Viime viikonloppuna Belgia voitti kultaa yleisurheilun halliMM-kisoissa 4x400 metrin viestissä, eli minun olisi pitänyt olla onneni kukkuloilla. Mutta enpä ollut. Syy: finaalijoukkueessa oli vain yksi Borlee, ankkuri-Kevin. Vielä alkuerissä oli mukana sentään vielä Dylan. Jotta olisi tuntunut oikealta olisi joukkueessa pitänyt olla kolme Borleeta. Kysyinkin miltähän Kevinistä tuntuu olla perheen ainoa maailmanmestari? No eipä tarvinnu Kevinin nyt itkee niinku viimeks. Sekin ärsytti etten ottanut kisaa nauhalle. En uskonut Belgiaan. Tai pelkäsin jinxaavani sen. Todella typerää kyllä. Montako vuotta odotin tätä ja sitten ei muka kelpaakaan? (video kisasta)
Samana viikonloppuna lentomäen maailmancupissa... Ennen perjantain karsintaa Domen voitti viimeisen harjoituskierroksen. Mutta itse karsinta ja kisa menivät sitten paljon huonommin. Ja sunnuntaina sitten... Domen hyppäsi karsinnassa (jota ei näytetty missään televisiossa tai netissä) mahtihypyn, 242.5 metriä. Olin kiitollinen että hän ei ollut kaatunut tuota hyppyä mutta harmitti etten tulisi koskaan näkemään sitä. Itse kisa meni sitten taas huonommin... voi Domen. Iloinen yllätys koitti kun FIS julkaisi kyseisen hypyn someissaan koska se on uusi mäkiennätys. Pelottava hyppy, ihan montun pohjalle. Mutta Domen on luotu lentämään...
Niin, viime kuussa oli se Suomen ensimmäinen olympiavoitto jääkiekossa. Olin toivonut ettei Suomi voittaisi olympiakultaa minun elinaikanani. Syy: se ettei Saku Koivusta tule koskaan olympiavoittajaa. En kestä. Ja vain jonkun luuserimailan takia... Miksei mailanvalmistajaa ole vieläkään haastettu oikeuteen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti