Joitakin viikkoja sitten töihin herätessä oli harvinaisen surkea olo. Olisin halunnut lähteä mieluummin päivystykseen kuin töihin. Olo oli vähän samanlainen kuin sellaisen rytmihäiriön jälkeen joka uhkasi viedä tajun/hengen. Jalkojakin heikotti. Ja kappas vaan kun töiden loppua kohti iski kovat endokivatkivut. Nykyään minulla usein on ensin huono olo muilla tavoin, ja vasta sen jälkeen iskee kivut. Mieluummin ottaisi pelkästään ne kivut, koska niille voi edes yrittää tehdä jotain. Ja koska ne muut oireet voivat olla tosi pelottavia.
Huomasin jossain vaiheessa muuton jälkeen että tietokoneeni dvd-asema ei toimi. Se on voinut olla hajalla jo pitkään koska en ole vuosiin yrittänyt käyttää sitä. Käytin aina pleikkaria dvd-levyjen katsomiseen silloin kun vielä katsoin niitä. Nykyäänhän dvd-levyjä ei jaksa ottaa esille vaan pitää saada kaikki katsottua striimauspalveluista. No eipä nuo tietokoneen usb-asematkaan ole toimineet pitkään aikaan kuin aina välillä.
Rupesin kahtelemaan mistä sriimauspalvelusta löytyisi Amazing Race. No Amazon Primessähän se on... paitsi ei Suomessa. Olinkin jo ehtinyt irtisanoa sen, kun sain katseltua Miehen puolikkaat 9. kauteen asti. Mutta nyt ei tullut uutta syytä jatkaa. Täyttä paskaa tämmöinen maasyrjintä. Mitenhän paljon jää näkemättä vain siksi että asuu Suomessa?
Tein kesäkuussa kaksi Gigantin tilausta (pyykinpesukone ja pakastin) ja sain kaksi kolmen kuukauden Viaplay-kokeilujaksoa. Ensimmäisen aikana tuli katsottua Prison Breakia, mutta viides kausi jäi kesken. 24:n toinen kausi ei oikein inspiroinutkaan. Nyt sitten Viaplayhin ilmestyi Teho-osasto (joka on myös C-Morella). Ja Miehen puolikkaat, jonka vuoksi aiemmin otin Amazon Primen. Jo jonkin aikaa olen haaveillut Disneystä koska siellä on Kosto.
WTC:n vuosipäivän aikoihin katselin liikaa WTC-dokkareita. Kovasti kehuttua One Day in Americaa näin aluksi National Geographicillä mutta mistään ohjelmatiedoista ei selvinnyt mikä jakso milloinkin oli kyseessä ja montako jaksoa dokkarissa edes on. No sitten minulle selvisi sattumalta että kyseinen dokkari on Viaplayssä ja siinä on kuusi osaa. Katselin jaksot oikeassa järjestyksessä sitten siellä. Katselin myös CNN:n uutislähetystä kyseiseltä päivältä, paljon oli väärää informaatiota liikkeellä. Ja Naudetin veljesten dokkarin jotka olivat tekemässä dokkaria palomiehistä ja saivat sattumalta ainoina kuvattua ensimmäisen koneen iskun.
Pelasin pitkästä aikaa läpi Resident Evil Zeron. Easyllä tietysti, ja yllättävän helppoa oli. Kuolin tietysti monta kertaa yhden iskun sammakoihin. Minulla oli siis syystäkin jo valmiiksi suuria traumoja niistä. Tasan yhden kerran pääsin irti sammakon kielen otteesta (Billynä). Vähän rupesi vituttamaan kun jouduin pelaamaan saman kohdan monta kertaa kun sammakko iski aina.
Aikaisemmin yritin pelata myös RE4 mutta ei siitä oikein mitään tullut kun minulla oli suuria vaikeuksia kameran kanssa. Oon liian tottunu nykyaikaisten pelien vapaaseen kameraan. Olisin halunnut farmata farmilla kultaisia munia mutta inventory olikin jo täynnä, buu. Ah Chicago Typewriter, tuo suuri rakkauteni.
Muuton yhteydessä kun yritin hankkiutua eroon turhasta kamasta tuli huomattua että Gamecuben RE2 ja RE3 ovat aika arvokkaita jostain syystä. Pitäis kait jaksaa laittaa myyntiin joskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti