Onko tämä loppu?

Onko peli F13 eli elämäni tarkoitus tullut tiensä päähän? Se on monella lakannut toimimasta Pleikkareilla. Pelaajat menettävät perkit, levelin ja cp:n pysyvästi. Aiemminhan noin on voinut käydä väliaikaisesti. Ja sitten kun yrittää pelata iskee vaan database login error. Pelottaa että tuota vikaa ei koskaan korjata, vaan annetaan F13:n kuolla. 

 

 

F13:n tilanne surettaa koska olisin halunnut pelata sitä tänä viikonloppuna. Mutta sitten oloni meni niin surkeaksi että pelkään kuolevani. Olkapää kipeytyi sunnuntaina, en tiedä miksi. Onneksi sentään kyseessä on vasen olkapää. Keskiviikkona iski huono olo, sydämestä ottaa. Sitten iski kivut, sitten oksetus. Kiristää, puristaa, henkeä ahdistaa. Oli tarkoitus pelata F13 nyt lauantai-iltana mutta niinköhän koskaan enää? Kohta iskee varmaan tämän katastrofin päälle koronakin tietystä syystä johtuen. Sydän ei vaan kestä.

 

Ja jotkut vaan kehtaavat väittää että korona on "pelkkä nuha"... Mitäs kivaa uusimmat koronatutkimukset kertovat? Lievä tai oireetonkin korona vanhentaa aivoja 10 vuotta. Korona nostaa kuolemisriskiä yli kolminkertaiseksi ainakin vuodeksi (veikkaan että loppuelämäksi). Suomessahan ylikuolleisuutta on ollut yli viisinkertaisesti virallisten koronakuolemien määrän. Korona tappaa t-soluja (muistisolut). Koronan saaminen uudelleen nostaa riskiä joutua tehohoitoon kolminkertaiseksi. Ja kaikkea muuta kivaa.

 

Väärin voitettu

Viime viikonloppuna Belgia voitti kultaa yleisurheilun halliMM-kisoissa 4x400 metrin viestissä, eli minun olisi pitänyt olla onneni kukkuloilla. Mutta enpä ollut. Syy: finaalijoukkueessa oli vain yksi Borlee, ankkuri-Kevin. Vielä alkuerissä oli mukana sentään vielä Dylan. Jotta olisi tuntunut oikealta olisi joukkueessa pitänyt olla kolme Borleeta. Kysyinkin miltähän Kevinistä tuntuu olla perheen ainoa maailmanmestari? No eipä tarvinnu Kevinin nyt itkee niinku viimeks. Sekin ärsytti etten ottanut kisaa nauhalle. En uskonut Belgiaan. Tai pelkäsin jinxaavani sen. Todella typerää kyllä. Montako vuotta odotin tätä ja sitten ei muka kelpaakaan? (video kisasta)

 

Samana viikonloppuna lentomäen maailmancupissa... Ennen perjantain karsintaa Domen voitti viimeisen harjoituskierroksen. Mutta itse karsinta ja kisa menivät sitten paljon huonommin. Ja sunnuntaina sitten... Domen hyppäsi karsinnassa (jota ei näytetty missään televisiossa tai netissä) mahtihypyn, 242.5 metriä. Olin kiitollinen että hän ei ollut kaatunut tuota hyppyä mutta harmitti etten tulisi koskaan näkemään sitä. Itse kisa meni sitten taas huonommin... voi Domen. Iloinen yllätys koitti kun FIS julkaisi kyseisen hypyn someissaan koska se on uusi mäkiennätys. Pelottava hyppy, ihan montun pohjalle. Mutta Domen on luotu lentämään...

Niin, viime kuussa oli se Suomen ensimmäinen olympiavoitto jääkiekossa. Olin toivonut ettei Suomi voittaisi olympiakultaa minun elinaikanani. Syy: se ettei Saku Koivusta tule koskaan olympiavoittajaa. En kestä. Ja vain jonkun luuserimailan takia... Miksei mailanvalmistajaa ole vieläkään haastettu oikeuteen?

Kauhun tasapaino

Tappava pandemia. Sota. Nälänhätä. Kivaa on ollut ja vielä pahempaa on tiedossa. Mietin jo miten pääsen pakenemaan sotaa kolmen kissan kanssa. Vastaus: en mitenkään. Olen kait kamala kissanomistaja mutta jos sota tulee toivon että vanhat kissani kuolevat ennen sitä. Sitten ei nimittäin ole kuin hirveitä vaihtoehtoja. Väestönsuojaan en mene koska sinne ei saa ottaa kissoja. Kissojani en yksin jätä. Väittävät että evakuointi on aina ensisijainen vaihtoehto ennen väestönsuojaa. No en pysty evakuoidessa kantamaan kolmea kissaa. Yhtäkin kissaa kantaessa minun pitää pysähtyä lepäämään muutamankymmenen metrin välein. Ehkä pitäisi hankkia lemmikkirattaat ja kissankantoreppu. Tiedän kyllä että sodan tullessa on semmonen juttu kuin maanpuolustusvelvollisuus, tänne olisi jäätävä. Mihinkähän työhön ne minut määräisivät?

 

Ei oo nälkä mutta silti syön liikaa henkisten syiden takia. Yhtenä yönä CNN:ää katsoessa oksetti jo, niiden henkisten syiden takia.

 

 

Ruuan hinta ensin kaksinkertaistuu ja sitten ruoka loppuu kokonaan, viljelijöillä ei ole varaa viljellä. Jos minulla menee jo nyt noin puolet tuloista ruokaan niin... se yhtälö ei vaan toimi. Nälkä tulee. Kai se kissanruuankin hinta sitten kaksinkertaistuu? Ja kaiken muunkin.

 

Olen huomannut että puren hampaitani yhteen nukkuessa, ja hereilläkin. Rytmihäiriöt pelottavat. Koronatilanne on pahin koskaan ja silti leikitään että se on ohi. Maskit pois ja baariin bilettämään aamuun asti. Kaikki vituttaa ja näen punaista.

 

No lentomäen MM-kisoissa tuli balsamia haavoille kun Slovenia voitti joukkuekultaa ylivoimaisesti ja Saksa otti hopeaa. Suosikeillani Domenilla ja Wellingerillä on ollut niin surkea kausi. Timin hypyt pelottivat koko viikonlopun...

 

Vaihtaessani sänkyyn lakanoita patjan päältä löytyi ensin yksi ja sitten toinenkin naula. Mistä hitosta ne on peräisin ja onko niitä jossain piilossa lisää?

 

GTA 5 julkaistiin PS5:lle. Siinä sitä sitten onkin tekemistä, jo kolmas konsoli. Saan valittaa siitä miten minun pitää pelata vihaamassani GTA Onlinessa levelille 100 asti jo kolmannen kerran. Juu olis trophyjen autopop mutta mitäs hauskaa siinä olisi?

Mitä jäljelle jää

Viimeksi valitin siitä että kaaduin. No kaaduin heti uudelleen, tällä kertaa alamäessä suoraan perseelleni. Tällä kertaa ei kait onneksi häntäluu murtunut kuten niin monta vuotta sitten. Ei tuntunut mitään kipua kaatuessa eikä sen jälkeen.

Mutta sitten iski ryyppäyskerran jälkeinen kielikipu, jolla kesti viisi päivää alkaa lieventyä eli kerkesin jo pelätä kaikenlaista. Olin kait kännipäissäni 100% juustosnackseja syödessäni purrut kieleen. Ja meinasin tehdä niin monta kertaa kun söin noita juustoja selvänäkin, ovatpa vaarallisia syötäviä. Kovia mutta tyhjää täynnä. Kun vielä käytiin ravintoloissa syömässä purin usein (humalassa) poskeen tai kieleen. 

 

 

Sitten Tapsa säikäytti. Vielä toissa viikon sunnuntaina päivällä se oli normaali itsensä, makoili onessaan rentona kevätauringossa. Illalla se ei ollut ruoka-aikaan kotona! Ahne kissa jolle ei riitä edes kolmen kissan ruuat. Söi kyllä sitten kun ruoka kannettiin eteen, mutta vaikutti muutenkin masentuneelta ja ei-onnelliselta. Normalisoitui onneksi maanantai-iltaa kohti ja kerjäsi taas ruokaa. Toivottavasti oli vaan ohimenevä juttu.

Kohtasin taas erään naisen jolla on aina pakonomainen tarve pälättää minulle näin tappavan pandemian aikanakin. Juu on paskakunnossa oleva piha. Joo on pelottava keli. Kaksi päivää myöhemmin alkoivat oireet. Kurkkukipu ja kuumeinen olo, lihaskivut. Kiitti taas tästäkin. En sitten uskaltanut koronanpelossa syödä endokipuihin muuta kipulääkettä kuin aspiriinia ja siitähän seurasi sitten eilen erittäin naisellinen naistenpäivä.

Ensin pandemia joka tappaa kaikki, sitten sota. Mitä seuraavaksi? Ydinsota? Asteroidi? Aurinko voisi räjähtää vähän etuajassa. Miksi päättäjiksi päätyy aina vain narsisti-psykopaatteja? Miten nämä päättäjät jotka päätöksillään aiheuttavat ihmisten kuolemia pystyvät nukkumaan öisin? Itkettää ja masentaa.

Ja nyt sitten aiheuttaa huolta Kali. Syö aina vaan vähemmän, kuivaruokaakin. Koska se ei syö enää juurikaan märkäruokaa olen ostanut sille vaikka mitä nestemäisiä herkkuja kokeiluun mutta eipä niistä vielä yksikään ole kelvannut. Yhtenä päivänä Kali tärisi ja eräällä täällä heräsi epäilys että se voisi johtua liian alhaisesta verensokerista. Enpä tiedä.

Katsoin viime vuonna Netflix-sarjan Behind her eyes, ja nyt luin kirjan johon se perustuu. Katsoin sitten sarjan uudelleen... Kirja ja sen loppu on vieläkin synkempi.

Pelattiin peliä Tiny Tina's Assault on Dragon Keep: A Wonderlands One-shot Adventure joka siis on vaan uudelleenjulkaistu Borderlands 2-dlc. Sanoin kuolevani koska olin kuolemassa pelissä, ja yhtä aikaa iski sitten rytmihäiriö oikeassa elämässä. Ajattelin että jos kuolen nyt niin olipa sopivat ja ironiset viimeiset sanat... no joo, ehkä tarvitsin tekosyyn julkaista kuvan kuningattaresta. Butt Stallion!