. Nyt huomasin juhannuksena ettei Fridayn Resurrected-modini enää toimi. Siihen on tullut päivitys, ja latauslinkit ovat tietysti vain Discordissa, jossa en enää ole. Onneksi Youtubesta löytyi Camp Forest Green -modin latauslinkki. Sen aikaisempi versio ei koskaan toiminut minulla, mutta tämä uusin onneksi toimii. Pelaajia tuntuu olevan paljon, ja jopa dedicated servers. En tiennyt uskaltaako yrittää pelata. Tuskin selviäisi hengissä ja jos selviäisi kerrankin niin olisi heti pakko lopettaa, koska sitten vaan kerjäisi verta nenästään. Perkitön pelaaminenkaan ei innosta. Mutta Fridayn pelaaminen jäi haaveeksi pelkästään siksikin koska ohjain ei toimi. Resurrectedissa kyllä toimi.

 

 

Ostin itselleni synttärilahjaksi tarjouksesta kaksi peliä, Petit Island ja Cat's Request. Viimeksi mainittu on kai samoilta tekijöiltä kuin Cat and Ghostly Road. Hankin myös Hello Kitty -kylpypyyhkeen. Minulla kun oli tasan yksi uudempi pyyhe, Kisuli. Kaikki muut pyyhkeeni ovat ikäisiäni ja lievästi sanottuna hajoamispisteessä. 

 

Lähteäkö ulos syömään vai woltata? Harmi vaan että Woltissa ei ole Kuopiossa nykyään mitään kivoja ravintoloita. Harmi myös että Pancho Villan lohisalaatti pilattiin korvaamalla parempia ainesosia (liialla) ananaksella. En tykkää ananaksesta muualla kuin pitsassa. Ainoa tavallisesta poikkeava vaihtoehto oli lehtipihvi, mutta siihen ei saa bataattiranskalaisia, buu. Mutta niinhän siinä sitten kävi että söin liikaa, ja pelkästään senkin vuoksi en halunnut lähteä baariin.

 

 

Koska synttäri osuu perjantaille olisi nimittäin päässyt poikkeuksellisesti Gloriaan, eikä olisi tarvinnut mennä Albatrossiin. Siksi kylmä sääkään ei olisi haitannut niin paljoa. En ole ollut perjantaina baarissa tyyliin vuosikymmeniin. Ennen aina sanottiin että perjantaisin baareissa käy nuoriso ja lauantaisin kypsemmät tyypit. Pakara vaan on vieläkin kipeä, kolme viikkoa tanssimisen jälkeen. Pitää siis hyväksyä ettei kyseessä ole mikään normaali lihaskipu, vaan jotain siellä on ehkä venähtänyt tai muuta vastaavaa. Korkkareiden käyttökin pelottaa. Mutta kuten todettua, jäin kotiin, vaikka juhlamekko tahtoisi ulos.

 

 

 

Toinen Sellpy-tilaukseni: Lisää mekkoja, ja kissoja?

Vituttaa kun vitkuttelin liian kauan Sellpyn tilauksen kanssa. Kerran jo täyttelin ostoskoria, ja tuotteita kertyi yli 60 euron edestä, ainakin 15 vaatetta. Oli järkytys tajuta että Sellpy tyhjentää ostoskorin puolen tunnin kuluttua välilehden sulkemisesta.

 

Mutta sitten kun yritin oikeasti tehdä tilauksen iski ongelma. "Siirry maksamaan"-kohdasta ei päässytkään maksamaan, vaan selain palasi vain takaisin ostoskoriin. Aina, yhä uudelleen. Limbo. Ilmiselvästi keksit olivat taas vaihteeksi seonneet, koska vain selaimen vaihtaminen toiseen auttoi.

 

16 vaatetta maksoi yhteensä 66,50 euroa plus postikulut. Tällä kertaa otin suosiolla sen kaksi euroa enemmän maksavan kotiinkuljetuksen. Onneksi, sillä tälläkin kertaa paketti oli aika iso. Ensimmäinen kokemus Budbeestä, ja kaikki meni hyvin.

 

Sellpyn selaaminen käy kokopäivätyöstä, valikoimaa on niin paljon. Sellpy on kuin vedonlyöntiä. Lisään suosikkilistalle vaatteita, mutta haluan odottaa että niiden hinta laskee. Siinä on riski että joku muu suostuu ostamaan kalliimmalla. 

 

Tällä kertaa tilasin useamman vaaleansinisen vaatteen. Vaaleansininen on yksi suosikkiväreistäni, erityisesti vaatteissa. Tykkään tästä vaaleansinisestä pitsimekosta.

 

 

 

Toinen tilaamani vaaleansininen mekko on viskoosia. 

 

 

 

 

Vuosia sitten minulla oli kaksi ihanaa hihatonta toppia, vaaleansinen ja musta. Niissä oli venepääntiet. Jouduin luopumaan niistä koska ne kävivät liian lyhyiksi, eli mahani kasvoi liikaa. Siitä asti olen etsinyt vastaavia ja tarpeeksi pitkiä toppeja. No ei todellakaan löydy. Ei varsinkaan vaaleansinistä, ja venepääntiestä on ihan turha haaveilla. Sellpyssä oli nyt pari kivaa. Yhtä samanlaista toppia oli kahdessa eri koossa. Pienempi ja halvempi olisi kuvan perusteella ollut liian lyhyt. Mutta se isompi oli kalliimpi. Sen hinta ehti laskea 7,50 euroon ennen kuin minun oli "pakko" tehdä tilaus. Onneksi toppi on hyvä päälläni kun oli niin "kallis".

 

 

 

Vaikka Sellpyssä onkin paljon kivoja ominaisuuksia, kuten hameiden vyötärönympärysten kertominen, niin joitakin puuttuu. Kuten yläosien pituuksien kertominen. Itse arvostaisin myös sen kertomista onko takissa huppu. 

 

Halusin pidemmän hameen sen vuoksi että jos lähtee reissuun ja tulee kesken sen kylymä. Tämän Carin Westerin kissahameen pitäisi olla vyötärömitaltaan minulle sopiva, mikä yleensä tarkoittaa sitä että on muualta liian iso. Koko 40, vyötärö 76 cm. Tämä on onneksi sopivankokoinen minulle, eikä edes liian pitkä. Tosin tajusin ettei minulla taida olla tähän sopivaa paitaa/yläosaa. En edes tiedä millainen sen kannattaisi olla. Valkoinen?

 

 

 

Olen tajunnut että minun kannattaisi harrastaa vain joustovyötäröisiä hameita, ja niissäkin olisi parasta olla naru jolla vyötäröä voi kiristää. Tilasinkin yhden sellaisen (ei kuvaa). Mutta Sellpystä on vaikea löytää joustovyötäröisiä hameita, monesti sitä on vaikeaa nähdä kuvistakin. 

 

Myös parhaimmat kissapaidat ehtivät mennä kaupaksi, ja jouduin tyytymään huonompiin vaihtoehtoihin. Olin yllättynyt siitä että tuossa harmaassa on glitteriä.

 

 

 

 

Mutta sain sentään alla näkyvän kissamekon. Se on jopa puuvillaa eikä polyesteriä (kuten vastaavanlainen Aladdin-mekkoni), mutta poikkileikkaukset eivät tietysti sovi minulle. Olin jo luvannut itselleni etten enää harrastaisi tällaisia mekkoja, mutta kissa houkutteli liikaa? Oli kiva yllätys että mekko onkin oikein kiva päällä, ei kiristä vyötäröltä. Tietty mahan koko saattaa vaihdella turvotuksen asteen mukaan.

 

 

 

Tilasin aika monta t-paitaa, eli niistä ei ole nyt pulaa. Yksi on Farmville-aiheinen, tästä kuva-aiheestahan minulla on mukikin. Toki en tykkää näistä unisex-malleista, hirveät hihat.

 

 

 

Tarvitsin oikeasti sandaalit, koska minulla ei enää ollut sellaisia. Mutta koska vitkuttelin muut ehtivät ostaa suosikkilistani parhaat sandaalit. Valikoimaa toki on Sellpyssä sandaaleissakin paljon, mutta minulle liian kallista. Varsinkin kun ei ole mitään takeita että niitä sandaaleita pystyy oikeasti käyttämään. Minullahan oli yhdet varalla, mutta ne saivat jalat rikki eli Konttiin menevät.

 

Sandaaleissa on se ongelma että niissä pitää olla tarpeeksi pohjaa, liian ohut pohja sattuu jalkoihini. Toisaalta pohjaa ei saa olla liikaa. Ja jalkapöydän yli ei saa mennä vain yhtä paksua remmiä, vaan pitää olla useampia ohuita. Sellaisella paksulla olen saanut jalkani verille ja rikki. 

 

Tilasin kolmet sandaalit. Sporttisandaalit näyttivät käyttämättömiltä, ja ovat hyvät jalassa koska remmit ja pohjakin on pehmustettu. 

 

Olin haaveillut vuosia kiilakorkosandaaleista, mutta monissa on se ongelma että korko on liian korkea, nykyään pelkään aina nilkkamurtumaa. Tilasin kahdet aika samanlaiset, ja ainakin toiset niistä ovat ok jaloissani. Eivät ole liian pienet tai kapeat. 

 

 

 

 

Jätin tilaamatta tämän kissa-aiheisen hupparimekon. Materiaalia ei kerrottu, eli se olisi varmaankin ollut polyesteriä. Taskuja ei kuvien perusteella ole. Tuollainen mekko olisi hyvä lenkille helteellä, mutta en varmaankaan kehtaisi käyttää tällaista julkisesti.

 

 

 

 

 

Idiootin juhannus

Tarvitsisin lisää caprileggingsejä, mutta Lidlin leggingsit olivat pettymys. Vain isot koot puuvillaisia, muut saisivat tyytyä polyesteriin, ei kiitos. Puuvillapaidat maksoivat vain kolme euroa, ja olin innoissani vaaleansinisestä värivaihtoehdosta. Ostin sekä S- että M-koot. Noh S on liian iso.

 

Mietin mikä elokuva sopisi juhannukseen. Jostain syystä ensimmäisenä tuli mieleen Melancholia. Kävin Citypörssissä etsimässä sitä, ei löytynyt. Vasta kotiin tullessa tajusin että kirjastossahan se olisi ollut.

No lainasin juhannukseksi kaksinpelin Split Fiction. Jouduin uhraamaan Hello Kittyn sen vuoksi, koska kirjastosta saa olla lainassa vain kolme konsolipeliä yhtä aikaa.

 

Lainasin myös vahingossa kirjan jonka olen lukenut aikaisemminkin, Federico Axatin Viimeinen mahdollisuus. Rupesi epäilyttämään että kannen kissa näyttää turhan tutulta. Juonesta ei kyllä ole mitään muistikuvaa.  

 

Joulutee loppui juuri juhannuksena, kun en raaskinut hamstrata koko vuoden tarpeeksi. Eikö muka joulujuttuja aleta myydä jo heti juhannuksen jälkeen? 

 

 

Sunnuntaina Siilinjärvellä ei oikein sujunut. Ensin luulin meneväni S-marketiin, mutta olinkin Lidlissä. Ja sitten mokasin taas S-marketin kassalla huonon kuuloni (korva tukossa) vuoksi. Ei näin nolon ihmisen pitäisi käydä kaupassa.

 

Esisynttärit

Viimein toisen kesälomaviikon alkaessa aloin editoida ja kirjoittaa toista romaaniani. Siinä on vasta 40k sanaa eli työsarkaa riittää. Ensimmäisenä päivänä vain siirtelin kohtauksia parempiin kohtiin. Ongelmani on se etten ole esikoisromaanini ensimmäisten versioiden jälkeen koskaan kirjoittanut kronologisessa järjestyksessä. Sitten kaikki on yksinkertaisessakin tarinassa ihan sekaisin, ja samat asiat toistuvat monta kertaa.

 

Ensimmäisen viikon saldo 5 käsiteltyä lukua, ihan hyvin. Tavoitteenani on juuri tuo luku per (arki)päivä. 

 

Minähän olen kipuillut tyyliin vuosia kumpaan kategoriaan tämä toinen romaanini kuuluu, romanttisiin vai jännäreihin. Olen aina ajatellut että jos luokittelisin sen psykologiseksi trilleriksi niin lukijat pettyisivät. Mutta mitä enemmän luen ko. kategorian kirjoja... moni niistä on tosi tylsä lopun juonenkäänteitä lukuunottamatta. Että ehkäpä sittenkin... 

 

 

Halusin viettää esisynttäreitä koska en tiedä miten huonovointinen tulen olemaan syntymäpäivänäni. Nyt oli viimeinen mahdollisuus ennen synttäreitä, koska juhannus ei kiinnosta ja vain viikko ennen syntymäpäivää ei myöskään käy. 

 

Kuohuviinipullon kanssa kävi pelottava juttu. Sen korkki irtosi itsekseen kun en edes yrittänyt ottaa sitä pois. 

 

Sääennuste kylmeni koko ajan, rankkasadetta ja tuntuu kuin 8 astetta eli tarvitsee toppahousut? Kesämyrsky prkl. Silti en halunnut antaa periksi. Sää olisi vaatinut talvisukkahousuja ja saappaat. Halusin laittaa päälle (uuden eli Sellpystä tilatun 3,50 euroa maksaneen käytetyn) kesämekon, kesäsukkahousut ja kesäkengät.

 

Vuosi sitten en halunnut lähteä syntymäpäivänäni minnekään koska sää oli niin kylmä. Kai siinä on se ero että silloin olisi ollut pakko mennä Albatrossiin. 

 

Mutta eipä minulla onneksi ollut nyt missään vaiheessa kylmä, ja vältyimme sateeltakin. Tällä kertaa Gloriassa oli paremmat musiikit, ja saatiin tanssia paljon. Juuri kun oli tarkoitus lähteä pois baarista että ehdittäisiin viimeiseen bussiin alkoi soida Scooterin How much is the fish, ja olihan se pakko tanssia. Silti ehdittiin bussiin, jäi vielä kaksi minuuttia aikaa.

 

Heräsin puoli seitsemän aikaan koska sydän hakkasi, ja Jukola oli vielä menossa. Sen tietää etukäteen että Stora Tuna voittaa aina. 

 

Aamulla oli kipeytynyt vasen lonkka ja oikea pakara. Sen siitä saa kun vanha nainen haluaa tanssia.

 

 

 

Minkähän pelin ostaisin itselleni synttärilahjaksi? Petit Island on tarjouksessa 6 euroa, ei ehkä aiemmin ole ollut koskaan niin halpa. Se on lyhyt peli, eli ei kiinnosta maksaa paljoa. 

 

Kesäloman alku

Kesäloman alkamisen kunniaksi endokivut jäivät päälle MM-kisojen finaalin jälkeen, ja pahenivat sitten. Kovat kivut kyljissä jotka pahenivat pystyasennossa, ja pelkäsin jo etten pääse kirjastoon hakemaan varattua peliä.

 

Lupasin talvella itselleni että jos en saa töitä kesään mennessä lopetan opinnot. No, en ole saanut töitä, enkä ole vielä lopettanut koulua.

 

Ja herää sekin kysymys että mitä töitä edes pystyisin tekemään nykyään. Seisomatyötä en missään nimessä, olisin tunnin jälkeen valmis sairaseläkkeelle.

 

 

Vuosi sitten onnistuin missaamaan RE9:n julkistuksen. Tällä kertaa katselin Summer Game Festiä, ja näin kun first person modessa katseltiin jotain mummelia ja tirkisteltiin ovisilmästä. Menin tekemään jotain muuta, ja näin sitten kun näytettiin nimeä Veronica, ilman Resident Eviliä. Ajattelin siis että on tulossa peli nimeltä Veronica, vaikka se vähän oudolta vaikuttikin. Vasta 12 tuntia myöhemmin sain sattumalta tietää että tuo todellakin oli Resident Evil Code Veronican remaken julkistus! Siis mitä hittoa? First person? Ei kiitos. Ja silti toiveeni toteutui. Toivoin eniten juuri Code Veronican remakea koska Claire on suosikkihahmoni. Tosin olen pelannut Code Veronican läpi vain kerran. Tuossa pelissä on upea intro, mitähän pooppia saadaan tällä kertaa?

 

Alan olla kyllästynyt kaikkiin lukemiini kirjoihin. Luin Lucy Scoren 550-sivuista kirjaa Things we never got over kun totesin että ei kiitos, ja minulle harvinainen DNF. Olen kai lukenut liikaa romanttista paskaa, kun tuntuu siltä että kun on lukenut yhden niin on lukenut ne kaikki. Enää siis vain jännäreitä minulle. Tosin minun pitäisi saada tietää jotain uusia kirjailijoita. Sandra Brownin romanttiset jännärit ovat parhautta, mutta olen lukenut kaikki kirjastossa olevat.   

 

Katselin Youtubesta NKOTB:n viime kesän Las Vegasin konserttia. Siellä ne esiintyvät tänäkin kesänä... 

 

Kissani Kalin muistopäivä

Tänään olisi ollut Kalin syntymäpäivä. 

 

Kali oli ainoa kissa jota käytettiin ulkona, koska muille se oli liian pelottavaa.

 

 

 

 

 

Kissapeliin Little Kitty, Big City on tullut päivityksiä. Nyt pitäisi kai olla mahdollista valita kissan ulkonäkö jo ennen pelin alkua (edit: ei ole), vielä huhtikuussa niin ei ollut. Mutta kaikista kissoistani Kalin näköisen kissan luominen on vaikeinta. Ja 12.6. asti pelissä on asunnossa kissalle synttärilahja, joten pakkohan se on käydä tsekkaamassa.

 

Boikotoi Teemua

Koska 25 vuotta vanha kännykkäni saattaa olla tiensä päässä melkein ostin uuden kännykän. Tai siis käytetyn. Olen aina haaveillut vaaleanpunaisesta kännykästä, puhelimessahan tärkeintä on väri ja ulkonäkö. Mutta pinkki käytetty Samsung olisi halvimmillaankin maksanut Refurbedissa yli 150 euroa. Vaaleansinisen olisi saanut alle satasella, ja melkein sellaisen tilasinkin. Oikeastaan suurin syy miksi en tehnyt niin oli se kun ei tiennyt onko kyseessä puhelimen 5G-versio. Ei sanottu että niin olisi, mutta tietyt ominaisuudet silti viittasivat siihen. Joten en tiennyt kummanko version mukaisen kuoren tilaisin Temusta.

 

Muistin sitten että puolison entinen puhelin on villinä ja vapaana, se on Nokia 3.1. Jostain syystä Temussa ei myydä kuoria Nokian puhelimiin. Mutta onneksi muualla myydään, jopa kustomoituja. Haluan kissani kuvan kännykkäni kuoreen!

 

 

On tässä tietysti sellainenkin ongelma että puhelinliittymässäni ei ole nettiä, enkä aio sellaista hankkia. Maksaisi liikaa, ja olisi turha. Noh onneksi viimeksi vanhan puhelimeni lataus toimi taas normaalisti.

 

Koska heinäkuun alusta astuu voimaan uusi "Temu-vero" tein elämäni toisen Temu-tilauksen. Vasta tehtyäni sen huomasin että yksi tuote, paita omalla painatuksella, olikin kadonnut ostoskorista. Temulla on mahdollista lisätä tuotteita jälkikäteen tilaukseen, ja tein niin. Muutenkin tuossa tilauksessa on pääasiassa kustomoituja tuotteita. Onhan minun ihan pakko saada esimerkiksi avaimenperiä, rannekoru ja sormus omien kissojeni kuvilla. Kissani jatkavat luonnon saastuttamista kuolemiensa jälkeenkin.

 

 

 

Sveitsin suru särkee sydämen

Jääkiekon MM-kisojen finaalin varsinaisen peliajan lopulla iskivät endokivut ja rytmihäiriöt. Jatkoaikaa en paljoa uskaltanut katsoa. Toivoin vain että ottelu loppuisi, jotenkin.

 

En tiennyt kumman puolella olisin. Mutta kun Suomi voitti jatkoajalla tuli suru Sveitsin puolesta. Sama juttu kuin silloin kun Domen otti olympiavoiton, ja Ren itki. 

 

Norjan pronssi on miracle on ice. Meinasivat vielä sössiä kun antoivat Kanadan tulla lopussa kahden maalin takaa tasoihin. Jatkoaikaa en uskaltanut katsoa. Olin juuri valittanut siitä miten systeemi ei ole toiminut kun naapuri ei ollut ilmoittanut maaleista huudollaan, mutta Norjan jatkoaikamaali kyllä kuului meille asti. Ei siis oltu ainoita jotka olivat Norjan puolella. Ja miksi? Kun hiihdossa on päinvastoin...

 

Sain verenpainemittarini takaisin vuosien jälkeen. Paras aika mitata on tietysti kesken loppuottelun. Aika korkea, 139/92. 

Sairasloma

Viime viikolla iski outoja tuntemuksia erityisesti toiseen jalkaan. Tönkköys, puutuminen, pistely. Enkä edes ollut istunut paljoa sinä päivänä. Tietokoneella istumisesta ei tullut enää yhtään mitään. Yöllä heräsin puoli viiden aikaan, sydän hakkasi enkä saanut enää nukuttua, oli pakko ottaa toinen melatoniini. Pelotti tietysti veritulpan mahdollisuus, mutta ainakaan turvotusta, punoitusta tai kuumotusta ei ollut.

 

Enpä seuraavanakaan päivänä pystynyt enkä uskaltanut olla paljoa koneella. Onneksi sitä seuraavana päivänä oli jo parempi. Olin toki ottanut aspiriinia ja pycnogenolia jotta veri kiertäisi paremmin. 

 

Ja kaikki alkoi siitä että kirjoitin puolitoista sivua uutta novellia. Kun sitten päivän tauon jälkeen jatkoin niin totesin että nämä kaksi kohtausta eivät voi olla yhtä aikaa olemassa samassa universumissa, joten jouduin jakamaan novellin kahtia. Kun on muutenkin lähes kymmeniä novelleja kesken, niin eihän siitä mitään tule jos yhdestä novelli-ideasta tuleekin kaksi. Eksponentiaalinen kasvu! Kohta niitä on miljoona!

 

 

 

Pääsin sitten käymään kirjastossa kun uskalsin jopa lähteä kävelemään. Lintu plösäytti paskansa vain muutaman metrin päähän minusta. Eikä olisi edes ollut ensimmäinen kerta kun lintu paskoo päälleni. 

 

No nyt sitten meinaa 25 vuotta vanha kännykkä (Nokia 1100) hajota. Ei meinaa aloittaa lataamista. Ei voi tietää onko vika puhelimessa vai laturissa. 

 

On tullut katsottua jääkiekon MM-kisoja. Oli ihanaa kun Norja voitti Ruotsin. Ja Tekin (sic), tosin se on ollut surkea näissä kisoissa, kuten USA:kin. Suosikkejani ovat slovenskon kissat, tanskalainen metalli (koska valmentaja on Coulthardin kaksoisolento), idolini Jalosen Italia (Clara is my hero). Haluaisin tämän Leijonat storen paidan, tosin ilman tekstiä ja Jaloselle kruunu päähän, eli AI ja Temu tulille?

 

 

Masentaa

Viime viikolla olin muutaman päivän yksin ja mitäpä tein? Pelasin kirjastosta lainassa ollutta peliä Crimson Desert, eli hengailin onnessani kissojeni Tapsan ja Ollen kanssa. Kissoja lukuunottamatta tuo peli ei ole minulle sopiva, liian vaikea ja liikaa tapettavaa.

 

Yhtenä päivänä kirjoitin myös noin 10 postausta Emmerdale-blogiini, jonka kanssa olen ongelmissa koska Suomessa esitettävät jaksot uhkaavat uhkaavasti lähestyä juonipaljastuksiani. 

 

Parina aamuna lonkkaan koski ikävästi. Tarvitsisin uuden tyynyn, tai mieluusti useamman, että voisin uhrata vanhan jalkojen väliin. Mutta toki minulle rutiköyhänä kelpaa vain superdeluxe villa- tai untuvatyynyt, joissa ei ole muovia.

 

Ja niin. Tietysti selasin myös Sellpyä, se kävisi ihan kokopäivätyöstä koska valikoimaa on niin hirveästi. Olisin varmaan ilman Andesia jo tehnyt tilauksen. Mutta mihinkä niitä vaatteita muka tarvitsee, kun puolet ihmiskunnasta kuolee ja yhteiskunta romahtaa. Preppaajat perivät maan? 

 

 

Rupesi hiukkasen masentamaan pelkästään sekin että eräällä AMK-kurssilla oppimispäiväkirjaani ei hyväksytty, koska se on kuulemma liian lyhyt. Ennen tätä kevättä en ollut koskaan kirjoittanut yhtäkään oppimispäiväkirjaa, ja nyt jouduin tekemään niitä kaksi. Ei minulla vieläkään ole hajuakaan miten sellainen pitäisi kirjoittaa, vaikka ohjeita on tietysti riittänyt. Tosi outo konsepti, eikä todellakaan sovi minulle ollenkaan. Haluan aina kaikissa koulutöissä keskittyä asioihin enkä ollenkaan itseeni. 

 

 

Lehmät loikkivat laitumelle 

Lomaviikko

Vappuaattona raahauduin viimeisillä voimillani kirjastoon hakemaan kaksi varaamaani peliä. Olin budjetoinut itselleni vapaapäivän rankan risteilyn jälkeen. Mutta idiotismini vuoksi olikin pakko lähteä kirjastoon koska haluttiin pelata peliä Cat Quest 3 vappuna. Se ei ole pitkä peli, kahdessa päivässä ja 9 tunnissa läpi. Harmittaa sekin että menetin matkan takia marsu-striimin putkeni. 149 lähetystä.

 

Eipä tuosta minun matkustelustanikaan meinaa tulla enää mitään. Huomasin eron jaksamisessani jo kahden viime muuton välillä, vaikka niiden välissä oli vain muutama vuosi. Miten ikävästi kroppani reagoi silloin vähäiseenkin tavaroiden pakkaamiseen. Pärjään arjessa hyvin jos voin toimia kroppani ehdoilla, eli levätä aina kun sille on tarve. Mutta sitten jos pitäisi oikeasti tehdäkin jotain...

 

 

Kainalotkaan ei tykänneet nyt siitä että käytin antiperspiranttia monta päivää putkeen. Lopetin antiperspiranttien käytön vuosikymmeniä sitten, kun kainaloiden iho ei kestänyt. Nykyään käytän antiperspiranttia vain harvoin, "tärkeimmissä" menoissa. Minullahan oli vuonna 1997 atopia pahana mm. kainaloissa. 

 

Koska laivalla ei voi ryypätä kunnolla halusin risteilyn jälkeen baariin, jos vain matkan rasituksiltani jaksaisin. Nykyään humaltumisen yrittäminenkin vaan tuntuu niin rasittavalta ja vaikealta toiminnalta. Avasin Absolut Citron-pullonkin, vaikka Lime on vielä kesken. Pääsin kotona drinkkiin numero neljä asti, ja baarissa aloittelin toista drinkkiä. Eli yhteensä alle 6 alkoholiannosta. Caipiroska maksaa Gloriassa nyt 11,20. Olin tällä kertaa pettynyt Glorian musiikkiin, kun oli ihan liikaa suomalaisia biisejä. Mutta minkäs teet jos ihmiset pyytävät niitä?

 

 

Törmättiin Gloriassa veljeeni, ja tultiin samalla bussilla kotiin. Krapulaa ei ollut oksetuksen muodossa, sydän tietysti hakkasi tehden nukkumisesta vaikeaa. 

 

Oli järkyttävää tajuta etten ollut blogannut ollenkaan viikkoon. Kai sitten pidin loman. 

 

Turku-Tukholma -risteily Baltic Princessillä

Olin luvannut itselleni että en enää koskaan menisi Turkuun, paitsi Saku Koivun TPS-paidan jäädytykseen. Minä odotan ja odotan, mutta ei se vaan koskaan tapahdu. Jotkut väittävät että ensin Turkuun pitäisi saada uusi halli. Ja sitten kun Saku jäädytetään, tuskin onnistuisin saamaan lippuja. Ja sitähän en todellakaan kestäisi!

 

Kun oltiin marraskuussa Tukholmassa, ihmeteltiin miksi Baltic Princess ei lähtenyt aikataulunsa mukaisesti takaisin Turkuun. Selvisi että nykyään Turusta järjestetään maanantaisin päivä Tukholmassa -risteilyjä. Normaalistihan Turun risteilyillä ei pääse maihin. Tosin nämä päivä Tukholmassa -risteilyt Turusta loppuvat toukokuun lopussa.

 

 

Kun sain ajan hammaslääkärille maanantaille 27.4. ajattelin että sitten ei pääsekään lähtemään sinä päivänä risteilylle. Mutta sitten tajusin että aika on aamulla niin aikaisin että ehtisin juuri sopivasti klo 11.15 Kuopiosta lähtevään junaan. Herätys oli minun mittapuullani hiton aikaisin, ja ruokailujenkin väliin jäi 12 tuntia. Onneksi otin junaan evääksi leipomiani vhh-muffinseja.

 

Hammaslääkärissä ei montaa minuuttia kestänyt, kun todettiin että suussani oleva (kolmas) patti on harmiton, eksostoosi. Luusta peräisin sekin, kuten alaleuan torukseni. Nuo kaksi ovat kai sama asia.

 

Minulla jäi sitten liikaa luppoaikaa junan lähtöä odotellessa, ja menin kirjastoon lukemaan kirjaa. Saavuin sopivasti juna-asemalle aika samaan aikaan kuin puolisoni, joka toi mukanaan matkalaukkuni. Kuopio-Turku junamatkoilla oli kaksi vaihtoa, Pieksämäellä ja Tampereella. Oikeastaan hyväkin niin, että pääsee välillä jaloittelemaan. 

 

Oli ikävää todeta että saappaat joiden kanssa minulla ei ollut ollut aiemmin ongelmia sattuivatkin nyt jalkoihin. Se kaiketi johtui siitä että laitoin jalkaan ylimääräisen kerroksen sukkahousuja, pelkäsin että palellun. Kuopiossa oli lämmintä, mutta Tampereella hampaat meinasivat lyödä loukkua. Oli niin vaikea päättää laittaako talvi- vai kesätakin päälle. Pärjäsin lämpötilojen suhteen lopulta aika hyvin. 

 

 

Juna saapui Turkuun 40 minuuttia myöhässä. Tampereelta ei meinattu päästä pois, koska edellä ollut (Pieksämäen) juna rikkoontui. Piti peruutella sen ohi. Sitten Lempäälän tienoilla junaliikenne keskeytettiin viranomaispäätöksellä. Meitä myöhästyminen ei onneksi haitannut, vaan oikeastaan päinvastoin. Nämä Turun lähdöt ovat kamalia, kun laiva on vain tunnin satamassa, ja siinä ajassa pitää saada vanhat ulos ja uudet sisään.

 

Muistin Turun keskustan, ja sen rautatieaseman ihan erilaisina. Kaipa se on vaihtanut paikkaa sitten viime näkemän.

 

Hyttimme oli A-premium. Deluxe-hytit olivat juuri tällä lähdöllä oudon kalliita, kalliimpia kuin sviitit, missä ei ole mitään järkeä. Jokin bugaa varaussysteemissä. Eihän kukaan ole niin hullu että suostuu maksamaan deluxesta enemmän kuin sviitistä? Muutenkin deluxet tuntuvat olevan lähes aina loppu.

 

 

Hytti oli aika lähellä keulaa, niin ei onneksi jouduttu kulkemaan loputtomia hyttikäytäviä pitkin. Mutta juuri vierestä alkoi ovella suljettava sviittien ja deluxejen alue, ja ensimmäisenä yönä liikennettä ja meteliä riitti. Toisena yönä ei ollut vastaavaa ongelmaa, en tiedä oliko melua oikeasti vähemmän vai nukuttiinko vain sen ohi. 

 

 

Starlightissa baarimikko ihmetteli voiko Caipiroskan muka tehdä ilman sokeria. Enpä muista että aiemmin olisi joku sen tekemistä vastustellut. 

 

Erikoisaamiaisella saa tilattua pöytään munakkaan. Kokeilin eri aamuina kahta erilaista, ne olivat hyviä mutta turhan pieniä. 

 

Tukholman Viikinkimuseo 

Tällä kertaa mentiin Djurgårdeniin laivayhtiön omalla bussikuljetuksella. Viikinkimuseossa oli yllättävän paljon porukkaa keskellä arkipäivää. Viereisessä viinamuseossa ei edellisellä reissulla ollut ketään. Viikinkimuseokin on aika pieni, mutta siellä on yllättävän paljon kaikenlaista. Siellä myös soi ihana biisi, "If I had a heart".

 

 

Viikinkimuseossa oli jopa opastettuja kierroksia tunnin välein. Tosin tämä "kierros" olikin pelkkää paikoillaan seisoskelua, joten jouduin epäkohteliaasti lähtemään siltä kesken pois, koska kroppani ei nykyään ollenkaan kestä tuollaista paikallaan olemista. 

 

Esillä oli myös (tuttuja) pelejä.

 

Tulipa Tukholmassa todettua että Sellpystä tilattu kotelomekko on liian tiukka vatsan ja lantionkin kohdalta. Note to self: ei enää koko päivän kestävään käyttöön, eikä varsinkaan kun meinaa syöpötellä. Joustavat neulemekot sen sijaan pelittävät matkustaessa hyvin. 

 

Haisuli 

Laivan lahjatavara-myymälästä löytyi Haisuli-jackpot! Minähän olen halunnut oikeutta Haisulille siitä asti kun se cancelloitiin New Yorkin näyttelystä. Nyt sain Haisuli-jääkaappimagneetin, avaimenperän ja uudenlaiset (kolmannet) Haisuli-sukat. Myyjäkin totesi että joku on Haisuli-fani. Vieläkin olisi ollut valikoimassa paita jonka kuvassa Haisuli ja Muumipappa keittelevät pontikkaa, mutta se on liian kallis, 25 euroa.

 

Kun mentiin viimeisenä iltana ulos laivan kannelle ottaamaan kuvia kamerastani loppui patterit. Toki varapatterit olivat matkalla mukana, mutta en tietenkään jaksanut mennä hakemaan niitä hytistä. Joten siksikin tämän postauksen kuvat ovat puolisoni kännykällä ottamia.

 

 

Koska oli juuri ollut takatalvi ja tuulista, niin pelotti etukäteen että laiva keinuu, mutta olikin yllättävän tyyntä. 

 

 

Turun Lidlistä löytyi sokeritonta maitosuklaata, mutta sielläkin ne olivat piilossa tummien suklaiden takana. 

 

Kotimatkan alkuosuudella minuun iski huono olo, koska aurinko paistoi junassa kohdalleni ja lämmitti liikaa. Myöhemmin junassa huomasin että kaksi varaamani peliä on saapunut kirjastoon. Hiukan harmitti myöhemmin kun en tajunnut että olisin voinut käydä hakemassa ne kun saavuttiin Kuopioon, kirjasto olisi ollut vielä puoli tuntia auki. Mutta minulla oli mielessäni vain Supermarket Portissa käyminen tarjous-magnesiumien vuoksi. Mutta toisaalta normaalisti en olisi edes tiennyt pelien saapumisesta, koska yleensä minulla ei ole matkoilla puhelinta mukana. Alunperin ajattelin käydä hakemassa pelit perjantaina, mutta minua muistutettiin siitä että se on vappu, ja kirjasto on kiinni. D'oh. 

 

Oli taas niin rankka reissu, kroppa ja jalat kipeinä. Ei meinaa jaksaa. 

 

 

Pettynyt bilettäjä

Tapsan syntymäpäivän kunniaksi iski silmäkipu, niskakipu ja oksetus. Yritin sitten pitää itseäni vähän sairaslomalla. Mutta mitäpä muuta sitä elämällään tekisi kuin lukisi? Jos ei tietokoneella, niin sitten ihan paperista kirjaa. Silmät ei vaan tunnu tykkäävän tuosta jostain syystä.

 

Muutenkin tekisi mieli vain luovuttaa. Miksi vaivaudun tekemään mitään elimistöni hyväksi kun kaikki menee päin persettä kuitenkin? Mitä tapahtuisi jos esimerkiksi jättäisin ottamatta kaikki päivittäiset pillerini? Kaikkeni olen tehnyt vuosikymmenten ajan, mutta nyt se ei enää riitä. No sitten onnistuin saamaan ajan YTHS:n hammaslääkärille, ja vain alle viikon päähän. Harmi vaan että juuri sinä päivänä oli tarkoitus lähteä risteilylle, mutta en kehdannut kieltäytyäkään, kun aikojen saaminen on niin vaikeaa. En ymmärrä mitä suussani on tekeillä.

 

 

Pitkään suunnittelemani Citymarketin reissu oli pettymys. En löytänyt haluamaani tarjousvärityskirjaa. En löytänyt Muumi-kynttilöitä, eivät olleet siinä missä muut kynttilät. Tarjoushammasharjat olivat loppu, kyllä kannatti poistaa hammasharja Prisman tilauksesta. Mutta sain tarjouksessa olleita Hello Kitty-sukkia, ja Haisuli-sukat.

 

Ja onneksi oli vielä viimeiset uunikanat, ja päiväystarjouksessa. Suomessa kun myydään kesällä vain grillattavaa ruokaa, niin vähätkin uuniruoat katoavat valikoimasta. Neljä oli jäljellä ja ostin vain kaksi, ehkä olisi pitänyt ottaa kaikki? Voipi olla että pakastimeen ei olisi mahtunut. Onneksi sentään Plussa-raha riitti kaikkiin ostoksiin. 

 

 

Oli rankka reissu muutenkin, kun jostain syystä toiseen jalkaan koski joka askeleella. Ovatko jalkapohjakipuni palanneet? Selkäkin kipeytyi jo aiemmin kun yritin etsiä vaatehuoneesta teippiä. No, ei löytynyt. Edellisessä asunnossa tiesin missä mitäkin on. Tässä nykyisessä kaikki on kateissa.

 

Äidin syntymäpäiväbileiden kunniaksi iski takatalvi, ja etelästä tulleiden sukulaisten auto päätyi ojaan juhlapaikan lähellä. Miehet joutuivat työntöhommiin. Väittivät että näin ainakin tuli ikimuistoiset juhlat?

 

 

 

Kissaani Tapsaa muistellen

Tänään olisi ollut esikoiskissani Tapsan syntymäpäivä. Tämän postauksen teemana oli tarkoitus olla muistoja Tapsasta, mutta tästä taisikin tulla postaus kissan palloleikeistä.

 

Toisin kuin Olle joka oli sylikissa, Tapsa tuli päälleni makaamaan hyvin harvoin. Yksi niistä harvinaisista kerroista oli silloin kun Tapsalla oli kauluri korvapattileikkauksensa takia, ja se oli ihan raukkana siitä.

 

Tasan kerran elämänsä aikana Tapsa hyppäsi syliini: kun sillä oli kiima ja kuvasin siitä videota. Se hyppäsi syliini ja laittoi kameran pois päältä. Aivan kuin sanoen että "älä kuvaa kärsimystäni"!

 

 

Varsinkin edellisessä asunnossa asuessa Tapsalla oli ikävä iltarutiini. Aina kun ruvettiin nukkumaan se otti suosikkipallonsa ja alkoi huutaa "heittäkää minulle palloa". Nuoruudessaan Tapsa kulutti noita karvapalloja jatkuvasti rikki. Ostin niitä sitten "muutaman" varastoon, ja ne ovat vieläkin jäljellä käyttämättöminä. 

 

 

Pomppivien pallojen kanssa minulla oli Tapsan kanssa oma leikki. Otin pallon käteeni ja Tapsa maukui että "heitä jo". Heitin pallon ja Tapsa yritti ottaa sen kiinni. Tätä leikkiä Tapsa halusi leikkiä vielä vanhanakin. Sanonpa vaan että Tapsasta olisi tullut hyvä maalivahti.

 

 

Näitä kuvia on niin paljon...

 

 

Mietin jo etten pelaisikaan tänään mitään kissapeliä, kun oli vaan ne samat vanhat. Ja varsinkin kun sain kirjastosta lainaan Resident Evil Requiemin, mutta sainkin sen pelattua läpi jo tiistaina.

 

Ostin Copycat-pelin koska se oli tarjouksessa PS Storessa, joten sillä mennään tänään.

 

Pimahtamispisteessä

En vaan kestä sitä että on niin monta uutta terveysongelmaa joiden vuoksi pitäisi mukamas käydä lääkärissä. Esimerkiksi vaikkapa tuo silmän alla oleva patti. Jos yrittää etsiä tietoa netistä siihen liittyen niin ei onnistu, koska tuloksina tulee vain silmäluomiin liittyviä ulospäin näkyviä patteja. Tämä minun pattini on täysin näkymätön, se vain tuntuu ihon alla.

 

Kun on niin monta asiaa vialla ja pelkästään pattejakin niin monta niin on vaikea tietää mikä näistä on se jonka vuoksi pitäisi ensimmäisenä rynnätä lääkäriin. Ja kun ei pysty päättämään niin ei tee mitään? Oletanhan kainalossakin tuntuvan kovan kohdan johtuvan endosta, koska molemmissa kainaloissa on jo vuosia ollut oletettuja endokipuja. Mutta eipä tuonne YTHS:n chattiin taida päästä läpi ikinä.

 

 

Matikan tentti oli hirveä. Mielestäni jos tentissä on sekä teoriaa että laskuja niin teoriakysymysten pitäisi olla ensin, laskuissa kestää niin pitkään. Kun on menossa vasta tyyliin tehtävässä 7 ja aika uhkaa loppua yli 20 kysymyksen tentissä. Kun ajattelee että ei pääse tehtistä läpi vain siksi koska ei ehdi tehdä kuin pienen osan tehtävistä. Hirveä stressi, ja taistele tai pakene jatkui pitkään tentin jälkeenkin. No lopulta minulla jäi aikaa jäljelle peräti 13 minuuttia puolentoista tunnin tentissä, ja pisteitä tuli 33/35.

 

Ihan kaikki ärsyttää ja vituttaa, kun on kipuja ja pms. Ärsyttää sekin että eräästä blogistani oli kopioitu tekstiä muualle, kertomatta lähdettä.

 

Tällä kertaa Lidlissä ei oikeasti ollut sokeritonta maitosuklaata, vaan pelkkää tummaa. Pelottaa että sen tekeminen on lopetettu. 

 

No sain viimein kirjastosta lainaan pelin Resident Evil Requiem... harmi vaan että selviytymiskauhu ei sovi minulle.