Boikotoi Teemua

Koska 25 vuotta vanha kännykkäni saattaa olla tiensä päässä melkein ostin uuden kännykän. Tai siis käytetyn. Olen aina haaveillut vaaleanpunaisesta kännykästä, puhelimessahan tärkeintä on väri ja ulkonäkö. Mutta pinkki käytetty Samsung olisi halvimmillaankin maksanut Refurbedissa yli 150 euroa. Vaaleansinisen olisi saanut alle satasella, ja melkein sellaisen tilasinkin. Oikeastaan suurin syy miksi en tehnyt niin oli se kun ei tiennyt onko kyseessä puhelimen 5G-versio. Ei sanottu että niin olisi, mutta tietyt ominaisuudet silti viittasivat siihen. Joten en tiennyt kummanko version mukaisen kuoren tilaisin Temusta.

 

Muistin sitten että puolison entinen puhelin on villinä ja vapaana, se on Nokia 3.1. Jostain syystä Temussa ei myydä kuoria Nokian puhelimiin. Mutta onneksi muualla myydään, jopa kustomoituja. Haluan kissani kuvan kännykkäni kuoreen!

 

 

On tässä tietysti sellainenkin ongelma että puhelinliittymässäni ei ole nettiä, enkä aio sellaista hankkia. Maksaisi liikaa, ja olisi turha. Noh onneksi viimeksi vanhan puhelimeni lataus toimi taas normaalisti.

 

Koska heinäkuun alusta astuu voimaan uusi "Temu-vero" tein elämäni toisen Temu-tilauksen. Vasta tehtyäni sen huomasin että yksi tuote, paita omalla painatuksella, olikin kadonnut ostoskorista. Temulla on mahdollista lisätä tuotteita jälkikäteen tilaukseen, ja tein niin. Muutenkin tuossa tilauksessa on pääasiassa kustomoituja tuotteita. Onhan minun ihan pakko saada esimerkiksi avaimenperiä, rannekoru ja sormus omien kissojeni kuvilla. Kissani jatkavat luonnon saastuttamista kuolemiensa jälkeenkin.

 

 

 

Turku-Tukholma -risteily Baltic Princessillä

Olin luvannut itselleni että en enää koskaan menisi Turkuun, paitsi Saku Koivun TPS-paidan jäädytykseen. Minä odotan ja odotan, mutta ei se vaan koskaan tapahdu. Jotkut väittävät että ensin Turkuun pitäisi saada uusi halli. Ja sitten kun Saku jäädytetään, tuskin onnistuisin saamaan lippuja. Ja sitähän en todellakaan kestäisi!

 

Kun oltiin marraskuussa Tukholmassa, ihmeteltiin miksi Baltic Princess ei lähtenyt aikataulunsa mukaisesti takaisin Turkuun. Selvisi että nykyään Turusta järjestetään maanantaisin päivä Tukholmassa -risteilyjä. Normaalistihan Turun risteilyillä ei pääse maihin. Tosin nämä päivä Tukholmassa -risteilyt Turusta loppuvat toukokuun lopussa.

 

 

Kun sain ajan hammaslääkärille maanantaille 27.4. ajattelin että sitten ei pääsekään lähtemään sinä päivänä risteilylle. Mutta sitten tajusin että aika on aamulla niin aikaisin että ehtisin juuri sopivasti klo 11.15 Kuopiosta lähtevään junaan. Herätys oli minun mittapuullani hiton aikaisin, ja ruokailujenkin väliin jäi 12 tuntia. Onneksi otin junaan evääksi leipomiani vhh-muffinseja.

 

Hammaslääkärissä ei montaa minuuttia kestänyt, kun todettiin että suussani oleva (kolmas) patti on harmiton, eksostoosi. Luusta peräisin sekin, kuten alaleuan torukseni. Nuo kaksi ovat kai sama asia.

 

Minulla jäi sitten liikaa luppoaikaa junan lähtöä odotellessa, ja menin kirjastoon lukemaan kirjaa. Saavuin sopivasti juna-asemalle aika samaan aikaan kuin puolisoni, joka toi mukanaan matkalaukkuni. Kuopio-Turku junamatkoilla oli kaksi vaihtoa, Pieksämäellä ja Tampereella. Oikeastaan hyväkin niin, että pääsee välillä jaloittelemaan. 

 

Oli ikävää todeta että saappaat joiden kanssa minulla ei ollut ollut aiemmin ongelmia sattuivatkin nyt jalkoihin. Se kaiketi johtui siitä että laitoin jalkaan ylimääräisen kerroksen sukkahousuja, pelkäsin että palellun. Kuopiossa oli lämmintä, mutta Tampereella hampaat meinasivat lyödä loukkua. Oli niin vaikea päättää laittaako talvi- vai kesätakin päälle. Pärjäsin lämpötilojen suhteen lopulta aika hyvin. 

 

 

Juna saapui Turkuun 40 minuuttia myöhässä. Tampereelta ei meinattu päästä pois, koska edellä ollut (Pieksämäen) juna rikkoontui. Piti peruutella sen ohi. Sitten Lempäälän tienoilla junaliikenne keskeytettiin viranomaispäätöksellä. Meitä myöhästyminen ei onneksi haitannut, vaan oikeastaan päinvastoin. Nämä Turun lähdöt ovat kamalia, kun laiva on vain tunnin satamassa, ja siinä ajassa pitää saada vanhat ulos ja uudet sisään.

 

Muistin Turun keskustan, ja sen rautatieaseman ihan erilaisina. Kaipa se on vaihtanut paikkaa sitten viime näkemän.

 

Hyttimme oli A-premium. Deluxe-hytit olivat juuri tällä lähdöllä oudon kalliita, kalliimpia kuin sviitit, missä ei ole mitään järkeä. Jokin bugaa varaussysteemissä. Eihän kukaan ole niin hullu että suostuu maksamaan deluxesta enemmän kuin sviitistä? Muutenkin deluxet tuntuvat olevan lähes aina loppu.

 

 

Hytti oli aika lähellä keulaa, niin ei onneksi jouduttu kulkemaan loputtomia hyttikäytäviä pitkin. Mutta juuri vierestä alkoi ovella suljettava sviittien ja deluxejen alue, ja ensimmäisenä yönä liikennettä ja meteliä riitti. Toisena yönä ei ollut vastaavaa ongelmaa, en tiedä oliko melua oikeasti vähemmän vai nukuttiinko vain sen ohi. 

 

 

Starlightissa baarimikko ihmetteli voiko Caipiroskan muka tehdä ilman sokeria. Enpä muista että aiemmin olisi joku sen tekemistä vastustellut. 

 

Erikoisaamiaisella saa tilattua pöytään munakkaan. Kokeilin eri aamuina kahta erilaista, ne olivat hyviä mutta turhan pieniä. 

 

Tukholman Viikinkimuseo 

Tällä kertaa mentiin Djurgårdeniin laivayhtiön omalla bussikuljetuksella. Viikinkimuseossa oli yllättävän paljon porukkaa keskellä arkipäivää. Viereisessä viinamuseossa ei edellisellä reissulla ollut ketään. Viikinkimuseokin on aika pieni, mutta siellä on yllättävän paljon kaikenlaista. Siellä myös soi ihana biisi, "If I had a heart".

 

 

Viikinkimuseossa oli jopa opastettuja kierroksia tunnin välein. Tosin tämä "kierros" olikin pelkkää paikoillaan seisoskelua, joten jouduin epäkohteliaasti lähtemään siltä kesken pois, koska kroppani ei nykyään ollenkaan kestä tuollaista paikallaan olemista. 

 

Esillä oli myös (tuttuja) pelejä.

 

Tulipa Tukholmassa todettua että Sellpystä tilattu kotelomekko on liian tiukka vatsan ja lantionkin kohdalta. Note to self: ei enää koko päivän kestävään käyttöön, eikä varsinkaan kun meinaa syöpötellä. Joustavat neulemekot sen sijaan pelittävät matkustaessa hyvin. 

 

Haisuli 

Laivan lahjatavara-myymälästä löytyi Haisuli-jackpot! Minähän olen halunnut oikeutta Haisulille siitä asti kun se cancelloitiin New Yorkin näyttelystä. Nyt sain Haisuli-jääkaappimagneetin, avaimenperän ja uudenlaiset (kolmannet) Haisuli-sukat. Myyjäkin totesi että joku on Haisuli-fani. Vieläkin olisi ollut valikoimassa paita jonka kuvassa Haisuli ja Muumipappa keittelevät pontikkaa, mutta se on liian kallis, 25 euroa.

 

Kun mentiin viimeisenä iltana ulos laivan kannelle ottaamaan kuvia kamerastani loppui patterit. Toki varapatterit olivat matkalla mukana, mutta en tietenkään jaksanut mennä hakemaan niitä hytistä. Joten siksikin tämän postauksen kuvat ovat puolisoni kännykällä ottamia.

 

 

Koska oli juuri ollut takatalvi ja tuulista, niin pelotti etukäteen että laiva keinuu, mutta olikin yllättävän tyyntä. 

 

 

Turun Lidlistä löytyi sokeritonta maitosuklaata, mutta sielläkin ne olivat piilossa tummien suklaiden takana. 

 

Kotimatkan alkuosuudella minuun iski huono olo, koska aurinko paistoi junassa kohdalleni ja lämmitti liikaa. Myöhemmin junassa huomasin että kaksi varaamani peliä on saapunut kirjastoon. Hiukan harmitti myöhemmin kun en tajunnut että olisin voinut käydä hakemassa ne kun saavuttiin Kuopioon, kirjasto olisi ollut vielä puoli tuntia auki. Mutta minulla oli mielessäni vain Supermarket Portissa käyminen tarjous-magnesiumien vuoksi. Mutta toisaalta normaalisti en olisi edes tiennyt pelien saapumisesta, koska yleensä minulla ei ole matkoilla puhelinta mukana. Alunperin ajattelin käydä hakemassa pelit perjantaina, mutta minua muistutettiin siitä että se on vappu, ja kirjasto on kiinni. D'oh. 

 

Oli taas niin rankka reissu, kroppa ja jalat kipeinä. Ei meinaa jaksaa. 

 

 

Talviolympialaiset 2026: Mäkihyppy

Minulla on lievästi sanottuna huonoja muistoja Italian edellisistä talviolympialaisista 20 vuotta sitten. En koskaan pääse yli siitä että Saku Koivun maila hajosi finaalissa ja se ratkaisi olympiakullan. Ja vieläkin käytän tämän blogin penkkiurheilupostauksissa aihetunnistetta "teppo", joka viittaa Teppo Nummisen kuuluisiin kyyneliin.

 

Se että tällä kertaa olympialaisissa ei ole ollenkaan neljän (mies)hyppääjän joukkuemäkeä on pyhäinhäväistys. "They are butchering the classics", kuten Homer Simpson sanoisi. 

 

Olympialaisia edeltävällä viikolla tajuntaani toimitettiin järkyttävä tieto: Domen Prevc ei ole koskaan aiemmin ollut olympialaisissa! Kymmenen vuotta näissä ympyröissä, ja aiemmin ei ole mahtunut Slovenian olympiajoukkueeseen.  

 

Olympialaisten lähestyessä oli surkuhupaisaa katsella mäkihyppykisojen tuloslistoja, kun niin moni kärkipään hyppääjistä ei ollut saanut olympiapaikkaa. Kannattiko systeemiä muuttaa? Ei.

 

Pahanilmanlinnut tiesivät kertoa ennen olympialaisia että Predazzon mäkien profiilit eivät sovi Domenille. Että ne ovat samanlaisia kuin Zakopanessa ja Innsbruckissa.

 

Kyllähän sitä tuli mietittyä, mutta sitten tuli uutinen että Domen ja Nika kantavat Slovenian lippua avajaisissa! 

 

Tämä on siis talviolympialaisten mäkihypyn liveseurantapostaus. 

 

Torstai, normaalimäen harjoitukset

Sloveniaa ei kiinnostanut tulla paikalle kuin vasta perjantaina. Vilho Palosaari pärjäsi harjoituksissa hyvin. Kuka onkaan se joka vie kullan/mitalin Domenilta? Joku nobody? Tulee mieleen traumoja Ammanista.

 

Perjantai, avajaiset

Domen Slovenian lipunkantajana. Se oli sellainen "blink and you miss it"-hetki. 

 

 

Sunnuntai, normaalimäen harjoitukset 

Domen neljäs ensimmäisellä harjoituskierroksella, toisen sijaa eivät jaksaneet liveseurannassa näyttää mutta surkea (10.), kolmannella 21. Huonoin slovenialainen, joten voi olla että ei mahdu sekajoukkueeseen.

 

Maanantai, normaalimäki

Odotusarvona todella tasainen ja jännittävä kisa. Itselläni kaikki toiveet Domenin suhteen kohdistuvat suurmäkeen. Jossain väitettiin Domenin tavoittelevan top 10-sijoitusta. Domen oli kauden ainoassa normaalimäen kisassa 13. Itseäni jännittää ennenkaikkea se mahtuuko Domen Slovenian joukkueeseen sekajoukkuekisassa.

 

Koekierroksella Domen 11., Andreas Wellinger 12. 

 

Domen ensimmäisellä kierroksella 8., viisi pistettä kärjestä ja 2.3 pistettä pronssista. Onpas paskaa että Areenan lähetys ei olekaan mäkihyppy-fiidi vaan TV2:n lähetys. Tällä taktiikalla ei näe palkintojenjakoa, iso BUU. Noh turvauduin sitten (äidin) HBO Maxiin.

 

Saksan mafialle voitto Raimundin muodossa, Kasper toinen, Gregorille surkean kauden jälkeen jaettu pronssi Renin kanssa. Domen kuudes, Wellinger 17.

 

Oikeastaan yllättävänkin hyvä sijoitus Domenille. Vaikutti itse olevan tyytyväinen toiseen hyppyynsä ja sehän on tärkeintä. Toivottavasti näistä kisoista tulee vielä mitaleita.

 

 

Domen sanoi olevansa tyytyväinen sijoitukseensa, mutta toivovansa onnistuvansa huomenna Nikan takia. Sehän se oli jo vuosi sitten MM-kisoissakin sekajoukkuekisassa minulla ajatuksena...

 

Tiistai, sekajoukkue

En pysty päättämään kannattaako uskoa mitalin mahdollisuuteen. Jotenkin tuntuu siltä että neljäs sija on se todennäköisin. Yksilökilpailujen perusteella Slovenia olisi ollut niukasti kolmas.

 

Wellinger ei odotetusti ole Saksan joukkueessa. Anze valittiin Slovenian joukkueeseen vaikka sijoittui normaalimäessä Timiä huonommin. Eli kaksi Nikaa, Anze ja Domen.

 

Koekierroksen alettua koin heureka-hetken kun huomasin että HBO Max näyttää sen suorana. Mitä kaikkea kivaa olenkaan jo missannut? Ja kun sain vielä yhdistettyä lähetyksen telkkariin... 

 

Domen koekierroksella 98 metriä tasajalkaa. Mutta niin vain koekierrosten tulosten perusteella Slovenia olisi peräti toinen. 

 

Slovenia johdossa ensimmäisen kierroksen jälkeen. Eihän tätä kestä, pelottaa. En ikinä ajatellut että Slovenia voisi voittaa. Näillä tuloksilla yksilökilpailussa Anze olisi ollut toinen ja Domen kolmas...

 

Slovenialle olympiavoitto yli 30 pisteen erolla. Pelkäsin että Domen kaatuu tai jotain.

 

Onneksi näin palkintojenjaon, kiitos äidin HBO Maxin. 

 

 

Jos tämä olisi ollut yksilökilpailu Anze olisi voittanut ja Domen olisi ollut toinen. Anzen muutos yhdessä yössä (sijalta 26 sijalle 1) on se mikä mahdollisti tämän kullan.

 

 

 

Torstai, suurmäen ensimmäiset harjoitukset

Domen takatuulisissa harjoituksissa 4., 10. ja ylivoimainen ensimmäinen. Olin jo luopunut toivosta... Viimeisellä harjoituskierroksella Raimund 2., maailman paras kolmas ja vihaamani Sundal 4. Pelottaa että jos Domen ei voita niin joku josta en pidä tekee niin.

 

Perjantai, suurmäen toiset harjoitukset

Kun huomasin että harjoituksetkin näytetään HBO:lla...!! Domen voitti ensimmäisen harjoituskierroksen 0.6 pisteellä ennen Hörliä. Mietin heti tuon jälkeen että niinköhän Domenin kannattaa enää jatkaa harjoittelua. Sekä Domen että Hörl jättivät toisen harjoituskierroksen väliin.

 

Lauantai, ystävänpäivä, suurmäki

Päivä jota olen pitkään odottanut pelolla.

 

"Uran tärkein kilpailu." Miksi edes välitän? Kai se on jonkinlaista hulluutta. Leipää ja sirkushuveja. Kymmenen vuoden fanitus kulminoituu tähän kisaan. Tuleeko Domenista Matti Nykänen vai ei? Veikkauksen kertoimien mukaan Domen on aikamoinen ykkössuosikki.

 

Vesisadetta, se paljastui koekierroksen alkaessa. Mitä tämä merkitsee? Domen koekierroksen ykkönen 0.6 pisteen erolla Reniin, joka on ilmoittanut haluavansa näistä kisoista muutakin kuin pronssia.

 

Domen on voittanut 3 viime kierrosta, vielä pitäisi voittaa kaksi, tai edes yksi...

 

Ensimmäisen kierroksen jälkeen Domen toisena, 7 pistettä Reniä takana ja 2 pistettä Sundalia edellä. Mieluummin Ren kuin Sundal... Ero on niin iso etten enää usko kullan mahdollisuuteen, koska Domenin pitäisi onnistua tosi hyvin ja Renin epäonnistua. Enemmän pelottaa että joku/jotkut menevät vielä Domenin ohi. Eniten harmittaa jos Sundal menee ohi. Puolalaiset Twitterissä toivoivat kovasti että Sundal "kusee ja paskoo".

 

Domenille olympiavoitto 6.8 pisteen erolla ennen Reniä, Kasper kolmas ja Sundal neljäs.

 

 

En itkenyt ennen kuin näin Renin itkevän pettymystään, ilmeisesti yhdessä isänsä kanssa. :(

 

Tällä kaudella jotkut hyppääjät ovat yrittäneet psyykata Domenia paskapuheillaan, ja jokainen heistä on epäonnistunut. Hörl mäkiviikolla. Raimund sekajoukkueen jälkeen, hänen mielestään yksilökulta on tärkeämpi ja hän voi siksi lähteä rentona suurmäkeen. Ren ennen suurmäkeä, hän tosiaan sanoi haluavansa muutakin kuin pronssia ja tietävänsä kokemuksesta että Domenin voi voittaa.  

 

Toivon että Japani voittaa superteamin että Renkin saisi kultaa. Uskon enemmän Suomen kuin Slovenian mitalimahdollisuuksiin superteamissa. Anzen pitäisi taas tehdä Anzet. 

 

Maanantai, superteam 

Wellinger Saksan joukkueessa joten pitää toivoa Saksalle mitalia koska hänen kautensa on ollut niin hirveä.

 

Tänään toivon näkeväni taas Renin kyyneleitä, onnenkyyneleitä tällä kertaa. Tuntui pahalta kun Domen juhli palkintopallilla, ja Ren punasilmäisenä nieleskeli kyyneleitä vieressä.

 

Ensimmäisen kierroksen jälkeen Itävalta johtaa, Slovenia toisena, Puola kolmantena, Saksa neljäntenä ja Japani viidentenä. Domen horjahti alastulossa.

 

Toisen kierroksen jälkeen Itävalta johdossa, Puola toisena, Norja kolmantena, Saksa neljäntenä ja Slovenia viidentenä. Tiukkaa kamppailua pronssista, Slovenia alle 2 pisteen päässä siitä.

 

Viimeisellä kierroksella juuri ennen Domenin hyppyä sää muuttui, alkoi sataa rankasti lunta ja tauko... ja TV2 alkoi törkeästi näyttää jotain muuta! Onneksi eivät tehneet niin aiemmissa kisoissa.

 

Saksan johtaessa ja Kasperin epäonnistuttua viimeinen kierros peruttiin. Täten Saksa menetti mahdollisen mitalin, ja Puola pelastui, ja Japani?? Toisen kierroksen tulokset lopulliset. Juryllä oli vain huonoja vaihtoehtoja, mutta silti harmittaa Wellingerin puolesta, Saksa jäi mitalista 0.3 pistettä. Isänsä menettänyt päätön sai mitalin. Itävallalle viimein mitali mäkihypystä, viimeisessä kisassa. Hirveästi kaikenlaista jossiteltavaa, mutta näillä mennään.

 

Domen oli sitä mieltä että jos ei olisi horjahtanut ensimmäisen hypyn alastulossa mitali olisi tullut (1.9 pistettä pronssiin). Siksikö näytti kilpailun aikana niin masentuneelta? Ja siksikö toinen hyppy meni yliyrittämiseksi? Anzen ensimmäinen sana Domenille: "Anteeksi." Toivottavasti nämä kaksi olympiavoittajaa eivät ruoski itseään liikaa, kisathan menivät kokonaisuudessaan yli odotusten.

 

 

 

Kannatti valittaa aiheesta miksi suomalainen media ei ole kirjoittanut Domenin Matti Nykänen-saavutuksesta: Käsittämätön suoritus! Matti Nykäsen ennätys uhattuna

 

 

 

Kesäsuunnitelmia?

Wonders never cease. -Jackson Rippner, Red Eye

 

Viime viikolla pääsin yllättäen uusintatentin läpi. Olin luopunut toivosta, koska opettajaa ei kiinnostanut opettaminen tai opiskelijoiden hätä. Noh olihan opettaja laittanut tenttiin peräti 5 minuuttia lisää aikaa.

 

Juhliakseni tentin läpipääsyä join vodkashotin kurkkukivun vuoksi, ja katsoin kirjastosta lainaamani Saw X-elokuvan. 

 

 

Jalat ovat vaivanneet niin kuin olisi syksy. Välillä kuumat, välillä kylmät. Ja kesäloman kunniaksi tein muutamassa tunnissa avoimen AMK:n viiden opintopisteen kurssin. Siitäpä ei silmät tykänneet. Nyt on jatkuneet ikävät silmä- ja niskakivut monta päivää. Tuolla kurssilla olikin muuten tasokas loppukoe.

 

 

 

Kävin Citymarketissa Mammuttimarkkinoilla, kun lenkkarit olivat tarjouksessa. Olin pettynyt siitä että halpoja kenkiä ei ollut juurikaan. Haluamissani lenkkareissa oli tasan yksi pari jäljellä kokoani. Luulin että minulla olisi plussarahaa yli 30 euroa, ja ihmettelin miten sitä olikin vain 3 euroa. Olin myös budjetoinut ostavani grillatun broilerin, mutta ei niitä ollutkaan. Buu.

 

MM95-joukkeella oli tapaaminen Tukholmassa, ja katsoivat Suomi-Ruotsi ottelun. Onneksi näin Viaplayllä Sakun haastattelun ennen ottelua.

 

Sain myös tietää MM95-risteilystä kisoihin. Siellä katsottiin yökerhossa MM95 loppuottelu. Tuo risteily olisi maksanut yli 400 euroa per lärvi, plus liput otteluihin. 

 

 

Olenkin haaveillut risteilystä tänä kesänä. Olin edellisen kerran risteilyllä vuonna 2016. Silloin Helsingin satamassa iski rytmihäiriö joka meinasi viedä tajun/hengen, enkä sen jälkeen ole uskaltanut.

 

 

Mutta sitä varten pitäisi hommata passi. Ja käydä passikuvassa, oh the horror. 

Bileviikko

Hienosti alkoi MM 95-juhlapäivä. Ohjelman Missä olit kun Suomi voitti MM-kultaa  nauhoitus sisältikin jotain ihan muuta ohjelmaa kuin sitä mitä piti. Ja kun yritin katsoa VHS:ää niin se ei toiminut. Paljastui että nauhuri oli "syönyt" nauhan! Ovatko nauha ja nauhuri molemmat mennyttä?! Miten nyt katson VHS-kasettejani?

 

Noh onneksi Youtubesta löytyi tuon Maailmanmestarit 1995-VHS:n sisältö. Lopussa tuli itku. Osaan tuon dokkarin suunnilleen ulkoa koska sitä tuli aikoinaan katsottua paljon, tosin nyt edellisestä kerrasta oli tosi pitkä aika. Taas kerran täytyy todeta että muistan ysärijutut hyvin, mutta viimeisestä 25 vuodesta en muista mitään.

 

Illalla Ylen "suorassa" finaalilähetyksessä ei ollut ollenkaan pukukoppijuhlia. No onneksi Youtuben versiossa on. 

 

Totuuden nimessä iski jo MM95 yliannostus...

 

Vietin yhden päivän etsien vaatehuoneesta sieltä kadonnutta huulikiiltoa. Ajattelin että koko kesä on pilalla ilman huulikiiltoa. Vasta myöhemmin tajusin että muutakin on hukassa. Ja vasta yöllä suostuin tarkistamaan erään pahvilaatikon sisällön, ja sieltähän ne löytyi. Sinne olin laittanut tavaraa valmistautuessani muuttoon.

 

Kokeilin myös päälleni vaatteita, ja totesin ettei minulla ole mitään päällepantavaa. Paidat ovat joko liian lyhyitä tai läpinäkyviä (miksi niin suuri osa naisten vaatteista on??) tai roikkuvat päälläni kuin jätesäkki. Enkä ole koskaan oppinut yhdistelemään paitoja ja hameita "oikein". Minkävärinen paita sopii vaaleansinisen hameen kanssa?

 

 

 

Fairy on näköjään lopettanut hajustamattoman käsitiskiaineen teon, ei ainakaan löydy Citymarketista eikä Prismasta. Good riddance? Minullahan on ikuiset traumat siitä kun Fairyn konetiskiaine jäi haisemaan astioihin niin että ruoatkin maistuivat Fairylle. Ja viimeisimpänähän Fairy muutti pulloaan niin että siitä ei enää saa otettua pientä määrää kerralla, väkisin tulee ainetta paljon. Ovela tapa lisätä tiskiaineen kulutusta. Tuo viimeisin pullo on kulunut hirveän nopeaa tahtia aikaisempaan verrattuna.

 

 

 

Lidlin reissu oli turha. Kukkoa viinissä sisältääkin riisiä, ja silmänympärysvoide oli loppu. Lidlin luonnonkosmetiikkasarja oli hyvä ja halpa, harmi että se poistui valikoimasta. Nyt jos haluaisi silmänympärysvoidetta niin joutuisi maksamaan moninkertaisen hinnan.

 

 

Yksin vietetyn bileviikon torstaina alkoi koskea alaselkään ja perjantaiaamuna heräsin kamalan lonkkakivun kanssa. Ja kun oli tarkoitus lähteä (taas) kirjastoon alkoi sataa. Kirjastossa olisin halunnut lainata yhden pelin. Vasta etsittyäni sen huomasin että tiskillä oli kyltti että "ei asiakaspalvelua klo 12-13". Nykyään kun ne pelien levyt pitää hakea tiskiltä.

Olen odottanut vuosikymmeniä Stephen Kingin kirjaan The Long Walk (Pitkä marssi) perustuvaa elokuvaa, ja tänä syksynä se viimein tulee. Tuntuu vaan siltä että tuosta lähdemateriaalista tulee pakosti tylsä leffa. Ihmetyttää sekin miksi trailerissa on kissa. Ja harmittaa ettei kirjastossa ole näköjään ollenkaan tuota kirjaa.

 

 

Eli Kingin kirjoista toivelistallani ovat nyt:

-Lohikäärmeen silmät (The eyes of the dragon)

-Pitkä marssi (Richard Bachmanin nimellä julkaistu)

-22.11.63

Miljoonan muun asian ohella avoinna oleva vaatehuoneen ovi muistuttaa koko ajan siitä että kissoja ei enää ole. Pitäisi kai sulkea se.

 

 

 

Nevö foget 30 vuotta

Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa 7.5.1995, eli siitä tulee tänään kuluneeksi tasan 30 vuotta. 

Päätin järjestää itse itselleni juhlapäivän kun luulin että Yle ei sitä tarjoa. Toivoin että Yle näyttäisi tänään (taas) loppuottelun "suorana" lähetyksenä, mutta Yle esittää tänään telkkarissa vain ohjelman Jääkiekkoilun MM-1995 - Se on siinä. 

Mutta sitten paljastui että Yle näyttää finaalin sentään Areenassa. Sitä vähän toivoinkin.

 

 

 

Kiireinen juhlapäivä tulee. Huhtikuussa otin MTV3:lta nauhalle ohjelman Missä olit, kun Suomi voitti maailmanmestaruuden? 

 

Ja minulla on VHS nimeltä Maailmanmestarit 1995, pitää yrittää katsoa se.

 

 

Ja luen tietysti jääkiekkokirjan Suomi Maailmanmestari.

 

 

Päälle laitan kotikisojen MM97-paidan. 95-paitaa minulla ei valitettavasti enää ole.

 

 

 

Hommakiireitä

On ollut vaikeaa nukkua viime aikoina. Jostain syystä ei vain ole nukuttanut melatoniinista huolimatta. Olin vielä hereillä kun aamukolmen aikaan Kuopiossa paukkui. Ihmettelin kun se kuulosti ihan ilotulitukselta.

 

Viime aikoina on myös ensimmäistä kertaa koskaan ollut päässä outoa humahtelua. Ensimmäisen kerran kun heräsin töihin, silloin se kesti inhottavan pitkään ja mietin vosiikohan se johtua verenpaineesta. Myöhemmin tuota on ollut eniten silloin kun yritän nukkua, ja jos vaikka silloin säikähdän jotain ääntä. En tiedä voisiko tuo johtua jumissa olevista niskoista. Pahin pelko on tietysti se että tuo ennakoi jotain tappavaa aivojuttua. 

 

Kissanruoka Orijenin hinta nousi äkkiä. Tein tilauksen Kivuttomasta ja huomasin että sinne on tullut uutuutena Orijenit. Olin aina pitänyt Mustia ja mirriä kalliina, mutta... 4,5 kg säkki Guardian 8:a maksoi Mustissa ja mirrissä 61,90 ja Kivuttomassa "tarjouksessa" 71,90 joten ei kiitos. Mutta ei se mitään. Paria päivää myöhemmin Mustista ja mirristä oli kadonnut nämä 4,5 kilon säkit kokonaan ja 1,8 kg Guardian 8 maksaa 51,90. Ja kun sitten katselin netistä Guardian 8:n 4,5 kilon pussin hintoja niin tuo 71,90 on jopa halpa. Muualla tuo maksaa jopa 90 euroa. Helvetti miten sairasta hinnannousua. Enkä todellakaan tiedä mitä nyt tekisin tuon Orijenin tilaamisen kanssa, Kali kun on tykästynyt tuohon Guardian 8:aan ja kaipa Ollekin. Tilasin Mustista ja mirristä 1,8 kg pussin kun sain 20% alennuksen mutta enpä tiedä jatkosta.

Kun F13 ilmoitti uudesta päivityksestä joka antaa kaikille levelin 150 ja parhaat perkit en ensinnäkään tykännyt siitä, ja ajattelin puolitosissani että mitähän päivitys tällä kertaa rikkoo. Pian saatiin vastaus: trophy progress ei enää toimi eli isoa osaa trophyistä ei voi enää saada. Itselläni kävi mieletön tuuri kun sain hankittua platiniumin vain kymmenisen päivää ennen tätä päivitystä.

 

Ilman koronaa olisin mennyt katsomaan: Barbie. Take That-musikaali (en edes tiennyt että sellainen on tulossa). Kalpan järjestämä alumni-ottelu jossa on Saku Koivu...

 

Väärin voitettu

Viime viikonloppuna Belgia voitti kultaa yleisurheilun halliMM-kisoissa 4x400 metrin viestissä, eli minun olisi pitänyt olla onneni kukkuloilla. Mutta enpä ollut. Syy: finaalijoukkueessa oli vain yksi Borlee, ankkuri-Kevin. Vielä alkuerissä oli mukana sentään vielä Dylan. Jotta olisi tuntunut oikealta olisi joukkueessa pitänyt olla kolme Borleeta. Kysyinkin miltähän Kevinistä tuntuu olla perheen ainoa maailmanmestari? No eipä tarvinnu Kevinin nyt itkee niinku viimeks. Sekin ärsytti etten ottanut kisaa nauhalle. En uskonut Belgiaan. Tai pelkäsin jinxaavani sen. Todella typerää kyllä. Montako vuotta odotin tätä ja sitten ei muka kelpaakaan? (video kisasta)

 

Samana viikonloppuna lentomäen maailmancupissa... Ennen perjantain karsintaa Domen voitti viimeisen harjoituskierroksen. Mutta itse karsinta ja kisa menivät sitten paljon huonommin. Ja sunnuntaina sitten... Domen hyppäsi karsinnassa (jota ei näytetty missään televisiossa tai netissä) mahtihypyn, 242.5 metriä. Olin kiitollinen että hän ei ollut kaatunut tuota hyppyä mutta harmitti etten tulisi koskaan näkemään sitä. Itse kisa meni sitten taas huonommin... voi Domen. Iloinen yllätys koitti kun FIS julkaisi kyseisen hypyn someissaan koska se on uusi mäkiennätys. Pelottava hyppy, ihan montun pohjalle. Mutta Domen on luotu lentämään...

Niin, viime kuussa oli se Suomen ensimmäinen olympiavoitto jääkiekossa. Olin toivonut ettei Suomi voittaisi olympiakultaa minun elinaikanani. Syy: se ettei Saku Koivusta tule koskaan olympiavoittajaa. En kestä. Ja vain jonkun luuserimailan takia... Miksei mailanvalmistajaa ole vieläkään haastettu oikeuteen?

Vihaan hellettä

Pari viime kesää oli ihanan kylmiä, mutta nyt iski helteet jo toukokuussa. En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka toivovat hellettä ja nauttivat siitä. Mitä nautittavaa on huonossa olossa, palaneessa ihossa ja hikisissä vaatteissa? Hyi hitto.

Mutta minun niskalleni mikään maailman lämpö ei tietysti riitä. Tuli tehtyä se virhe että parvekkeen ovi oli yön auki. Jo yöllä heräsin niskakipuun, ja olo on ollut sen takia paska jo monta päivää. Ainoa oikea hellevaatetus minulle olisi siis kaulaliina ja villasukat (kylmät jalat) eikä mitään muuta.

Hauskinta on tietysti se että monen viikon aikavälillä ne ainoat kylmemmät päivät ovat tietysti silloin kun minä olen vapaalla. Olisi voinut laittaa kesämekon päälle ja mennä ulos, mutta ei sitten. Eipä tosin olisi voinut muutenkaan kun pitää pysyä kotona katsomassa jääkiekkoa. Siinä olikin reiluinta tietysti se että Saku Koivu oli jakamassa ottelun turhimman pelaajan palkintoa kun minä olin nukkumassa. Insult to injury tai jotain.

Käytettiin Olle eläinlääkärissä maanantaina, jo vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa ei tarvinnut poistaa yhtäkään hammasta, mutta huonoja uutisia silti. Kuulemma Ollella on hampaissa syöpymiä jotka voivat olla kipeitä. Ja taas olikin paino hiukan laskenut. Olle tarvitsisi hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin, mutta enpä tiedä onko sellaista Kuopiossa. Enkä idioottina tajunnut kysyä lekurilta.

Saku Koivu linnassa

Itsenäisyyspäivä alkoi ikävästi kun Suomi 100-tekstiviesti saapui jo ennen yhtätoista aamulla ja herätti siis törkeästi. Ihmettelin että mikä viesti oikein voi tulla itsenäisyyspäivän aamuna. Olin edellisenä päivänä rekisteröitynyt Kuopion Veden häiriöpalveluun, ja pelkäsin että nyt sieltä tuli heti viesti että vesi on poikki.

No heti yhdentoista jälkeen alkoi ohjelma MM Jääkiekko 1995: Vielä kerran. Olikin rankkaa kun piti yrittää ruokkia kissat sen aikana. Itselleni tein juhla-aamupalaksi vhh-letun mansikoilla ja kermavaahdolla.

Kuopio oli saanut kunnian järjestää itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin, ja se katsottiin tietysti suorana Areenasta. Itselleni paraatin kohokohta oli heti alussa se kun Hornetit muodostivat luvun 100 taivaalle. Mielestäni se olisi pitänyt jättää viimeiseksi.

Kun Linnan juhlat alkoivat pelasin välillä katselun lomassa kenties maailman parasta peliä LA Noire. Se ilmestyi jokin aika sitten myös PS4:lle ja sain sen aikaiseksi joululahjaksi. Piti epätoivoisesti yrittää etsiä toiseksi viimeistä autoa. Meinasin siksi kokonaan missata juhlien kohokohdan. Juuri kun Giggeli puhui siitä miten Saku Koivu ei ole saanut kutsua linnaan kukapa ilmestyi ruutuun? Oli jo ehtinyt kätellä. En tosiaankaan tiennyt että Saku olisi linnassa.

Myöhemmin illalla sanoin ääneen että saisi olla se Sakun haastattelu pian että ehtisin suihkuun ennen ilotulitusta. No siitä meni minuutti tai kaksi kun Sakun haastattelu oli jo menossa.

Lähetys juhlista päättyi upeasti ilotulitukseen ja Finlandiaan.

Saku Koivu saapui Linnaan häikäisevän puolisonsa kanssa
Saku ja Hanna Koivu edustivat Linnassa tyylikkäinä
Linnan tyylikkäimmät miehet