17. helmikuuta 2012

Teho-osasto, vanha rakkauteni

Kattelin varmaan viime kesään asti ahkerasti Teho-osastoa, mutta sitten se jäi. Kun nyt pitkän ajan jälkeen innostuin taas Tehiksestä minulla oli todellisia vaikeuksia yrittää muistaa mihin kohtaan sarjaa olin jäänyt. Tiesin vain sen että seuraavana vuorossa oleva jakso on minulla koneella. Ilman tuota tietoa en varmaan olisi muistanut ollenkaan.

Jaksokuvaukset tuntuivat oudoilta, mutta lopulta se oli uskottava. Olin ehtinyt tällä Tehiksen uusintakierroksella jo 10. kauden loppupuolelle asti. Urakka on yhteensä 331 jaksoa, eli on kai tämäkin taas yksi tapa tuhlata elämäänsä.

Nyt olen taas muutamassa päivässä katsonut 7 jaksoa eli hyvin etenee, olen kauden 11 puolella. Ja taas Kemin ja Carterin lapsen kohtalo olisi pitänyt olla jotain niin surullista. Kaikki hahmot itkevät silmät päästään ja minä vaan ajattelen että mitä itkemistä tuossa muka on? Ihan oikein paska-Kemille menettää lapsensa. Ja Carterillekin kun kehtasi dumpata Abbyn kuin roskan..

Eniten odotan tietysti 12. kauden loppua. Taidan tosin katsoa suosikkijaksoni etukäteen. Ennenhän yksi lempiharrastuksistani oli jaksojen 21 Guns & Bloodline katsominen uudelleen ja uudelleen. Olen nähnyt ne aika monta kertaa...


Ja taas näin unta Tehiksestä ja haaveilin että voisin mennä kertomaan sen hahmoille tulevista tapahtumista..

Tehiksen loppumisesta asti minulla on ollut työn alla jäähyväisvideo sarjalle tai oikeastaan Carterille. Tuon projektin pysähtyminen johtuu isoksi osaksi teknisistä ongelmista joista olen purnannut aikaisemminkin.

Ei kommentteja: