Syksyn mekkomania

Syksy tuli rytinällä. Oli kirjaimellisesti viimeinen hetki lähteä risteilylle jos halusi mennä kesätamineissa. Päiväkin myöhemmin niin ei olisi enää onnistunut.

 

Ja täsmälleen sama juttu oman voinnin suhteen. Ihmettelin matkan jälkeen vatsan turvotusta, ja päivä pari myöhemmin iski kovat endokivut. 

 

Tietokoneen näyttö on alkanut pelotella. Välillä se pimenee yllättäen, ja tokenee vasta kun sen sulkee ja avaa uudestaan.

 

Mekkoja 

 

Ostin mekkoja huuto.netistä. Kaksi mekkoa samalta myyjältä niin säästi postikuluissa, itse mekot maksoivat vain yhden ja kaksi euroa. Nämä olivat myynnissä pitkään mutta ei vaan kelvannut kellekään. Musta juhlamekko (koko 38) ja violetinharmaa kotelomekko (38).

 

Mutta sitten kun yritin ostaa kolmatta mekkoa (musta kotelomekko, koko 36) niin huutis ei antanutkaan tehdä niin. Joka kerta tuli vaan viesti "Tarjouksen tekeminen epäonnistui. Tarkista syöttämäsi tiedot ja yritä uudelleen." Kyseinen tuote oli myynnissä Huuto Turvalla. Tosi turvallista ostamista kun ei pysty ostamaan ollenkaan. Kävin sitten kirjeenvaihtoa huuto netin asiakaspalvelun kanssa, ja lopulta mekon ostaminen onnistui.

 

 

Sitten olikin ikävää todeta että kaikki nämä mekot ovat liian isoja minulle. Se tavallinen tarina, vaatteita on paljon mutta ei mitään päällepantavaa. Liian pieniä, liian isoja, läpinäkyviä, liian lyhyitä, huonosti istuvia. En vieläkään tiedä mitä laittaisin päälle mummon hautajaisiin.

 

Elokuvia 

 

Tänä syksynä haluaisin tehdä monia asioita, mutta ne kaikki maksaa (liikaa).

 

Kirja Pitkä marssi (The Long Walk) on yksi suosikeistani Stephen Kingin tuotannossa. Olen odottanut vuosikymmeniä että siitä tehtäisiin elokuva. Ja nyt se tulee ensi-iltaan mummoni hautajaispäivänä. Siitä on monta vuotta kun olen viimeksi käynyt elokuvissa, vieläköhän lippuja saa ostettua samalla tavalla kuin ennen? Eli ostaa netistä ja hakea kassalta? Mutta leffaliput maksavat nykyään kuulemma 20 euroa...

 

Samana päivänä tulee ensi-iltaan myös viimeinen Downton Abbey-elokuva. Mutta minähän vihaan erästä DA-hahmoa niin paljon että en kestä. Tappoi Sybilin, stna.

 

 

Perjantaina 12.9.: mummoni hautajaiset, Pitkän marssin ja Downton Abbeyn ensi-illat, Borderlands 4-pelin julkaisupäivä, yleisurheilun MM-kisat alkavat.

 

Kuopion kaupunginteatterissa esitetään tänä syksynä näytelmä Idän pikajunan arvoitus, joka aina kyllä kiinnostaisi. Mutta liput maksavat yli 40 euroa. Vähänkö harmittaa että minulla ei ole opiskelijakorttia, moniin juttuihin voisi saada alennusta.

 

Hohtokeilaamaankin olisi kiva mennä. En ole koskaan käynyt Kuopion uudessa keilahallissa. 

 

Bileviikko

Hienosti alkoi MM 95-juhlapäivä. Ohjelman Missä olit kun Suomi voitti MM-kultaa  nauhoitus sisältikin jotain ihan muuta ohjelmaa kuin sitä mitä piti. Ja kun yritin katsoa VHS:ää niin se ei toiminut. Paljastui että nauhuri oli "syönyt" nauhan! Ovatko nauha ja nauhuri molemmat mennyttä?! Miten nyt katson VHS-kasettejani?

 

Noh onneksi Youtubesta löytyi tuon Maailmanmestarit 1995-VHS:n sisältö. Lopussa tuli itku. Osaan tuon dokkarin suunnilleen ulkoa koska sitä tuli aikoinaan katsottua paljon, tosin nyt edellisestä kerrasta oli tosi pitkä aika. Taas kerran täytyy todeta että muistan ysärijutut hyvin, mutta viimeisestä 25 vuodesta en muista mitään.

 

Illalla Ylen "suorassa" finaalilähetyksessä ei ollut ollenkaan pukukoppijuhlia. No onneksi Youtuben versiossa on. 

 

Totuuden nimessä iski jo MM95 yliannostus...

 

Vietin yhden päivän etsien vaatehuoneesta sieltä kadonnutta huulikiiltoa. Ajattelin että koko kesä on pilalla ilman huulikiiltoa. Vasta myöhemmin tajusin että muutakin on hukassa. Ja vasta yöllä suostuin tarkistamaan erään pahvilaatikon sisällön, ja sieltähän ne löytyi. Sinne olin laittanut tavaraa valmistautuessani muuttoon.

 

Kokeilin myös päälleni vaatteita, ja totesin ettei minulla ole mitään päällepantavaa. Paidat ovat joko liian lyhyitä tai läpinäkyviä (miksi niin suuri osa naisten vaatteista on??) tai roikkuvat päälläni kuin jätesäkki. Enkä ole koskaan oppinut yhdistelemään paitoja ja hameita "oikein". Minkävärinen paita sopii vaaleansinisen hameen kanssa?

 

 

 

Fairy on näköjään lopettanut hajustamattoman käsitiskiaineen teon, ei ainakaan löydy Citymarketista eikä Prismasta. Good riddance? Minullahan on ikuiset traumat siitä kun Fairyn konetiskiaine jäi haisemaan astioihin niin että ruoatkin maistuivat Fairylle. Ja viimeisimpänähän Fairy muutti pulloaan niin että siitä ei enää saa otettua pientä määrää kerralla, väkisin tulee ainetta paljon. Ovela tapa lisätä tiskiaineen kulutusta. Tuo viimeisin pullo on kulunut hirveän nopeaa tahtia aikaisempaan verrattuna.

 

 

 

Lidlin reissu oli turha. Kukkoa viinissä sisältääkin riisiä, ja silmänympärysvoide oli loppu. Lidlin luonnonkosmetiikkasarja oli hyvä ja halpa, harmi että se poistui valikoimasta. Nyt jos haluaisi silmänympärysvoidetta niin joutuisi maksamaan moninkertaisen hinnan.

 

 

Yksin vietetyn bileviikon torstaina alkoi koskea alaselkään ja perjantaiaamuna heräsin kamalan lonkkakivun kanssa. Ja kun oli tarkoitus lähteä (taas) kirjastoon alkoi sataa. Kirjastossa olisin halunnut lainata yhden pelin. Vasta etsittyäni sen huomasin että tiskillä oli kyltti että "ei asiakaspalvelua klo 12-13". Nykyään kun ne pelien levyt pitää hakea tiskiltä.

Olen odottanut vuosikymmeniä Stephen Kingin kirjaan The Long Walk (Pitkä marssi) perustuvaa elokuvaa, ja tänä syksynä se viimein tulee. Tuntuu vaan siltä että tuosta lähdemateriaalista tulee pakosti tylsä leffa. Ihmetyttää sekin miksi trailerissa on kissa. Ja harmittaa ettei kirjastossa ole näköjään ollenkaan tuota kirjaa.

 

 

Eli Kingin kirjoista toivelistallani ovat nyt:

-Lohikäärmeen silmät (The eyes of the dragon)

-Pitkä marssi (Richard Bachmanin nimellä julkaistu)

-22.11.63

Miljoonan muun asian ohella avoinna oleva vaatehuoneen ovi muistuttaa koko ajan siitä että kissoja ei enää ole. Pitäisi kai sulkea se.

 

 

 

Raivon voimalla

Kaikki kenkäni sitten hajosivat yhdellä kertaa. Olin lähdössä kirjastoon ja oli tarkoitus laittaa jalkaan kesälenkkarini. No niissä olikin jo vähän liian iso reikä, valkoinen sukka pilkotti liikaa. Laitoin sitten toiset, vuosikymmeniä vanhat, Anttilasta ostetut lenkkarit jalkaan ja lähdin jo ovesta ulos. Sitten onneksi rappukäytävässä huomasin että toisesta kengästä alkaa pohja irrota. Oli pakko laittaa talvikenkäni, joissa on molemmilla puolilla molemmissa kengissä reikiä, vähän hirvitti että kestävätkö koko matkan.

 

Katselin jo Citymarketin halpaa Kiinakenkävalikoimaa sillä silmällä, mutta löysin sitten vaatehuoneen kaapista 7 (!!) paria lenkkareita, joista 6 käyttämättömiä. Tiesin noista ehkä kahdesta parista... Luulin että minulla on lähinnä korkkareita, mutta näköjään lenkkareitakin löytyy. Olen siis joskus ostanut halpoja kenkiä varastoon, lenkkarit ei työssäni koskaan kauaa kestäneet.

 

 

Lainasin sitten kirjastosta kirjan jonka olen jo lukenut. Nyt kun rupesin pitkästä aikaa taas käymään kirjastossa niin jo kerran aikaisemminkin meinaisi käydä noin. Ja silloinkin kyseessä oli Tess Gerritsenin kirja... mitä se kertoo? En pysyisi ilman Goodreadsia kärryillä siitä mitä kirjoja olen lukenut.

 

Aikaisemmin luin aina Stephen Kingin kirjat englanninkielisinä tuoreeltaan, nyt olen niin perässä että suomennoksetkin ovat jo ehtineet ilmestyä. Ei vaan inspiroi Holly, eikä edes King itse. Lakkasinhan hänen seuraamisensa Twitterissä koronarokotekiiman ollessa kuumimmillaan. 

 

 

Ja niinhän siinä sitten kävi että vika ei ollutkaan minussa kun en päässyt tenttiä läpi. Juuri kukaan ei päässyt, vaikka olisi saanut harjoitustenteistä täydet pisteet kuten minäkin. Mutta opettaja ei silti näe itsessään tai tentissä mitään vikaa. Noh ainakin olen sitten luusereiden enemmistössä, enkä ole ainoa joka stressaa hitosti uusintatenttiä. Sanoin jo ääneen että opinnot loppuvat jos en pääse tuota uusintatenttiä läpi, koska kyseessä on pakollinen kurssi enkä omasta mielestäni voisi osata tuon osion asioita paremmin vaikka kävisin koko kurssin uudelleen.

 

 

Vapun kunniaksi kuva vuoden ikäisestä ilmapallosta. Enpä vuosi sitten arvannut että se tulisi olemaan olemassa pidempään kuin kissani. Ei ole enää kissoja joita kiusata ilmapalloilla, ne kun pelkäsivät niitä.

 

 

Elokuva: Salem's Lot (2024)

Stephen Kingin kirjaan Painajainen perustuva elokuva Salem's Lot julkaistiin viimein Maxissa. Sen oli alunperin tarkoitus tulla jo vuonna 2022, ja ihan elokuvateattereihin. Joten julkaisun myöhästyminen ei ole koskaan mikään hyvä merkki?

 

 

Salem's Lot kertoo siitä kun pikkukaupungissa paska osuu tuulettimeen. En tiedä onko tämä kovinkaan iso juonipaljastus, mutta kyse on vampyyreistä. Tarinassa lapsille tapahtuu pahoja asioita, joten jos et kestä sitä tätä elokuvaa ei kannata katsoa. Itsehän en arvosta sitä että Kingin kirjoissa pääosassa on aina kirjailija, niin tässäkin.

 

Olin yllättynyt siitä että tämä uusi Salem's Lot sijoittuu 1970-luvulle (kuten alkuperäinen kirjakin), eikä sitä ole siirretty nykyaikaan, kuten trendinä tuntuu olevan.

 

Tämä elokuva on käsittääkseni saanut huonoja arvosteluita, mutta minä tykkäsin siitä. 70-luku oli toteutettu hienosti. Asiat etenevät nopeasti, joidenkin mielestä liiankin nopeasti. Tyhjäkäyntiä ei todellakaan ole. Aikaisemminhan Painajaisesta on tehty vain minisarjoja, jotka ehkä sopivatkin pituudeltaan tälle tarinalle paremmin.

 

Siitä ei edes ole kovin montaa vuotta kun luin Painajaisen uudelleen, joten minun kai pitäisi osata kertoa miten uskollinen tämä leffa on alkuperäisteokselle. Mutta en voi väittää että kirjan yksityiskohdat olisivat minulla hyvin muistissa.

Tämän elokuvan katsomisen jälkeen tekisi mieli vaihtaa kaulaketjun riipus ristiin...

Painajainen pakkorokotuksesta

Stressaa, ahdistaa, masentaa. Kali, korona. Olle. Oma olo. Eilen Kuopiossa 640 uutta tartuntaa. Ja kun siinä on vain osa tartunnoista...  Taitaa olla mahdotonta enää väistellä tartuntaa. Ja kun kukaan paitsi kiinalaiset ei vielä tiedä mitä covid-tartunta tarkoittaa loppuelämän osalta... aids? Tuhoutuneet t-solut? Aivot? Prionitaudit? Kaikki? Jos siis jotenkin ihmeellisesti selviäisi ensi-infektiosta hengissä.

 

Ja kun itselläni on ihan ilman koronaakin hengenahdistusta. Joka johtuu osan ajasta fyysisistä syistä. Osan ajasta henkisistä syistä. Varmaan suurimman osan ajasta molemmista yhtä aikaa. Kun mahaa ja rintakehää kiristää endon takia eikä pysty hengittämään syvään niin paniikki siitä vain pahentaa oiretta.

Kali stressaa syömättömyydellään. Pitäisi päättää poistattaako sen kipeät hampaat. Mutta kun sekin nukutus voi tappaa. Kali selvisi jo yhdestä nukutuksesta. Jos toinen tappaisi sen se olisi minun vikani koska en tajunnut viedä sitä heti Jynkkään.

 

Viime yön unessa kaikki lentokoneet ja helikopterit alkoivat tippua maahan. Minne seuraavaksi iskettäisiin? Juna-asemalle? Juniin? Keskustasta muualle oli kansanvaellus. Menin eri reittiä kuin muut, jos väkijoukkoon iskettäisiin. Eräs nainen neuvoi minulle tuntematonta reittiä.

Jokin aika sitten näin unen jossa olin koulussa, jostain syystä tunnilla katseltiin Squid Gamen ensimmäistä jaksoa. Odottelin että se loppuisi että pääsisin kotiin. Yhtäkkiä tunsin miten käsivarteeni laitettiin laastari. Vieressäni istuva eräs Squid Gamen hahmo/näyttelijä oli salaa tuikannut minuun koronarokotuksen. Hän vakuutteli aspiroineensa kyllä. Ihmettelin miten hän edes tiesi että olen rokottamaton. Hän kertoi lukeneensa blogiani. Ihmettelin osaako hän muka suomea. Suuntasin kauhuissani ja huutoitkien kotia kohti, matkalla alkoivat rokotuksen sivuvaikutukset tuntua. Koti oli entinen asuntomme ja siellä olivat äitini, isäni ja joitakin remonttimiehiä. Menin äidin luokse itkemään että mitä minä nyt oikein teen. En ehtinyt edes kertoa hänelle että minut on pakkorokotettu ennen kuin heräsin.

 

 

Pitäisi saada uusi tietokone. Nykyään tietokoneen kanssa saa tapella joka aamu koska se ei tahdo käynnistyä. Joku päivä se ei käynnisty ollenkaan. Mies katseli ensin uutta konetta minulle mutta päättikin hankkia uuden koneen itselleen jo nyt, että minä saisin hänen nykyisen koneensa. Kuten viimeksikin. On nimittäin yllättävän vaikeaa löytää konetta joka täyttäisi vaatimukseni. Pitää olla dvd-asema. Pitää voida pelata Sims 2:a. Pitää toimia Windows 7.

 

Pelasin kuukauden Red Dead onlinea talvisen maiseman takia. Kuukauden jälkeenhän daily challenge-putki katkeaa, ja oli siksi "pakko" lopettaa. Vaikeaa se oli, miksi jään koukkuun tuohon? Kun kerää miljoonannen kerran saman kerättävän niin herää kysymys miksi oikein teen tätä? No päätin jatkaa story moden puolella, toista läpipeluutani, evil Arthuria, olin menossa vasta lumessa, mutta nyt toki jo Horseshoe Overlookissa. Eilen yritin pelastaa Rhodesin asekauppiaan kellarissa vankina olleen pojan, mutta se meni vähän pieleen. Ensin ammuin vahingossa asekauppiaan. Sitten vankipojan. Yritin ampua hänen kahleitaan joita en edes nähnyt. Ammuin vain jalkojen väliin ja poika kuolikin. Hän oli siis oikeassa sanoessaan "en koskaan pääse pois tästä kellarista", niisk. 

 

Luin Stephen Kingin kirjan Billy Summers. Billy on palkkatappaja jolla on kultainen sydän. Billy tappaa vain pahiksia, vähän niin kuin Dexter. Halusin kovasti olla pitämättä tästä kirjasta, mutta niin vain kävi että lopussa se särki sydämeni, vähän niin kuin Kingin 22.11.63. Toki paljon pienemmässä mittakaavassa, ja skippasin kirjasta paljon.

 

Kääntymykseni persuksi on täydellinen.

Elokuva: SE/IT 2

SE 2 piti mennä katsomaan loppuunmyytyyn näytökseen ensi-iltaviikonloppuna vain siksi koska Downton Abbey-elokuva tulee pian. Taas vaihteeksi sai tuntea itsensä vanhaksi teinilauman keskellä.

SE 2 ei ollut niin huono leffa kuin pelkäsin ja odotin, olin lukenut vain negatiivisia arvosteluita. Etukäteen eniten arvelutti Sen lähes kolmen tunnin kesto, mutta ei Se onneksi liian pitkältä tuntunut enkä tylsistynyt missään vaiheessa. Elokuva oli yllättävän hauska, ensimmäisen osan huumoristahan en tykännyt.

Joitakin ärsyttäviä asioita oli. Tokenien/artefaktien keräily. Se että Pennywise muka palavasti halusi luusereiden palaavan Derryyn. Ja Mike, en tykännyt siitä mitä Miken hahmolle oli tehty molemmissa osissa. Ja (taas) heikko Pennywise, joka vain koulukiusattiin kuoliaaksi. 

Positiivinen yllätys oli Stephen Kingin cameo, en tiennyt siitä mitään etukäteen. Ja NKOTB oli taas mukana x3. Ja onneksi oli myös Kiss me, fat boy! Missasin kyllä totaalisesti Richien salaisuuden.

Elokuva: Se (2017)

You'll float too!

Kauan odotettu Stephen Kingin Se tuli nähtyä lauantaina lähes loppuunmyydyssä näytöksessä. Suurin osa yleisöstä vaikutti olevan teini-ikäisiä. Enkö olekaan kohderyhmää?

Elokuvahan on tietysti aina hyvä jos siinä on kissa (joka vielä selviää hengissä) JA... New Kids on the Block! En voinut olla nauramatta heti kun tunnistin musiikin. Leffahan olisi siis ollut suorastaan täydellinen jos siinä olisi vielä ollut hamsterin sijasta marsu.

Eipä varsinaisesti ole valittamista Bill Skarsgårdin Pennywisestä, mutta hyvin vähän hänellä oli dialogia. Tai yhtään mitään. Ei voi siis edes kunnolla verrata Tim Curryyn, jonka suoritusta ei oltu piilotettu erikoistehosteiden alle. Lopussa säälitti Pennywisen puolesta. Eikö se pärjää edes joukolle luusereita?

Miksi vain Pennywise sanoi "beep beep Richie"? Sen törkyturvan suu olisi pitänyt sulkea monta kertaa. Huumori ei tosiaankaan ollut minun makuuni.

Musiikki oli jotenkin tosi huonosti elokuvaan sopivaa. Yritettiin sen avulla väkisin tehdä pelottavia sellaisista kohtauksista jotka eivät sitä todellakaan olleet.

Eipä ole tarvetta omistaa tätäkään elokuvaa dvd:llä, vaikka toiveita siitä elättelin. Sen sijaan tuli ikävä vanhaa Sitä.

Pieniä häiritseviä yksityiskohtia:
-Suosikkihahmoni Georgie on vain kadoksissa, ei virallisesti kuollut
-Miken vanhemmat kuolleet
-Ben tutkii Derryn historiaa, ei Mike
-kirjaimellisesti kelluvat/leijuvat ruumiit. Luulin että Pennywise SYÖ lapsia ("I am the eater of worlds, and of children")
-luuserit eivät käytä mitään taikaa (hopea) Pennywisen tappamiseen
-Henryn isä on poliisi. Ja Henryhän vaikuttaa kuolevan lopussa (ei voi olla niin)
-Pennywise kidnappaa Bevin

Elokuva: Musta torni

Sisältää kai jonkinlaisia juonipaljastuksia. Pahoittelen huonosta muistista johtuvia virheitä.

Vaikka olen Stephen Kingin fani en ole koskaan erityisemmin tykännyt hänen Musta torni-kirjasarjastaan. Jouduin monen vuoden aikana aloittamaan sarjan ensimmäisen osan lukemisen kolme kertaa alusta ennen kuin pääsin sen loppuun asti.

Pitkän tuotantohelvetin jälkeen seitsemänosaisesta kirjasarjasta saatiin viimein puristettua ulos puolitoistatuntinen leffa, joka on saanut surkeita arvosteluita. Ei elokuva mielestäni ihan niin huono ole. Käytiin lauantaina katsomassa se, kun yleisurheilun MM-kisojen ohjelmassa oli sopiva rako. Ehdittiin kotiinkin sopivasti vähän ennen ukkosmyrskyä.

Eroja kirjojen ja elokuvan välillä:

En muista että kirjoissa olisi mainittu hohtoa, saati sitten että Jakella olisi se. Kirjoissa Jaken tv-pomo-isä on elossa, eivätkä Jaken vanhemmat välitä lapsestaan. Mitään hienoja portaaleja ei ole, Jake päätyy Keski-Maailmaan kuolemalla. Jää auton alle New Yorkissa.

Mustaa tornia ei yritetä tuhota suoraan, vaan sitä suojaavia säteitä. Säteenmurtajat eivät ole lapsia. Mustiinpuetulla miehellä ei kai ollut mitään komentokeskusta.

En muista että revolverimies olisi kirjoissa koskaan käynyt meidän maailmassamme. Tuli liikaa Last Action Hero-viboja, vaikka se onkin yksi suosikkileffoistani.

Ronaldin ainoa päämäärä on päästä tornille, ei suinkaan kosto mustiinpuettua miestä vastaan. Ensimmäinen kirja loppuu Jaken (toiseen) kuolemaan, mutta elokuvassa hän ei jostain syystä kuollut kertaakaan.

Sitäkin on kritisoitu että elokuvassa Jake on päähenkilö eikä Roland. Minuahan se ei haitannut koska Jake on aina ollut suosikkihahmoni sarjassa, jos ei oteta lukuun Oita.

Ennen leffaa näytettiin traileri elokuvasta Ready Player One. En tiennytkään että sen ohjaa Spielberg. Ensi-iltaa lupaillaan ensi vuodelle. Tuo siis jopa on yksi  niistä kirjoihin perustuvista elokuvista joka on oikeasti toteutunut. Tosin leffa vaikuttaa jostain syystä olevan paljon kirjaa toimintapainotteisempi.

Stephen Kingin Se: Virallinen traileri

Unipäiväkirjani mun

Eli muutama viime aikojen uni.

1: Paavi Jeremy Irons halusi salamurhata minut. Palkkatappajat iskivät Siilinjärvellä mummolani pihalla. Onnistuin ihmeellisesti väistämään luodit kunnes henkivartijani saapuivat paikalle pelastamaan minut.

2: Syyskuussa Suomessakin ensi-iltansa saavasta Stephen Kingin Siitä julkaistiin ensimmäinen (ennätyksen rikkonut) traileri. Heti seuraavana yönä trailerin katsomisesta näin kamalan painajaisen uudesta Pennywisestä. Ensimmäinen reaktioni yöllä unesta herätessäni oli että enhän minä voi katsoa sitä leffaa kun pelkkä trailerikin aiheuttaa painajaisunen. Ja miten voinkin heti pettää vanhaa Pennywiseä, joka on ennen hallinnut uniani.

3: Onnistuin kerrankin pääsemään unissani hengissä lentokoneella maahan asti. Valitettavasti matkalaukkuani ei löytynyt sitten mistään, Giggeli ei muistanut edes sitä oliko laittanut sen ruumaan vai käsimatkatavaroihin. Hänen ja lentoemäntien etsiessä laukkuani lentokone ehtikin jo lähteä seuraavalle lennolle. Menin paniikissa koneen alakertaan missä lentäjät käskivät minut vihaisina istumaan ja turvavöihin. Kone oli matkalla Turkkiin, ja Erdogan kuulemma suunnilleen teloittaa kaikki matkustajalistan ulkopuoliset. Lentäjät nukahtivat ja heidän herätessään kone oli jo liian matalalla ja uhkasi iskeytyä maahan. Hyppäsin ikkunasta pois koneen kyydistä ja päädyin läheisen kerrostalon pihalle joka olikin jossain Turkissa. Lapsia tuli ulos talosta ja yritin kommunikoida heidän kanssaan saadakseni paikalle ambulanssin tai päästäkseni sairaalaan, mutta eihän se onnistunut.

4: Jouduin nukkumaan sängyssä jossa joku oli juuri murhattu verisesti. Vaikka lakanat oli vaihdettu niin patja ja tyyny olivat ihan veressä. Jotenkin tuntuu että tämä uni johtui kuukautisista ja niihin liittyvästä kuolemanpelostani.

Stephen Kingin Se ennen ja nyt

Luin viimein Stephen Kingin Sen ensimmäisen kerran kokonaan, ja katsoin tietysti sen kunniaksi siitä tehdyn minisarjan taas kerran.

Ja Siitähän on tunnetusti tekeillä uusi leffaversio, joten tässä joitakin kuvia asiaan liittyen.

Georgie on aina ollut suosikkini. Uuden Sen sanotaan olevan uskollisempi kirjalle kuin alkuperäisen tekeleen. Moni asia siis muuttuu, mutta Georgien keltainen sadetakki ei. Niisk.

Odotan innolla.

Uusi Pennywise

Stephen Kingin romaanin Se uudessa filmatisoinnissa tämä olisi jonkun mielestä parempi Pennywise.

Mutta valitettavasti saammekin tämän aika nolon ja naurettavan ilmestyksen. No pellenhän kuuluukin naurattaa? Paitsi että Pennywisen pitäisi olla pelottava.

On perseestä että Sen uudessa painoksessa Pennywise on suomennettu Penninvenyttäjäksi. Olikohan tuossa käytetty suomennos uusi vai sama kuin 80-luvulla? No ainakin kirja on ihan täynnä typoja. Onko oikolukijoita enää olemassa ollenkaan?

Plääh. Olen lukenut Sitä kai puolitoista kuukautta, enkä ole vielä edes puolivälissä. Vasta sivulla 556.

Hmm. Outoa. Eikö minulla ollutkaan tagia Pennywiselle?

Elokuva: Cell (Kuulolla)

Elokuva joka surkeutensa vuoksi makasi jossain hyllyllä pölyttymässä vuosia valmistumisensa jälkeen on viimein julkaistu. Kyllä kannatti odottaa?

Periaatteessa kyseessä on kai zombieleffa: Kännyköiden välityksellä leviävä signaali tekee ihmisistä raivohulluja.

Cell perustuu Stephen Kingin samanimiseen kirjaan (suomeksi Kuulolla). Pääosissa ovat John Cusack ja suosikkinäyttelijäni Samuel L. Jackson. Samat herrat tähdittivät myös toista Kingin tarinasta tehtyä leffaa 1408.

Cell on saanut umpisurkeat arvostelut. Imdb:ssä 4,5/10. Onneksi (?) en muista kirjasta juuri mitään. Varsinkin elokuvan loppua on haukuttu ja ihmetelty.

Outona yksityiskohtana voi mainita että leffan lopussa soi Liverpoolin kannatuslaulu You'll never walk alone. En ollutkaan aiemmin kuullut sitä.

Näyttelijän kuolema

En tajua miksi näyttelijä Anton Yelchinin kuolema on vaikuttanut minuun niin suuresti. En voi edes väittää olleeni hänen faninsa tai mitään. Koskaan minkään julkkiksen kuolema ei ole tuntunut lähellekään näin pahalta. Ensimmäisenä yönä uutisen kuultuani en meinannut voida edes nukkua.

Kaipa suurin syy järkytykseeni on karmea kuolintapa (mieleen tuli heti Tuulen viemän käsikirjoittajan vastaava kuolema). Nuori, terve ihminen joutuu täysin yhtäkkiä "freak accidentin" uhriksi. Niin turha ja epäreilu kuolema.

Anton Yelchin oli lapsena pääosassa Stephen Kingin kirjaan Pedon sydän perustuvassa elokuvassa Hearts in Atlantis. Ja hänen oli tarkoitus olla nimiroolissa Kingin kirjaan Mr. Mercedes perustuvassa tv-sarjassa.

Ajattelin jo etten pysty katsomaan uusinta Star Trek-elokuvaa ollenkaan, mutta kaipa se pitää yrittää.

Toinenkin näyttelijä on surettanut viime kuukausina. Labyrintti-elokuvien pääosanesittäjä Dylan O'Brien loukkaantui maaliskuussa vakavasti viimeisen Labyrintti-leffan kuvauksissa. Virallisesti loukkaantumisesta ei ole kerrottu juuri mitään. Kuvaavaa on ehkä se että CNN:n ensimmäinen uutinen onnettomuudesta väitti hänen kuolleen.

Kuvausten piti jatkua tauon jälkeen toukokuussa, mutta ei. Sen sijaan ilmoitettiin että elokuva myöhästyy vuodella. Alunperin ensi-illan piti olla alkuvuodesta 2017, mikä sekin tuntui liian kaukaiselta. Mutta nyt? Tammikuu 2018, jos silloinkaan.

Valmistuuko kolmas Labyrintti-elokuva koskaan? Korvataanko pääosanäyttelijä toisella? Kuinka pahasti Dylan on oikeasti loukkaantunut? Mielestäni kenties oudointa on se että loukkaantumisensa jälkeen hän ei ole päivittänyt esimerkiksi Twitteriään kertaakaan: Why has there been no post from Dylan or his Reps?

Tärkeintä ystävänpäivässä

Jos vaikka selviäisi hengissä sinne asti että näkisi Walking Deadin mid-season premieren, siinä kun tapahtuu aika hitosti kaikenlaista kamalaa.

Ensi viikolla alkaisi myös Stephen Kingin kirjaan perustuva minisarja 11.22.63, jota olen odottanut. Vaikuttaa hyvältä sarjalta. Aiheenahan on Kennedyn murhan estäminen. Mutta menneisyys ei halua tulla muutetuksi... Tämä sarja nähdään kuulemma Suomessa Foxilla.

Elokuvia: A Good Marriage, Horns, Gone Girl, Big Driver

Mitä tapahtuu kun pitkän avioliiton jälkeen vaimo saa selville miehensä kamalan salaisuuden? Stephen Kingin pienoisromaaniin perustuva elokuva A Good Marriage oli minulle hiukan pettymys. Ei siinä sinällään vikaa ollut, mutta... Naispääosan esittäjää on kehuttu paljon, mutta minua hänen tapansa näytellä häiritsi joissakin kohtauksissa.

Joe Hillin kirjaan perustuva elokuva Horns (Sarvet) sen sijaan viihdytti minua kunnolla ja sehän on tärkeintä. Eniten jäi tietysti harmittamaan kirjan erään kohtauksen poisjäänti (mekkomiehen talikkopuhe käärmeille), mutta onneksi käärmeitä oli silti tarpeeksi. Horns kertoo miehestä joka krapula-aamuna herää sarvet päässään. Sarvien vaikutuksesta ihmiset haluavat paljastaa hänelle synkimmät salaisuutensa. Tämähän onkin kätevää sillä päähenkilön pitää selvittää kuka tappoi hänen tyttöystävänsä vuotta aiemmin.

Gone Girl perustuu Gillian Flynnin menestysromaaniin Kiltti tyttö. Nainen katoaa hääpäivänään ja aviomies on ykkösepäilty. Hyvä leffa joka seurasi kirjan juonta tarkasti. Ja tärkeintähän elokuvassa oli tietysti kissa: Was anybody else rooting for the cat?

Katselin myös Kingin novelliin Gamma perustuvan elokuvan Mercy. Pääosassa on Walking Deadin pikkupoikaa Carlia esittävä Chandler Riggs. Ja mummoa esittää True Bloodin Sookien mummo! Luulin ensin katsovani väärää elokuvaa, niin paljon ylimääräistä novellista tehtävään leffaan oli tietysti pakosti lisätty. Tämä tekele ei ollut minun mieleeni, eihän edes alkuperäinen novelli kuulu suosikkeihini.

Stephen Kingin pienoisromaaniin perustuva tv-leffa Big Driver (traileri) kertoo naisesta joka kostaa raiskaajalleen. Pääosassa on Maria Bello, josta olen pitänyt Tehis-ajoista asti. Leffa on hyvä mutta tietysti ahdistava ja järkyttävä. Muutama yö elokuvan katsomisen jälkeen näin siitä untakin. Tämähän onkin se tarina jonka luettuani vilkuilin ulkona olkani yli.

Stephen King: Doctor Sleep

Siitä on lähes 20 vuotta kun luin viimeksi Hohdon. Vaikka silloin nuorena luin sen monta kertaa se ei siis todellakaan ole minulla tuoreessa muistissa. Doctor Sleep on Hohdon jatko-osa, jota monet ovat kuulemma odottaneet. Itse en kyllä ole kokenut mitään tarvetta jatkolle. Miksi klassikoihin pitäisi kajota?

Doctor Sleep ei mene suosikkilistalleni Kingin kirjoissa. Ei se huonokaan ole, mutta ei vain inspiroinut minua mitenkään. En tykännyt siitä että Hohdon todellisuudessa on olemassa jotain niin epäinhimillistä kuin True Knot, jotka ovat "hohto"lapsia tappavia olentoja. Ihan niin kuin en tykkää siitäkään että Mustan tikarin veljeskunta-universumissa on olemassa kaikki se paska mitä on Langenneet enkelit-sarjassa. Liika on liikaa, kun kyseessä on suspension of disbelief.

Se ihmetytti miksi Doctor Sleepin kannessa on kissa. Noh, kissa on yksi kirjan päähahmoista. Voisi jopa sanoa että jonkun mielestä Doctor Sleep on se kissa eikä Danny Torrance. Kirjassa mainitaan itseäni kiinnostavana asiana myös kauhukohtaukset.

Taas flunssassa

Lauantaina 24.8. oltiin jääkiekko-ottelussa Kalpa-Bratislava, Kalpa ihme kyllä voitti 4-2. Päästiin jopa äidin viereen istumaan... Ottelun jälkeen olisin halunnut tivoliin, tai lähinnä pelkkään maailmanpyörään, mutta olin liian väsynyt. On muuten todella typerää ettei Suomen tivoli ole tullut moneen vuoteen Kuopioon kokonaisella kokoonpanolla vaan pelkästään "nuorisolaitteiden" kera Sataman Yöhön.

Seuraavana maanantaina kävin hammaslääkärissä. Valitteli taas yhden amalgaamipaikan huonokuntoisuutta. Varasin jo uuden ajan mutta peruin sen... onneksi. Toivottavasti paikka pysyisi menossa mukana vielä puoli vuotta.

Keskiviikkoyönä alkoi kurkkipu, nenä alkoi tippua vasta perjantai-iltana. Lämpöä oli korkeimmillaan peräti 36,9. Eniten pelotti että iskee taas sietämätön kurkkukipu kuten toukokuussa. Kamalinta oli tietysti se etten päässyt lauantaina baariin. En edes muista milloin viimeksi en olisi ollut kun on vapaa viikonloppu. Olisin halunnut nähdä millainen jono on uuteen Tähteen.

Sunnuntaina katsoin pitkästä aikaa Stephen Kingin pienoisromaaniin perustuvan kolmetuntisen minisarjan Langolieerit. Siitä voi sanoa monta asiaa mutta ainakin se on täydellisen uskollinen alkuperäismateriaalille! Voi hitto että se on harvinaista. Enkä muuten ollut tajunnutkaan että Langolieerien palkkamurhaajan näyttelijä on myös Titanicissa. Ja taas heräsi halu lukea uudelleen Kingin vanhoja tekeleitä, jotka olen lukenut vain kerran teininä.