Kesäsuunnitelmia?

Wonders never cease. -Jackson Rippner, Red Eye

 

Viime viikolla pääsin yllättäen uusintatentin läpi. Olin luopunut toivosta, koska opettajaa ei kiinnostanut opettaminen tai opiskelijoiden hätä. Noh olihan opettaja laittanut tenttiin peräti 5 minuuttia lisää aikaa.

 

Juhliakseni tentin läpipääsyä join vodkashotin kurkkukivun vuoksi, ja katsoin kirjastosta lainaamani Saw X-elokuvan. 

 

 

Jalat ovat vaivanneet niin kuin olisi syksy. Välillä kuumat, välillä kylmät. Ja kesäloman kunniaksi tein muutamassa tunnissa avoimen AMK:n viiden opintopisteen kurssin. Siitäpä ei silmät tykänneet. Nyt on jatkuneet ikävät silmä- ja niskakivut monta päivää. Tuolla kurssilla olikin muuten tasokas loppukoe.

 

 

 

Kävin Citymarketissa Mammuttimarkkinoilla, kun lenkkarit olivat tarjouksessa. Olin pettynyt siitä että halpoja kenkiä ei ollut juurikaan. Haluamissani lenkkareissa oli tasan yksi pari jäljellä kokoani. Luulin että minulla olisi plussarahaa yli 30 euroa, ja ihmettelin miten sitä olikin vain 3 euroa. Olin myös budjetoinut ostavani grillatun broilerin, mutta ei niitä ollutkaan. Buu.

 

MM95-joukkeella oli tapaaminen Tukholmassa, ja katsoivat Suomi-Ruotsi ottelun. Onneksi näin Viaplayllä Sakun haastattelun ennen ottelua.

 

Sain myös tietää MM95-risteilystä kisoihin. Siellä katsottiin yökerhossa MM95 loppuottelu. Tuo risteily olisi maksanut yli 400 euroa per lärvi, plus liput otteluihin. 

 

 

Olenkin haaveillut risteilystä tänä kesänä. Olin edellisen kerran risteilyllä vuonna 2016. Silloin Helsingin satamassa iski rytmihäiriö joka meinasi viedä tajun/hengen, enkä sen jälkeen ole uskaltanut.

 

 

Mutta sitä varten pitäisi hommata passi. Ja käydä passikuvassa, oh the horror. 

Bileviikko

Hienosti alkoi MM 95-juhlapäivä. Ohjelman Missä olit kun Suomi voitti MM-kultaa  nauhoitus sisältikin jotain ihan muuta ohjelmaa kuin sitä mitä piti. Ja kun yritin katsoa VHS:ää niin se ei toiminut. Paljastui että nauhuri oli "syönyt" nauhan! Ovatko nauha ja nauhuri molemmat mennyttä?! Miten nyt katson VHS-kasettejani?

 

Noh onneksi Youtubesta löytyi tuon Maailmanmestarit 1995-VHS:n sisältö. Lopussa tuli itku. Osaan tuon dokkarin suunnilleen ulkoa koska sitä tuli aikoinaan katsottua paljon, tosin nyt edellisestä kerrasta oli tosi pitkä aika. Taas kerran täytyy todeta että muistan ysärijutut hyvin, mutta viimeisestä 25 vuodesta en muista mitään.

 

Illalla Ylen "suorassa" finaalilähetyksessä ei ollut ollenkaan pukukoppijuhlia. No onneksi Youtuben versiossa on. 

 

Totuuden nimessä iski jo MM95 yliannostus...

 

Vietin yhden päivän etsien vaatehuoneesta sieltä kadonnutta huulikiiltoa. Ajattelin että koko kesä on pilalla ilman huulikiiltoa. Vasta myöhemmin tajusin että muutakin on hukassa. Ja vasta yöllä suostuin tarkistamaan erään pahvilaatikon sisällön, ja sieltähän ne löytyi. Sinne olin laittanut tavaraa valmistautuessani muuttoon.

 

Kokeilin myös päälleni vaatteita, ja totesin ettei minulla ole mitään päällepantavaa. Paidat ovat joko liian lyhyitä tai läpinäkyviä (miksi niin suuri osa naisten vaatteista on??) tai roikkuvat päälläni kuin jätesäkki. Enkä ole koskaan oppinut yhdistelemään paitoja ja hameita "oikein". Minkävärinen paita sopii vaaleansinisen hameen kanssa?

 

 

 

Fairy on näköjään lopettanut hajustamattoman käsitiskiaineen teon, ei ainakaan löydy Citymarketista eikä Prismasta. Good riddance? Minullahan on ikuiset traumat siitä kun Fairyn konetiskiaine jäi haisemaan astioihin niin että ruoatkin maistuivat Fairylle. Ja viimeisimpänähän Fairy muutti pulloaan niin että siitä ei enää saa otettua pientä määrää kerralla, väkisin tulee ainetta paljon. Ovela tapa lisätä tiskiaineen kulutusta. Tuo viimeisin pullo on kulunut hirveän nopeaa tahtia aikaisempaan verrattuna.

 

 

 

Lidlin reissu oli turha. Kukkoa viinissä sisältääkin riisiä, ja silmänympärysvoide oli loppu. Lidlin luonnonkosmetiikkasarja oli hyvä ja halpa, harmi että se poistui valikoimasta. Nyt jos haluaisi silmänympärysvoidetta niin joutuisi maksamaan moninkertaisen hinnan.

 

 

Yksin vietetyn bileviikon torstaina alkoi koskea alaselkään ja perjantaiaamuna heräsin kamalan lonkkakivun kanssa. Ja kun oli tarkoitus lähteä (taas) kirjastoon alkoi sataa. Kirjastossa olisin halunnut lainata yhden pelin. Vasta etsittyäni sen huomasin että tiskillä oli kyltti että "ei asiakaspalvelua klo 12-13". Nykyään kun ne pelien levyt pitää hakea tiskiltä.

Olen odottanut vuosikymmeniä Stephen Kingin kirjaan The Long Walk (Pitkä marssi) perustuvaa elokuvaa, ja tänä syksynä se viimein tulee. Tuntuu vaan siltä että tuosta lähdemateriaalista tulee pakosti tylsä leffa. Ihmetyttää sekin miksi trailerissa on kissa. Ja harmittaa ettei kirjastossa ole näköjään ollenkaan tuota kirjaa.

 

 

Eli Kingin kirjoista toivelistallani ovat nyt:

-Lohikäärmeen silmät (The eyes of the dragon)

-Pitkä marssi (Richard Bachmanin nimellä julkaistu)

-22.11.63

Miljoonan muun asian ohella avoinna oleva vaatehuoneen ovi muistuttaa koko ajan siitä että kissoja ei enää ole. Pitäisi kai sulkea se.

 

 

 

Nevö foget 30 vuotta

Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa 7.5.1995, eli siitä tulee tänään kuluneeksi tasan 30 vuotta. 

Päätin järjestää itse itselleni juhlapäivän kun luulin että Yle ei sitä tarjoa. Toivoin että Yle näyttäisi tänään (taas) loppuottelun "suorana" lähetyksenä, mutta Yle esittää tänään telkkarissa vain ohjelman Jääkiekkoilun MM-1995 - Se on siinä. 

Mutta sitten paljastui että Yle näyttää finaalin sentään Areenassa. Sitä vähän toivoinkin.

 

 

 

Kiireinen juhlapäivä tulee. Huhtikuussa otin MTV3:lta nauhalle ohjelman Missä olit, kun Suomi voitti maailmanmestaruuden? 

 

Ja minulla on VHS nimeltä Maailmanmestarit 1995, pitää yrittää katsoa se.

 

 

Ja luen tietysti jääkiekkokirjan Suomi Maailmanmestari.

 

 

Päälle laitan kotikisojen MM97-paidan. 95-paitaa minulla ei valitettavasti enää ole.

 

 

 

Hommakiireitä

On ollut vaikeaa nukkua viime aikoina. Jostain syystä ei vain ole nukuttanut melatoniinista huolimatta. Olin vielä hereillä kun aamukolmen aikaan Kuopiossa paukkui. Ihmettelin kun se kuulosti ihan ilotulitukselta.

 

Viime aikoina on myös ensimmäistä kertaa koskaan ollut päässä outoa humahtelua. Ensimmäisen kerran kun heräsin töihin, silloin se kesti inhottavan pitkään ja mietin vosiikohan se johtua verenpaineesta. Myöhemmin tuota on ollut eniten silloin kun yritän nukkua, ja jos vaikka silloin säikähdän jotain ääntä. En tiedä voisiko tuo johtua jumissa olevista niskoista. Pahin pelko on tietysti se että tuo ennakoi jotain tappavaa aivojuttua. 

 

Kissanruoka Orijenin hinta nousi äkkiä. Tein tilauksen Kivuttomasta ja huomasin että sinne on tullut uutuutena Orijenit. Olin aina pitänyt Mustia ja mirriä kalliina, mutta... 4,5 kg säkki Guardian 8:a maksoi Mustissa ja mirrissä 61,90 ja Kivuttomassa "tarjouksessa" 71,90 joten ei kiitos. Mutta ei se mitään. Paria päivää myöhemmin Mustista ja mirristä oli kadonnut nämä 4,5 kilon säkit kokonaan ja 1,8 kg Guardian 8 maksaa 51,90. Ja kun sitten katselin netistä Guardian 8:n 4,5 kilon pussin hintoja niin tuo 71,90 on jopa halpa. Muualla tuo maksaa jopa 90 euroa. Helvetti miten sairasta hinnannousua. Enkä todellakaan tiedä mitä nyt tekisin tuon Orijenin tilaamisen kanssa, Kali kun on tykästynyt tuohon Guardian 8:aan ja kaipa Ollekin. Tilasin Mustista ja mirristä 1,8 kg pussin kun sain 20% alennuksen mutta enpä tiedä jatkosta.

Kun F13 ilmoitti uudesta päivityksestä joka antaa kaikille levelin 150 ja parhaat perkit en ensinnäkään tykännyt siitä, ja ajattelin puolitosissani että mitähän päivitys tällä kertaa rikkoo. Pian saatiin vastaus: trophy progress ei enää toimi eli isoa osaa trophyistä ei voi enää saada. Itselläni kävi mieletön tuuri kun sain hankittua platiniumin vain kymmenisen päivää ennen tätä päivitystä.

 

Ilman koronaa olisin mennyt katsomaan: Barbie. Take That-musikaali (en edes tiennyt että sellainen on tulossa). Kalpan järjestämä alumni-ottelu jossa on Saku Koivu...

 

Väärin voitettu

Viime viikonloppuna Belgia voitti kultaa yleisurheilun halliMM-kisoissa 4x400 metrin viestissä, eli minun olisi pitänyt olla onneni kukkuloilla. Mutta enpä ollut. Syy: finaalijoukkueessa oli vain yksi Borlee, ankkuri-Kevin. Vielä alkuerissä oli mukana sentään vielä Dylan. Jotta olisi tuntunut oikealta olisi joukkueessa pitänyt olla kolme Borleeta. Kysyinkin miltähän Kevinistä tuntuu olla perheen ainoa maailmanmestari? No eipä tarvinnu Kevinin nyt itkee niinku viimeks. Sekin ärsytti etten ottanut kisaa nauhalle. En uskonut Belgiaan. Tai pelkäsin jinxaavani sen. Todella typerää kyllä. Montako vuotta odotin tätä ja sitten ei muka kelpaakaan? (video kisasta)

 

Samana viikonloppuna lentomäen maailmancupissa... Ennen perjantain karsintaa Domen voitti viimeisen harjoituskierroksen. Mutta itse karsinta ja kisa menivät sitten paljon huonommin. Ja sunnuntaina sitten... Domen hyppäsi karsinnassa (jota ei näytetty missään televisiossa tai netissä) mahtihypyn, 242.5 metriä. Olin kiitollinen että hän ei ollut kaatunut tuota hyppyä mutta harmitti etten tulisi koskaan näkemään sitä. Itse kisa meni sitten taas huonommin... voi Domen. Iloinen yllätys koitti kun FIS julkaisi kyseisen hypyn someissaan koska se on uusi mäkiennätys. Pelottava hyppy, ihan montun pohjalle. Mutta Domen on luotu lentämään...

Niin, viime kuussa oli se Suomen ensimmäinen olympiavoitto jääkiekossa. Olin toivonut ettei Suomi voittaisi olympiakultaa minun elinaikanani. Syy: se ettei Saku Koivusta tule koskaan olympiavoittajaa. En kestä. Ja vain jonkun luuserimailan takia... Miksei mailanvalmistajaa ole vieläkään haastettu oikeuteen?

Vihaan hellettä

Pari viime kesää oli ihanan kylmiä, mutta nyt iski helteet jo toukokuussa. En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka toivovat hellettä ja nauttivat siitä. Mitä nautittavaa on huonossa olossa, palaneessa ihossa ja hikisissä vaatteissa? Hyi hitto.

Mutta minun niskalleni mikään maailman lämpö ei tietysti riitä. Tuli tehtyä se virhe että parvekkeen ovi oli yön auki. Jo yöllä heräsin niskakipuun, ja olo on ollut sen takia paska jo monta päivää. Ainoa oikea hellevaatetus minulle olisi siis kaulaliina ja villasukat (kylmät jalat) eikä mitään muuta.

Hauskinta on tietysti se että monen viikon aikavälillä ne ainoat kylmemmät päivät ovat tietysti silloin kun minä olen vapaalla. Olisi voinut laittaa kesämekon päälle ja mennä ulos, mutta ei sitten. Eipä tosin olisi voinut muutenkaan kun pitää pysyä kotona katsomassa jääkiekkoa. Siinä olikin reiluinta tietysti se että Saku Koivu oli jakamassa ottelun turhimman pelaajan palkintoa kun minä olin nukkumassa. Insult to injury tai jotain.

Käytettiin Olle eläinlääkärissä maanantaina, jo vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa ei tarvinnut poistaa yhtäkään hammasta, mutta huonoja uutisia silti. Kuulemma Ollella on hampaissa syöpymiä jotka voivat olla kipeitä. Ja taas olikin paino hiukan laskenut. Olle tarvitsisi hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin, mutta enpä tiedä onko sellaista Kuopiossa. Enkä idioottina tajunnut kysyä lekurilta.

Saku Koivu linnassa

Itsenäisyyspäivä alkoi ikävästi kun Suomi 100-tekstiviesti saapui jo ennen yhtätoista aamulla ja herätti siis törkeästi. Ihmettelin että mikä viesti oikein voi tulla itsenäisyyspäivän aamuna. Olin edellisenä päivänä rekisteröitynyt Kuopion Veden häiriöpalveluun, ja pelkäsin että nyt sieltä tuli heti viesti että vesi on poikki.

No heti yhdentoista jälkeen alkoi ohjelma MM Jääkiekko 1995: Vielä kerran. Olikin rankkaa kun piti yrittää ruokkia kissat sen aikana. Itselleni tein juhla-aamupalaksi vhh-letun mansikoilla ja kermavaahdolla.

Kuopio oli saanut kunnian järjestää itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin, ja se katsottiin tietysti suorana Areenasta. Itselleni paraatin kohokohta oli heti alussa se kun Hornetit muodostivat luvun 100 taivaalle. Mielestäni se olisi pitänyt jättää viimeiseksi.

Kun Linnan juhlat alkoivat pelasin välillä katselun lomassa kenties maailman parasta peliä LA Noire. Se ilmestyi jokin aika sitten myös PS4:lle ja sain sen aikaiseksi joululahjaksi. Piti epätoivoisesti yrittää etsiä toiseksi viimeistä autoa. Meinasin siksi kokonaan missata juhlien kohokohdan. Juuri kun Giggeli puhui siitä miten Saku Koivu ei ole saanut kutsua linnaan kukapa ilmestyi ruutuun? Oli jo ehtinyt kätellä. En tosiaankaan tiennyt että Saku olisi linnassa.

Myöhemmin illalla sanoin ääneen että saisi olla se Sakun haastattelu pian että ehtisin suihkuun ennen ilotulitusta. No siitä meni minuutti tai kaksi kun Sakun haastattelu oli jo menossa.

Lähetys juhlista päättyi upeasti ilotulitukseen ja Finlandiaan.

Saku Koivu saapui Linnaan häikäisevän puolisonsa kanssa
Saku ja Hanna Koivu edustivat Linnassa tyylikkäinä
Linnan tyylikkäimmät miehet

Saku Koivua katsomassa

Toisen kerran koskaan. (Kimmo Timosen juhlaottelussa.) Vaikka tauti uhkasikin. Oli siis ihan hilkulla etten olisi tehnyt Sakulle ohareita. Niitähän Saku on tehnyt minulle 22 vuoden aikana monta kertaa. Olin aika varma että tekisi taas. Ja kun näin jäällä #44-joukkueessa pelaajan numero 11 joka ei ollut Saku niin luulin jo... mutta tässä höntsäottelussa oli joillakin pelaajilla samassa joukkueessa samoja numeroita.

Olipas outoa nähdä Sakun pelaavan keltamustissa, ja vieläpä TPS:ää vastaan! Hah.

Vaikka läksin kävelemään kotia kohti heti legendaottelun päätyttyä, niin missasin silti Sakun Nelosen/Ruudun studiossa lähes kokonaan. Olisi kai pitänyt juosta. Ei vaan onnistu nykyisellä terveydelläni.

Sen kyllä päätin että jos TPS joskus jäädyttää Sakun numeron niin todellakin yrittäisin saada liput siihen otteluun. Tosin vannoin viimeksi etten enää koskaan mene Turkuun, mutta tuon jutun takia voisin kyllä tehdä poikkeuksen. Jospa kerrankin Saku yksin saisi kaiken sen huomion jonka ansaitsee!!!

Kylläpä kannattikin käydä katsomassa Sakua, sain siitä palkinnoksi uudet kylmänkyhmyt. Tänään ihmettelin miksi ulkoreidessä on niin kipeä kohta, olenko satuttanut itseni johonkin? Vielä enemmän rupesi ihmetyttämään kun huomasin että siinä kipeässä kohdassa ei ole mitään mustelmaa muistuttavaa vaan ihottuman näköistä punaista. Ja sitten tajusin että symmetrisesti toisellakin puolella on kipeä kohta. Heureka, kylmänkyhmyjähän ne.

En opi näköjään milloinkaan etten pärjää niin vähillä vaatteilla kuin muut ihmiset. Jo vähänkin kovemmilla pakkasilla pelkät pitkät kalsarit farkkujen alla eivät riitä vaan pitää olla myös villahousut. Sen siitä sai kun kävelin otteluun molempiin suuntiin.

Saku Koivun syntymäpäivänä

Ostin liput Timosen juhlaotteluun. Istumapaikkaliputhan ovat olleet loppuunmyyty jo pitkään, mutta onneksi seisomapaikkoja on vielä jäljellä. Pelkäsin vaan eilen että ne ehtivät loppua ennen kuin pääsen ostamaan asti.

Ihmettelin ääneen jo eilen että miksi ihmeessä Saku Koivun syntymäpäivä ei ole liputuspäivä. Kuulemma minun pitäisi tehdä aiheesta kansalaisaloite.

Uusi itsediagnoosi: Selkärankareuma

Viime kuukausina olen kärsinyt pahoista kivuista jaloissani, eikä kyse ole mistään lihaskivuista. Kantapäihin, jalkapohjiin ja nilkkoihin koskee. Ajattelin että ehkäpä vain olen jo niin vanha ettei kroppani enää kestä kävelyä?

No. Tänään sain sattumalta tietää että selkärankareuma voi aiheuttaa kipuja jalkoihin. Esimerkiksi kantapäihin ja jalkapohjiin. "Noin puolet potilaista sairastuu myös raajanivelten tulehdukseen. Yleisimmin sairastuvat polvet, nilkat ja lonkat. Rintakehäkivut ovat melko yleisiä." Lähde Hitto viime aikoinahan minulla on alkanut olla kipua myös vasemmassa lonkkanivelessä!

Selkärankareuman yleisin oire on alaselkäkipu, ja sitähän minulla on ollut jo vuosia. Elikkäs selkärankareuman oireet sopivat minuun täydellisesti. Mutta enköhän minä ole taas vain lisää luulosairas.

Eilen oli niin paha sydämen rytmihäiriö että tajunta jo hämärtyi ja kuolema taisi olla aika lähellä. Mutta ei, minullahan ei missään nimessä ole sydämeen asti levinnyttä endometrioosia. Ja kappas, selkärankareuman tulehdus voi levitä jopa sydämeen asti... Lähde

PS. Kuulin uutisen, frendi kertoi sen... Kuulemma Saku Koivu pelaa Kimmo Timosen juhlaottelussa. Vitutus on siis tänään ollut maksimaalinen.

Olisiko se Urheilugaala muka pitänyt katsoa?

Siellä oli kuulemma ollut joku Saku Koivu, ja oli saanut palkinnonkin. Ei vaan kukaan kertonut minulle tästä etukäteen, buu.

Suomen paras tennispelaaja ja Leijonien johtaja saivat palkinnon
Urheilugaalan yleisö osoitti Koivulle ja Niemiselle suosiota seisaallaan - video
Saku Koivu fiilisteli Nuoria Leijonia ja Cheekiä
Koivu ja Nieminen muistelivat toisiaan

Jo nuorten MM-kisojen Suomen puolivälieräottelun jälkeen missasin lähes kokonaan sen kun Saku oli jakamassa palkintoja parhaille pelaajille. Miksikö missasin? Siksi koska Giggeli on tartuttanut minuun taudin jossa Leijonien ratkaisuotteluita ei uskalla katsoa.

Vituttaa. Giggeli jo vitsailikin että Saku ilmestyy ruutuun aina kun minä en ole katsomassa tai vaihdan kanavaa.

Nämä kun vain sattuvat olemaan viimeisiä mahdollisuuksia nähdä Saku jossakin urheilu-uransa tiimoilta. Sama se mikä iso pomo siitä joskus tulee.

Mitäpä minä sitten tein eilen? Pelasin koko päivän ja illan PS3-peliä The Sims 3: Pets jonka sain joululahjaksi. Pelaaminen vie huomion pois kivuista parhaiten. Tässä lajissa esim. kirjan lukeminen tai tv-sarjan katsominen ei vain pärjää ollenkaan.

Tänään

Kuulemma jo klo 16.30.

Suomi on uusi maailmanmestari

Suuri juhlapäivä. Tänään tasan 20 vuotta.

Hyppää aikamatkalle vuoteen 1995 - koe MM-finaali kuten 20 vuotta sitten

Yle Areenassa tänään kello 15.47.

Saku Koivun sisu

Kanadassa on tehty dokumentti Saku Koivusta. Suomalaisiahan kiinnostaa aina vaan joku nevö höörd-Selänne. Dokkarissa puhutaan lähinnä englantia ja suomea. Ihan turha toivo että tämä saataisiin Suomen televisioon?


Sisu: le courage d'un capitaine, osa 1
(loput osat voi hakea sivustolta hakusanalla sisu)

Piti ihan katsoa tänä vuonna linnan juhlat, kun Saku oli niissä ensimmäistä kertaa. Tosin mahdollisen haastattelun missasin kun piti katsoa Kova laki. (Ja ylivoimaisesti paras mekko oli Jenni Haukiolla, se vaaleansininen ihanuus kelpaisi minullekin.)

Pommin jälkeen

En voi mitään sille että tuntuu siltä että koko KAHDENKYMMENEN vuoden Saku Koivu-fanitus on mennyt täysin hukkaan. Tiedän, se on typerää, lapsellista, itsekästä ja epäkiitollista. Mikä on? En tiedä. Kaikki. Kyllä, olen itkenyt.

Halusin vielä tämän yhden. Viimeisen. Nyt se on menetetty. Monet merkit viittasivat siihen jo syksyllä, jo ennen aivotärähdystä, mutta olin eiliseen mennessä unohtanut ne autuaasti. Kun tulin kotiin pomon tavattuani ja uuden työsopimuksen allekirjoitettuani ei tullut pieneen mieleenkään millainen painajainen siitä päivästä vielä muodostuisi.

Kuten Juhani Tamminen totesi, jokin ei nyt vaan täsmää. Viime aikoina Saku on ollut hurjassa vireessä NHL:ssä.

Missä maaailmassa minä oikein elän? Sakun piti olla Sotshissa, ja Janne Ahosen ei. Nyt on päinvastoin.

Goodbye, Saku Koivu. Ja kiitos kaikesta, vaikka se kaikki näin paskasti loppuukin.

Mielenterveyttäni säästääkseni minun ei pitäisi katsoa näitä olympialaisia ollenkaan.

Se niistä olympialaisista sitten

Ja jääkiekosta ylipäänsäkin. Ei koskaan enää. Kiitti vitusti. Täytyypä hypätä ikkunasta.

Saku Koivu puuttuu – tässä ovat Sotshin Leijonat
Saku Koivun kieltäytymiseen kaksi syytä 

Miksei Saku vain myönnä todellista syytä, että on pelkuri joka ei kestä vertailua ja häviämistä pikkuveljelleen?

Sen siitä saa kun toivoo pahoja. Toivoin ettei väärä Koivu pystyisi pelaamaan olympialaisissa loukkaantumisen vuoksi, ja toiveeni taitaa toteutua.

Toivottavasti Suomi häviää kaikki ottelunsa. 

Saku, Saku, Saku

Kerrankin on Saku uutisissa eikä joku Selänne. Milloin tulee elokuva siitä ainoasta oikeasta Koivusta? Olisi paljon enemmän draamaa kuin Teemun elämässä.

Saku Koivu palaa Montrealiin – vielä kerran
Koivu paluustaan Montrealiin: "Nyt jännittää"
Koivulle lämmin vastaanotto Montrealissa: "Saku, Saku, Saku"
Saku Koivu myönsi: "Tunteet olivat pinnassa jo alussa"
Koivu: Tunteet nousivat pintaan 

Jääkiekon MM-kisoissa Helsingissä

Suomi-Ranska 6.5.2013

En ollut koskaan ollut paikan päällä MM-kisoissa. Olin jo vuosia halunnut viedä äidin kisoihin, mutta luulin että siihen tarvitsee lottovoiton. Liput Suomen halvimpaan otteluun ostin jo viime vuoden puolella. Ne tulivat postitse vasta maaliskuussa, SAKSASTA. Mitä jos osoite olisi ollut väärin tai posti olisi jaettu väärään osoitteeseen? En tajua miksei niitä lippuja saanut mukaansa heti ostaessaan.

Junan korvanut bussi lähti Kuopiosta Pieksämäelle aikautaulun mukaan maanantaina 6.5. klo 10.45., mutta ensimmäinen bussi jossa oltiin lähtikin jo 10.38. Perilläkin oltiin rutkasti etuajassa kun ei edes pysähdytty Suonenjoelle. Juna oli perillä Helsingissä ennen neljää.

Hotelliksi oli valikoitunut Sokos Hotel Vaakuna keskeisen sijaintinsa vuoksi. Huone oli hyvä; isohko ja isot ikkunat. Syötiin ravintola Loisteessa, jonka broilerisalaatti ei kyllä ollut mitenkään erikoinen. Esimerkiksi Introssa on palajon parempaa.

Mentiin taksilla Hartwall Areenalle. Taksiasema oli hornan kuusessa asti eli olisi ollut ihan sama mennä julkisilla. Lähdettiin vielä kävelemään väärään suuntaan kun mitään opasteita areenan suuntaan ei ollut. Mitäs me maalaisjuntit... Olin kuvitellut että paikat ovat vierasjoukkueen vaihtoaution kohdalla, mutta olimmekin juuri päinvastaisella puolella katsomoa. Eli olen täysi idiootti. Ai niin, Suomi voitti ottelun 3-1.

Aika luuseria on kyllä se että Hartwall Areenan Hesburger ei ole ottelun jälkeen auki. Piti olla sitten syömättä. Taksijono oli aika pitkä, pahempi kuin Kuopiossa pikkujouluaikaan.

Hotellin aamiaisella ei ollut munavoita mutta muuten se oli kai ihan kelvollinen. Junan Kuopiosta Helsinkiin olisi pitänyt lähteä tiistaina klo 11.12., mutta veturi piti vaihtaa ja lähtö myöhästyi noin 15 minuuttia. Onneksi perillä Kuopiossa ei lopulta oltu kovin montaa minuuttia myöhässä että ehti hyvin bussiin.

Eniten jännitti etukäteen miten selkä kestää reissun joka on pelkkää pakollista istumista. Pelotti että selkä menee taas invalidi-kuntoon. En uskaltanut ennen matkaa juurikaan istua (tietokoneella) ettei selkä menisi paskaksi jo etukäteen. Mutta selkähän kestikin ihan hyvin, ei tullut mitään ongelmia.

So much for the dream. :( Valtteri Filppula passitti Selänteen ja Koivun kesälomalle Oli tarkoitus katsoa jonain yönä Anaheimin ottelua nettistreamina, mutta enpä jaksanut. En kai sitten ole true fan.

Lontoo 2012: Parhaat kuvat

Eikä parempia enää tule.