Bellan logi

Voiko ihanammin aamu enää alkaa, voiko ihanampaa aamua olla kuin on tää...

Voipi sanoa että tuota laulua teki mieli laulaa kun heräsin tänä aamuna lakanat, vaatteet ja jalat veressä. Jotenkin teki mieli jäädä kylppäriin asumaan. Soittaessani väittivät että ovat aikataulusta puoli tuntia myöhässä. Vaisto tai mikälie intuitio sanoi minulle varsin selvästi että paskat ja ota kännykkä mukaan. Päätinpä silti olla ottamatta ja sitä tuli kaduttua katkerasti.

Olin paikalla 40 min myöhässä mutta jouduin silti odottamaan. Istuin pimeässä ja kylmässä märällä penkillä. Onneksi ei satanut. Lämmitin itseäni ajattelemalla että palkka sentään juoksee koko ajan. Jänöjussi loikki lähelle ja huomasi minut vasta sitten, liikkumatta kun olin. Vähän aikaan se katseli ja kuulosteli minua ja loikki sitten kauemmaksi.

Viimein puolen tunnin jälkeen odotukseni päättyi, tunti ja 10 min myöhässä. Mutta siitäpä vasta ilo alkoi kun huomasin että jotain oleellista todella puuttuu. Eipä ollut tuollaista käynyt koskaan aikaisemmin. Läksin silti töihin. Aika pian huomasin että keltainen auto seurasi minua. Arvasin kyllä. Sieltä hyppäsi firman ukko joka kertoi minulle asioita. Minulle oli kuulemma yritetty soittaa. Nolona oli pakko tunnustaa ettei känny ole mukana. Ei ole ensimmäinen kerta kun olin kusessa sen vuoksi. Kotiin tultuani huomasinkin että puheluita oli tullut peräti neljä kappaletta. Oops.

Jos jo tänä aamuna oli näin vittumaista mitä kamalaa onkaan tiedossa huomenna, kun helvetti räjähtää?