Perseestä

Noh niinhän siinä sitten kävi että Kalin muistopäivänä iskivät nettiongelmat enkä voinutkaan pelata tai siis striimata peliä Cats and the Other Lives. Otin sen henkilökohtaisena vittuiluna koska netti alkoi toimia paremmin juuri sillä sekunnilla kun olisin lopettanut pelaamisen. Netti toimi vain sen ajan kun tein ruokaa ja söin. Kun olisin aloittanut pelaamisen lakkasi taas toimimasta. Noh lopulta illalla jollain lailla jonkin aikaa onnistui, mutta piti lopettaa pelaaminen kun Teho-osasto alkoi telkkarissa.

 

Ja lopulta myöhään illalla paljastui ettei netin toimimattomuus edes johtunut DNA:sta, vaan meistä. Koska halusin striimata peliä minua pelotti että wifi ei toimi tarpeeksi hyvin oven läpi, ja halusin siksi Pleikkariin varmuuden vuoksi LAN-kaapelin. Siitäkös netti pimahti! Wifi olisi siis toiminut normaalisti koko päivän, mutta langallinen netti ei. Reitittimen resetointi auttoi. 

 

 

Eipä koskaan aiemmin ole tuollaista tapahtunut. Minulla oli kuitenkin aina Fridaytä pelatessa tapana vaihtaa Pleikkarin netti langallliseen, kun wifi ei välttämättä nettipelissä riitä. 

 

Ja taas sain pettyä koska Teho-osaston jaksoja sensuroidaan ja leikellään. 12. kauden viimeistä jaksoa 21 Guns oli leikelty sieltä, täältä ja tuolta. Alusta, ammuskelusta ja lopusta. Viimeksimainitun vuoksi biisikin (Snow Patrolin "Open your eyes", varo häpeämätöntä oman videon mainostusta) loppui kesken... On jo jonkin aikaa harmittanut se ettei minulla ole enää suosikkijaksojani koneella, ne menetettiin koneen vaihtamisen yhteydessä kun ei muka ollut kovalevyllä tilaa. Ennen katselin niitä usein, nyt se ei ole mahdollista.

 

 

Rupesi ihan pelottamaan miten paljon seuraavan päivän jaksoa eli 13. kauden ensimmäistä Blooline on leikelty. Siinä kun on ihana biisi, David Grayn "Slow Motion", jonka aikana tapahtuu goreja asioita. Löysin Youtubesta saksaksi dubatun version tuosta kohtauksesta. Olikin sitten suuri yllätys kun Bloodlinea ei oltu sensuroitu ollenkaan. Olisi kai ollut liian vaikeaa, juuri tuon biisin takia.

 

Taas hajosi yhdet leggingsit pesussa perseestä. Eikö tämä vaatteiden ostaminen koskaan lopu?

 

Kun tajusin että uusimmat sukkani eli Happy socksit ovat hajalla tajusin että eipä taida olla kovin kestävä merkki. Onneksi Facebook osasi heti mainostaa minulle sitä mitä tarvitsen, eli kustomoitavia kissasukkia. Ovat tosin kalliit ja tietysti muovia, joten ostamatta jää.

 

 

Nyt sitä saa, kattilat täyteen puuroo! Kylläpä ilahduin kun Forsmanin joulutee tuli myyntiin Prismaan. Laskin että tarvitsen sitä yli 24 pakettia että riittäisi koko vuodeksi.

 

 

Minun on kai turha hankkia teejoulukalenteria, koska ne teet ovat aina ihan perseestä. 

 

Kävin Lidlissä lähinnä sokerittoman suklaan takia. Pelkäsin että se olisi loppu, ja hyllyssä näyttikin olevan vain tummaa suklaata. Onneksi tajusin että kaiken sen punaisen takana näytti pilkottavan sinistä. Sokerittomat maitosuklaat oli piilotettu sokerittomien tummien suklaiden taakse. 

 

Suklaa on vieläkin ihmeellisen halpaa Lidlissä, vain 2.49. Se on mielestäni hyvin samanlaista kuin Lindtin suklaa, joka maksaa esimerkiksi Siilinjärven Herkkupadassa yli 6 euroa. Tuossa samassa kaupassa Stephen Kingin Pitkä marssi maksaa 19.90, kun kaikkialla muualla se maksaa korkeintaan 13.90. Tekisi mieli sanoa että eräät ovat hiton ahneita paskiaisia.  

 

Kesä ilman kesää

13 astetta. En lähtenyt synttärinäni minnekään. Mutta en voi valittaa. Minulla oli shampanjaa mansikoilla, mansikkarahkaa, mansikkakakkua, konsertteja katsottavaksi ja pelejä pelattavaksi. Pitää mennä bilettämään joku toinen kerta, kun on parempi ilma ja vointi. Jos on.

 

 

Ostin itselleni synttärilahjaksi pelin Squirrel with a gun, sen olen halunnut pitkään ja se sattui olemaan tarjouksessa. 

 

Hieno kesä. On heinäkuu eikä ole ollut tarvetta käyttää kesäkotivaatteita, kuten mekkoja, hameita tai shortseja. Tuulettimia ei ole tarvinnut ottaa pois säilytyksestä. Parempi silti näin. Sain traumoja viime kesänä kun meinasin pökrätä lenkin jälkeen, ja silloin oli "vain" jotain +22.

 

Tänä kesänä olen keskittynyt lähinnä kurpitsojen kasvatukseen, sivutuotteena on ollut myös okraa. Siis pelissä Dreamlight Valley, se on minun happy place.

 

1.7. illalla oli sähkökatko. Onneksi olin ehtinyt suihkukäynnissä jo jalkojen rasvaukseen asti, muuten olisi ollut ikävämpää pimeässä.

 

Kirjoittaminen 

Oudot ovat LibreOfficen tiet. Viimeksi valitin siitä etten saanut sitä mitenkään tavuttamaan. Noh seuraavana päivänä minun tarvitsi vain avata kyseinen tekstitiedosto, ja LibreOffice tavutti sen automaattisesti. Toki olin avannut sen edellisenä päivänä aika monta kertaa.

 

Ja aina tulee uusia ongelmia vastaan. Väittävät että kannattaisi käyttää sellaistakin juttua kuin rivirekisteri. Sen käyttö vaan lisää kirjan sivumäärää paljon (ensimmäisellä kerralla sivumäärä nousi 326-yli 400), ja siten myös hintaa.

 

Kun lisäsin sivunumerot, koko tiedoston tyyli olikin sitten joku Grid8. Yritäpä sitten muuttaa tyyliasetuksia. 

 

LibreOfficen kanssa tappelu on loputon suo. Tallennan tiedoston tietyillä asetuksilla, ja siinä on 350 sivua. Kun avaan saman tiedoston uudelleen, siinä on enää 325 sivua. Hävisikö rivirekisteri jonnekin? Tavuttaako LibreOffice tiedoston uusiksi jokaisella avaamiskerralla? Mysteerejä riittää, ja valmista ei tule koskaan. 

 

Rivirekisterin voi ottaa käyttöön ainakin kolmessa eri kohtaa asetuksia. Ja kun ottaa näitä käyttöön niin jokaisen lopputuloksena on ihan eri sivumäärä. Ja kysymys kuuluu osaako LibreOffice edes tehdä rivirekisteriä? Ainakin jollakin noista asetuksista rivit ovat joissakin kohdissa ihan miten sattuu.

 

Olen laittanut sivun korkeudeksi 21,50cm. Mutta aina se muuttuu itsekseen muotoon 21,52cm. Sama juttu joka kerta kun tiedoston avaa: rivirekisteri on kadonnut käytöstä, ja sivukokoon on ilmestynyt ylimääräiset kaksi milliä.

 

Pakotin itseni pitämään monta päivää vapaata LibreOfficen kanssa tappelusta, koska hermot ja silmät menee, ja stressi tuhoaa. 

 

En ymmärrä sitäkään miksi BoD:n ohjeissa käsketään tallentamaan fontit siihen Word-tekstitiedostoon, jos kerran se kirja pitää kuitenkin lähettää heille PDF-tiedostona. 

 

Ja sitten rupesin leikkimään Books on Demandin kansieditorin kanssa. Onneksi sellainen on olemassa niin ei tarvitse itse tehdä. Esikoisromaanini etukannen kuvahan minulla on ollut valittuna pitkään. Tosin BoD ehdotti tällaista.

 

 

 

Teho-osasto 

Kylläpäs on ruvennut Carter ärsyttämään tässä Teho-osaston katsomiskerralla. 

 

9. kausi: Sanoo Abbylle ettei ole menossa minnekään. Lähtee kohta Afrikkaan.

 

Lokakuu: "Dear Abby"-kirje Afrikasta.

 

Tammikuu: Palaa Chicagoon uuden raskaana olevan naisen kanssa. Joku voisi väittää että nopeaa toimintaa?

 

Sille on syynsä miksi jotkut vihaavat Kemiä. Ja sitten pitäisi vielä itkeä kun se lapsi kuolee. Minä NAURAN. 

 

Ja kaikkihan on Carterin esittäjän syytä. Oli kuulemma aikamoinen paskajaakko. Vihasi kaikki uusia näyttelijöitä jotka tulivat sarjaan, erityisesti Kellie Martinia. Vihasi sitä että uudet tyypit saivat ruutuaikaa. Ei halunnut yhteen Carteria ja Lucyä. Halusi yhteen Carterin ja Abbyn. Halusi pois sarjasta. Seurauksena sarjan juoni muuttui aiotusta toisenlaiseksi.

 

 

Kiireinen kesäloma

Haluaisin pelata Dreamlight Valleytä kellon ympäri, todella addiktoiva peli jossa riittää tekemistä. Harmi vaan että niska ei kestä sen jatkuvaa pelaamista vaan menee paskaksi.

 

Samalla haluan editoida esikoisromaaniani. Pitäisi myös katsella Teho-osastoa ja Miehen puolikkaita. Sekä tietysti lukea kirjoja.

 

Eli kiirettä pitää!

 

 

 

Teho-osasto pettää aina

 

Kylläpä taas sai pettyä Teho-osaston televisiointiin. Olin odottanut pitkään 9. kauden ensimmäistä jaksoa Chaos Theory, koska siinä Romano menettää kätensä. Jo heti aluksi tuntui siltä että jokin on pahasti pielessä, ja kohtauksen edetessä kävi selväksi että sitä oli pätkitty monesta kohtaa rankalla kädellä. Ei näytetty esimerkiksi käden irtoamista, eikä myöhemmin kauempana olevaa irtokättä. Ei voitu näyttää edes irtokäden laittamista muovipussiin, eli kaikki kiva gore oli sensuroitu. Jopa oksentaminen. Ei näin. Joutuu taas tyytymään Youtuben leikkaamattomaan versioon. Hauskaa oli sekin että seuraavan jakson "previously on ER"-kohdassa näytettiin käden irtoaminen paremmin, oli kai unohtunut sensuroida.

 

 

Vanha nainen baarissa 

 

En ollut ollut baarissa sitten helmikuun 2020, enkä ulkona syömässä sitten syntymäpäiväni 2020. Silloin olikin poikkeuksellista kun Kuopiossa ei ollut Viinijuhlia, ja pääsi jopa Wanhaan Satamaan syömään.

 

Mutta nyt oli baarissa järkyttävää tajuta ettei ryyppääminen kiinnosta. Että mieluummin olisin kotona pelaamassa Dreamlight Valleytä. Olin kiinnostunut tietämään paljonko suosikkidrinkkini Caipiroska maksaa nykyään. Vastaus: 9,70 euroa Gloriassa. Kalliiksi tulisi/tuli känni.

 

En ollut pitänyt korkkareita viiteen vuoteen, pelotti tosissaan että murran nilkkani. Jalat kipeytyivät heti alusta asti, pitää siis luopua noista kengistä. Ja nyt pelottaa että vika ei ollutkaan noissa kengissä, vaan mitä jos kaikki korkkarit sattuu jalkoihin?

 

No sain viimein ulkoiluttaa pinkkiä kukkamekkoani. Ostin sen Ebaystä syksyllä 2019, big mistake koska korona iski. Mekko on polyesteriä eli muovia, ja siinä on vuori. Eli se on päällä kuin kaksinkertainen muovikuori. Eikä se edes istu minulle kunnolla, olen liian laiha.

 

 

Ja sitten yhtenä yönä minulla oli yöllinen kohtaukseni, jossa näin päivämäärän 13.8. ja ajattelin heti sen olevan kuolinpäiväni. Aamulla otti sydämestä, ja tajusin että sehän oli Tapsan kuolinpäivä.

 

Juhannus? 

 

Uskaltauduin seuraavan kerran ulos vasta juhannusaattona, onneksi jalkoihin koski vain vähän. Ensimmäisen kerran koskaan näin Puijon metsässä jonkin eläimen. Se taisi olla metsäkauris tai peura. 

 

 

 

Hetki ennen tuhoa

Ärsyttää kun joutuu silmien kivun ja ylirasituksen vuoksi olemaan lukematta ja kirjoittamatta. Kun lukemista ja kirjoittamista riittäisi. En tiedä mitä tälle vois tehdä. Lähettää silmät jonnekin (ranta)lomalle?

 

Silmä- ja niskakipuisena kirjoittelin sitten kolmea eri novellia yhtä aikaa. Ihan hyvin etenivät, sainkin niistä jo yhden valmiiksi. 

 

 

 

Olin mäkihyppykauden lopetuksesta niin täpinöissäni että seuraavana yönä oli vaikeaa nukkua kun sydän hakkasi liikaa. Rankkaa tuo penkkiurheilu, sydämestä ottaa. Jos on vielä hengissä seuraavan kauden alkaessa niin pitäisi keksiä jotain koska ei haluaisi maksaa penniäkään läpipaskalle Viaplaylle. Miksen voi mitenkään saada esimerkiksi Puolan Eurosportia? Paitsi laittomien striimien kautta. Noh, Viaplay ilmoitti juuri halvemmasta paketista jolla saisi mäkihypynkin.

 

Red Bull järjesti vielä kauden päätyttyä Puolassa oman mäkihyppytapahtuman. Kukahan tuonkin turvallisuudesta oli vastuussa? Hyppäsivät hirveillä vauhdeilla ja todellakin näin punaista kun Domen kaatui ylipitkän hyppynsä. Oli niin korkealla mäen jo loppuessa kesken. Mäkiennätyksen yli monella metrillä. Aika isot rahat saisivat antaa että korvaisi mahdollisen loukkaantumisen tai pahemman. Hengenvaarallista touhua.

 

Kävin taas kirjastossa. Hiukan ärsytti kun palautusautomaatti ei meinannut mitenkään hyväksyä kurssikirjaa. Tuota paskaa, painavaa (2.1 kg!) ja kaikin tavoin epänormaalia kirjaa.  

 

Juonipaljastus Teho-osastosta, varo!

 

Pääsin jatkamaan Teho-osaston katselua, kuudennella kaudella, kun Friillä näytettävät jaksot etenivät siihen kohtaan. Tekee niin pahaa katsoa kun Lucy on monen jakson ajan huolissaan ikäisestään potilasta joka tarvitsee sydämensiirron. Lucy ei tiedä että hänellä itsellään ei ole enää paljoa elinaikaa jäljellä. Kuudennen kauden jakson "All in the Family" olen katsonut yhteensä varmaan kymmeniä kertoja. 

 

 

Sain totaalisen slaagin kun huomasin Friillä esitettävää "Be Still My Heart"-jaksoa leikellyn. Legendaarista loppukohtausta oli oikeasti lyhennetty! Tuosta telkkariversiosta puuttui se kun Carter yrittää nousta ylös, ja sitten zoomaus Carterin silmiin kun hän kauhuissaan huomaa Lucyn. Olen nähnyt tuon kohtauksen niin miljoona kertaa että osaan sen ulkoa, joten tajusin heti että jotain on pahasti vialla. Helvetin törkeää jakson leikkelyä! En kestä! Jos jaksoa on pakko lyhentää niin ottaisivat pois jostain vähemmän tärkeästä kohtauksesta!

 

Alla alkuperäinen, leikkelemätön, sensuroimaton kohtaus:

 

Sitten odottelemaan miten pahasti seuraavan päivän All in the Familyä on leikelty... no en huomannut mitään. Rupesi mietityttämään onko striimauspalveluidenkin Teho-osastot pätkitty. Moni tv-sarjahan joutuu teurastuksen uhriksi kun dvd-julkaisua varten musiikit vaihdetaan toisiin.

 

Kissan särkynyt sydän

Kali syö liian vähän. Muutos viime päivinä verrattuna aikaisempaan on silmiinpistävä. Se vaikuttaa alistuneelta ja masentuneelta, ja muistuttaa yhä enemmän Tapsaa sen viimeisinä aikoina. Kali ei enää huuda, kuten Tapsakin lopetti huutamisen sairastuessaan. Tiedossahan on se että Kalilla on kasvain, mutta minun mielestäni sillä on myös särkynyt sydän. Kun tytär ei vaan tule enää koskaan takaisin kotiin.

Minunkin sydämestäni ottaa, enkä tiedä johtuuko se Fridayn pelaamisesta vai Kalista. Vai kaikesta.

 

Tein viimein Zooplussan tilauksen, oletettavasti viimeisen koskaan. Käytin palkkiopisteet loppuun. Zooplussassa ärsyttää nykyään se että suuri osa tarjouksista on voimassa vain sovelluksessa. Ja sitähän minulla ei ole kun ei ole älypuhelintakaan. Ja huomasinpa sitten ettei Zooplussalla ole enää ollenkaan toimitusvaihtoehtona Postia, on vaan Matkahuolto ja DHL. Maksoin siis turhaan premium-kuljetuksesta siinä pelossa että eräs tietty postipoika on taas liian aikaisin liikenteessä (kun ovikoodi ei vielä toimi).

Teho-osasto alkoi Suomen televisiossa uusintana alusta asti TV5:llä ja Friillä, aikamoinen yllätys. Ja huono ajoitus minun kannaltani, kun olen juuri sitä katsonut Maxilta.

 

Nyt tarvittais vielä Sunset Beach uusintana! Näen joskus unta siitä ihanuudesta että se näkyisi Suomen töllössä.

 

Tässähän kävi niin että PS5-asetuksiin ilmestyi joku mystinen kuulokemikrofoni JOTA EI SAA POIS. Tämä aiheutti sen että äänet eivät kuuluneet pelissä. Koska niiden äänien pitäisi ilmeisesti kuulua tuosta headsetistä. Joka ei edes ole mikään meidän headseteistä. Naapurinko se sitten on?! Ja sitten kun äänet sai kuulumaan pelissä niin ohjaimen mikrofoni ei toimi. Pitäisikö siis käyttää naapurin mikrofonia? Jos naapurin headset on yhdistetty meidän Pleikkariin (eikä sitä saa pois) niin kuuleeko naapuri kaiken? No sitten paljastui että tuo "headset" olikin toinen, latauksessa ollut PS5-ohjain. Outoa, ei noin ole koskaan aiemmin vuosien aikana tapahtunut. Että tämmösenkin ongelman piti tulla häiritsemään Fridayn viimeisiä aikoja.

 

Päätin laittaa pelin My Time at Evershine Kickstarteriin sen 35 dollaria. Ihan vaan senkin takia kun Friday päättyy vuodenvaihteessa, ja tuon pelin alpha accessin pitäisi tulla alkuvuodesta. Jotain odotettavaa?

 

Päätin myös että Kalin (ja Fridayn) kuoltua haluan pelata uudestaan pelin Spiritfarer. Siinähän Stella-tyttö kissansa Daffodilin kanssa kuljettaa sieluja tuonpuoleiseen. Ihana peli.

 

Turhaa

Kali huutaa vieläkin enemmän kuin ennen. Koska tuo huutaminen alkoi muiden kissojen kuolemien jälkeen niin siihen sen yhdistää. Tapsakinhan huusi enemmän loppua kohti, mutta lopetti sen kun sairastui ja lopetti syömisen. Ei enää huutanut viimeisinä viikkoinaan. Koko ajan toivottiin että vielä huutaisi, koska vasta sitten olisi tuntunut siltä että Tapsa on terve. Joten en vaan ajattele että tuo Kalin huutaminen johtuisi jostakin fyysisestä (kivusta). Olisi eri asia jos se huutaisi esim. vessakäyntien yhteydessä. Kyllähän se nyt pelottaa kun tietää että pissatulehdus voi olla kissalla vaikka oireeton.

 

Ja kylläpäs harmittaakin se että sijoitin kissoihin kymmeniätuhansia euroja, ja palkinnoksi sain vain pari kasaa tuhkaa. Kaliakin silitellessä ajattelen että kohta sekin on vain kasa tuhkaa.

 

Suosikkipelilläni on enää kolmisen kuukautta elinaikaa jäljellä. Olisi tarkoitus pelata sitä joka päivä, mutta kestääkö terveyteni sen? Fridayn pelaaminen aiheuttaa minulle stressiä ja sydämentykytystä. Kumpi loppuu ensin, minä vai Friday? Tuo peli saa minut myös hiton huonolle tuulelle. Eli onko järkeä? No ei tosiaankaan. Mutta pakko on pelata, koska kohta ei enää voi. Ei enää koskaan, ja sitä en kestä.

 

Ja mitäs sen jälkeen? Sen jälkeen kun Fridaytä ei enää ole? Elämässä ei muutenkaan tunnu enää olevan mitään järkeä tai tarkoitusta Ollen ja Tapsan kuolemien jälkeen.

Mitäpä muutakaan tekisin päivät pitkät kuin päivittelisin jatkuvasti, jo ennen sen alkamista, pelin My Time at Evershine Kickstarter-sivua? Aikamoinen menestys se on ollut. Itse haluaisin sijoittaa kyseiseen peliin peräti 35 dollaria, koska sitten saisi alpha accessin, joka kai tulee jopa puolitoista vuotta ennen pelin varsinaista julkaisua. Tosin siinä on tietty se pulma että en oikein tykkää pelata pelejä tietokoneella, varsinkin kun selkäni, jalkani ja perseeni eivät kestä pitkään istumista. Toimisiko Evershinessä edes ohjain? Ainoa peli jota olen pelannut hiirellä ja näppämistöllä on Sims 2. Onneksi Resident Evil Randomizereissa toimii ohjain.

Rupesin sitten työkseni katsomaan Teho-osastoa. George Clooneyn ja Doug Rossin toisen kauden erikoisjakso "Hell and High Water" oli Tehiksen kaikkien aikojen katsotuin, vähän yllättävää. Tuossa jaksossahan Doug pelastaa pojan hukkumiselta. Itse olen aina vihannut Dougia, on se niin vastenmielinen hahmo. Carter on aina ollut suosikkini, ja Carterin tarinahan Tehis onkin. Nyt olen edennyt jo kolmannelle kaudelle.

 

 

Pelkään mörköjä

Ja taas pelottava viikko yksin kotona, kun kissa sairasti. Onneksi Kali suostui ottamaan antibioottinsa vapaaehtoisesti Latz soppansa mukana. Kalihan on nyt periaatteessa saattohoidossa, kun sillä on diagnisoitu kasvain. Ei sillä vielä näkyviä oireita ole ollut, mutta aikapommi on sisuksissa.

Ja taas kun aloin olla yksin rupesin pelkäämään öisin, ja säikähdin kerran jo tuuletintakin. Leuat, suu ja hampaat ihan kipeet stressin takia.

Ja sitten mies sairastui kesken matkansa. Tieto siitä että kohta se tulee kotiin todennäköisen koronansa kanssa ei ainakaan vähentänyt stressiä. Kun vielä olisi opintojen monta deadlineä lähiaikoina. 

 

 

Ja mitä opintoihin tulee niin meinasin vetää itseni burnoutiin jo ensimmäisen viikon aikana, ja oli pakko hellittää tahtia. Silmätkin oireili, tuntuivat väsyneiltä ja kuivilta, vaikka en ollut normaalia enemmän koneella tai lukenut enemmän.

 

Stressaan opinnoista ihan liikaa. Sitten kun onnistuin olemaan stressaamatta päiväsaikaan niin heräsin yöllä monta kertaa siihen että leuat on ihan väärässä, jännittyneessä asennossa. Osa tuosta stressistä tuli varmaan siitä kun luulin että Kela perii opintotukea takaisin jos opinnot eivät edisty tarpeeksi eli vähintään sen 5 op kuukaudessa. Mutta ei se onneksi olekaan niin, luulin ihan väärin.

 

Mutta silti vaan stressaan vieläkin liikaa mikä on aivan naurettavaa, koska kyseessä on sentään etäopinnot. Mutta eipä se stressi järjellä ajattelemalla helpotu ollenkaan.

 

Mutta toki keskityin oleelliseen tekemällä avoimen yliopiston kurssin Minä ja kissani! Suosittelen kaikille kissanomistajille, kyseinen kurssi on ilmainen. Tosin törkeästi opintopisteitä ei saa jos ei maksa...

 

 

 

Rupesin kattelemaan Teho-osastoa ihan järjestyksessä alusta asti, ensimmäisen kauden loppu lähestyy. Oli kiva kun mainittiin Joliet-vankila, siellähän Prison Break myöhemmin kuvattiin. Ja Tehiksessähän vierailee vaikka ketä näyttelijöitä, esim. Wentworth Miller (esitti 28-vuotiaana 17-vuotiasta).

Kuulumisia tai katselemisia

Joitakin viikkoja sitten töihin herätessä oli harvinaisen surkea olo. Olisin halunnut lähteä mieluummin päivystykseen kuin töihin. Olo oli vähän samanlainen kuin sellaisen rytmihäiriön jälkeen joka uhkasi viedä tajun/hengen. Jalkojakin heikotti. Ja kappas vaan kun töiden loppua kohti iski kovat endokivatkivut. Nykyään minulla usein on ensin huono olo muilla tavoin, ja vasta sen jälkeen iskee kivut. Mieluummin ottaisi pelkästään ne kivut, koska niille voi edes yrittää tehdä jotain. Ja koska ne muut oireet voivat olla tosi pelottavia.

 

Huomasin jossain vaiheessa muuton jälkeen että tietokoneeni dvd-asema ei toimi. Se on voinut olla hajalla jo pitkään koska en ole vuosiin yrittänyt käyttää sitä. Käytin aina pleikkaria dvd-levyjen katsomiseen silloin kun vielä katsoin niitä. Nykyäänhän dvd-levyjä ei jaksa ottaa esille vaan pitää saada kaikki katsottua striimauspalveluista. No eipä nuo tietokoneen usb-asematkaan ole toimineet pitkään aikaan kuin aina välillä.

Rupesin kahtelemaan mistä sriimauspalvelusta löytyisi Amazing Race. No Amazon Primessähän se on... paitsi ei Suomessa. Olinkin jo ehtinyt irtisanoa sen, kun sain katseltua Miehen puolikkaat 9. kauteen asti. Mutta nyt ei tullut uutta syytä jatkaa. Täyttä paskaa tämmöinen maasyrjintä. Mitenhän paljon jää näkemättä vain siksi että asuu Suomessa?

Tein kesäkuussa kaksi Gigantin tilausta (pyykinpesukone ja pakastin) ja sain kaksi kolmen kuukauden Viaplay-kokeilujaksoa. Ensimmäisen aikana tuli katsottua Prison Breakia, mutta viides kausi jäi kesken. 24:n toinen kausi ei oikein inspiroinutkaan. Nyt sitten Viaplayhin ilmestyi Teho-osasto (joka on myös C-Morella). Ja Miehen puolikkaat, jonka vuoksi aiemmin otin Amazon Primen. Jo jonkin aikaa olen haaveillut Disneystä koska siellä on Kosto.

 

WTC:n vuosipäivän aikoihin katselin liikaa WTC-dokkareita. Kovasti kehuttua One Day in Americaa näin aluksi National Geographicillä mutta mistään ohjelmatiedoista ei selvinnyt mikä jakso milloinkin oli kyseessä ja montako jaksoa dokkarissa edes on. No sitten minulle selvisi sattumalta että kyseinen dokkari on Viaplayssä ja siinä on kuusi osaa. Katselin jaksot oikeassa järjestyksessä sitten siellä. Katselin myös CNN:n uutislähetystä kyseiseltä päivältä, paljon oli väärää informaatiota liikkeellä. Ja Naudetin veljesten dokkarin jotka olivat tekemässä dokkaria palomiehistä ja saivat sattumalta ainoina kuvattua ensimmäisen koneen iskun.

Pelasin pitkästä aikaa läpi Resident Evil Zeron. Easyllä tietysti, ja yllättävän helppoa oli. Kuolin tietysti monta kertaa yhden iskun sammakoihin. Minulla oli siis syystäkin jo valmiiksi suuria traumoja niistä. Tasan yhden kerran pääsin irti sammakon kielen otteesta (Billynä). Vähän rupesi vituttamaan kun jouduin pelaamaan saman kohdan monta kertaa kun sammakko iski aina. 

Aikaisemmin yritin pelata myös RE4 mutta ei siitä oikein mitään tullut kun minulla oli suuria vaikeuksia kameran kanssa. Oon liian tottunu nykyaikaisten pelien vapaaseen kameraan. Olisin halunnut farmata farmilla kultaisia munia mutta inventory olikin jo täynnä, buu. Ah Chicago Typewriter, tuo suuri rakkauteni.

Muuton yhteydessä kun yritin hankkiutua eroon turhasta kamasta tuli huomattua että Gamecuben RE2 ja RE3 ovat aika arvokkaita jostain syystä. Pitäis kait jaksaa laittaa myyntiin joskus.

Videoesittely: Muistoja tohtori Carterista

5 years in the making... Eli aloitin tämän Teho-osaston jäähyväisvideon tekemisen vuonna 2009. Nyt sain jonkinlaisen ensimmäisen version tehtyä. Ja itseni tuntien tiedän etten jaksa sitä enää parannella. Varsinkin kun sopivien kohtauksien etsiminen tv-sarjasta jossa on monta sataa jaksoa ei todellakaan houkuttele.

Alusta asti  tiesin että tämän videon ainoa oikea biisi on Linkin Parkin In the end. Mutta nyt sitten juuri kun rupesin pitkästä aikaa videota tekemään niin Winamp soitti Rihannan biisin Farewell. Ja voi hitsi kun halusin vaihtaa biisin siihen. Ja vieläkin houkuttelee tehdä videosta kokonaan eri versio tuolla toisella biisillä. En voi välttyä siltä ajatukselta joka kerta kun kuulen tuon biisin.

Aihe: tv-sarja Teho-osasto
Musiikki: In the end/Linkin Park

Sarjamurhaajat juovat vodkaa

(-Sunset Beach)

Helsinki-Tukholma risteily Commodoressa on varattu. Matka on tiedossa tammikuussa. Saa nähdä iskeekö juuri silloin noro tai influenssa. Tai mualimanloppu jo ennen.

Eilen torstaina 20.12. oltiin ottelussa Kalpa-Saipa. Kalpa voitti rankkareiden jälkeen 5-4. Ottelun venyessä harmitti kun mietti vaan jatkuvasti että mihin bussiin ehtii. Myöhästyttiin lopulta bussista jotain minuutilla.

Tätä on odotettu: Alien-sarja Falling Skies alkaa Nelosella torstaina 3.1. klo 22. Pääosassa Teho-osaston Noah Wyle.



Amazing Race ei palaa enää ollenkaan MTV3:n ohjelmistoon. Mikä ihme tuohon on syynä? Uutta kautta on odotettu kuin kuuta nousevaa. Pakko kai katsoa sitten netissä. Ihmetyttää muutenkin miksi MTV3 esittää aina Myytinmurtajien jaksoja ihan mielivaltaisessa järjestyksessä. Ja nytkin alettiin näyttää uusintoja kesken kauden. Ja milloin jatkuu USA:n Diili? Vai jatkuuko ollenkaan?

Starving Cancer: Ketogenic Diet a Key to Recovery (sama suomeksi: Karppaus tuhoaa syöpäsoluja)

Kolme yötä jouluun on, laskin aivan itse tänään...

Kiitos, Teho-osasto

I didn't want to miss all the fun.
Benton Carterin munuaisensiirtoleikkauksen jälkeen

3 vuotta, 15 kautta ja 331 jaksoa myöhemmin. Tehis on katsottu. Elämäni suurin saavutus? Aikamoinen urakka. Kai siinä kolmisen vuotta meni, en mene vannomaan. Aikakäsitykseni on... olematon.

Miten olen voinut kokonaan unohtaa niinkin oleellisen asian kuin Carterin sydämenpysähdyksen ja elvytyksen? Huh huh.

Ja vasta nyt huomasin senkin että Tehis-blogissani kolmesta viimeisestä jaksosta puuttui selostus. JA viimeisen jakson suomenkielinen nimi. En tule sitä mistään saamaan selville, joten...

Old friends long gone...

Huokaus. Ja sitten asiaa siitä vittumaisimmasta asiasta eli Tehis-videon tekemisestä. Kun on ottanut videoonsa jaksosta pätkän ja poistanut sitten sen jakson koneelta niin pätkä häviää myös omasta videosta... Olen avautunut asiasta aikaisemminkin. Minulla on joskus siis ollut esimerkiksi Teho-osaston ensimmäinen jakso koneella. Olen poistanut sen ja koska videosta poistui myös tarvitsemani pätkä niin tarvitsin sen jakson uudestaan koneelle. Minullahan on kaksi ensimmäistä Teho-osaston kautta peräti dvd:llä. Mutta eipä siitä mitään hyötyä ollut, oli pakko ladata eka jakso taas koneelle.

Pari viime päivää olen siis jopa jaksanut tehdä kolme vuotta sitten aloittamaani Jäähyväiset Teho-osastolle videotani. Tai no, tuollaisen otsikon video olisi ihan liian iso urakka tehdä. Joten kyseessä on kylläkin jäähyväiset Carterille. Juonipaljastus: Musiikkina on Linkin Parkin In the end. Saa nähdä onko valmista toisenkaan kolmen vuoden päästä.

Teho-osasto: Neela ja Ray

Eli 13 kautta Teho-osastoa katsottu. Enää on kaksi kautta jäljellä.

Tämä video pitäisi päivittää uusimmilla Ray & Neela-kohtauksilla viimeiseltä kaudelta. "You are finally here." Musiikkina Take Thatin biisi I'd wait for life.

Teho-osasto: I Don't

Teho-osaston 13. kauden jakso 21: I Don't. Lukan ja Abbyn häät sekä Rayn traaginen kohtalo. Musiikkivideo, biisinä UB40:n Can't help falling in love.

Teho-osaston parhaat jaksot

Ja nehän ovat 12. kauden loppu ja 13. kauden alku eli jaksot 12.21-13.2. Matka on ollut pitkä ja uuvuttava, mutta viimein pääsin tänne asti. Kaksi noita edeltävää jaksoa olivat niitä typeriä ja tylsiä Afrikka-jaksoja, voin sanoa etten katsonut niitä edes puolella silmällä. Luin jaksojen pyöriessä kirjaa..

En ollut katsonut jaksoa 12.21 The Gallant Hero & the Tragic Victor varmaan moneen vuoteen. Mutta näköjään olin katsonut sen silloin aikoinaan aika monta kertaa sillä muistin jakson suunnilleen ulkoa. Kaikki oli niin älyttömän tuttua.

Yhteen aikaan katselin jaksoja 12.22 ja 13.1 usein, nehän ne ovat ne parhaat. 12. kauden viimeisessä jaksossa 21 Guns on paras jakson loppu ikinä.

Aikoinaan kun näitä jaksoja katsoi tietysti ilman suomenkielistä teksitystä niin jotkut jutut jäivät mysteereiksi. Jakson 21 Guns lopussa Kerry ihmettelee mitä oikein tapahtui ja Ray vastaa että "OK Corral". Siis mitä ihmettä? Vasta vuosia myöhemmin minulle selvisi mistä on kysymys. Kyseessä on USA:ssa kuuluisa ammuskelu. Kumma kun tuota ei minulle koulussa opetettu ollenkaan. Niin monessa kirjassa, sarjassa ja leffassa tuohon viitataan, ja aina suunnilleen ammuskelun synonyymina.

Musiikkivideoni musiikkina on Snow Patrolin biisi Open your eyes, joka soi 12. kauden viimeisen jakson lopussa ja 13. kauden ensimmäisen jakson Bloodline alussa.



13. kauden ensimmäisessä jaksossa soi myös David Grayn ihana Slow motion, joka on biisinä ihan ensimmäisessä eli Resident Evil 4-videossani.

Teho-osasto: Neela & Gallant

Katselin äskettäin Teho-osaston 11. kauden jaksot Here And There ja Back In The World. Taitaa tuo viimeksimainittu olla suosikkini, mitä tulee Neelan ja Gallantin tarinaan. Siinä soi jopa sama musiikki kuin paljon myöhemmin Gallantin hautajaisissa... Voi vitsi että vollotin.

Ja tietysti jakson lopussa soi I'll find a way, jonka otin myös videoni musiikiksi. Se kun ON Nellant-biisi.

Teho-osasto, vanha rakkauteni

Kattelin varmaan viime kesään asti ahkerasti Teho-osastoa, mutta sitten se jäi. Kun nyt pitkän ajan jälkeen innostuin taas Tehiksestä minulla oli todellisia vaikeuksia yrittää muistaa mihin kohtaan sarjaa olin jäänyt. Tiesin vain sen että seuraavana vuorossa oleva jakso on minulla koneella. Ilman tuota tietoa en varmaan olisi muistanut ollenkaan.

Jaksokuvaukset tuntuivat oudoilta, mutta lopulta se oli uskottava. Olin ehtinyt tällä Tehiksen uusintakierroksella jo 10. kauden loppupuolelle asti. Urakka on yhteensä 331 jaksoa, eli on kai tämäkin taas yksi tapa tuhlata elämäänsä.

Nyt olen taas muutamassa päivässä katsonut 7 jaksoa eli hyvin etenee, olen kauden 11 puolella. Ja taas Kemin ja Carterin lapsen kohtalo olisi pitänyt olla jotain niin surullista. Kaikki hahmot itkevät silmät päästään ja minä vaan ajattelen että mitä itkemistä tuossa muka on? Ihan oikein paska-Kemille menettää lapsensa. Ja Carterillekin kun kehtasi dumpata Abbyn kuin roskan..

Eniten odotan tietysti 12. kauden loppua. Taidan tosin katsoa suosikkijaksoni etukäteen. Ennenhän yksi lempiharrastuksistani oli jaksojen 21 Guns & Bloodline katsominen uudelleen ja uudelleen. Olen nähnyt ne aika monta kertaa...


Ja taas näin unta Tehiksestä ja haaveilin että voisin mennä kertomaan sen hahmoille tulevista tapahtumista..

Tehiksen loppumisesta asti minulla on ollut työn alla jäähyväisvideo sarjalle tai oikeastaan Carterille. Tuon projektin pysähtyminen johtuu isoksi osaksi teknisistä ongelmista joista olen purnannut aikaisemminkin.

Heippa, Tehis

Tänä yönä USA:ssa... Teho-osaston kaikkien aikojen viimeinen jakso.