3. heinäkuuta 2018

40




Tätä päivää "juhlistan" hengitysvaikeuksien kourissa. Eli päällä lienee endometrioosin aiheuttama ilmarinta, ja ties mitä muuta. Juhlaillallinenkin jää haaveeksi.

1. heinäkuuta 2018

Minullako muka kilpirauhasen liikatoiminta?

Things can only get worse. Viime viikolla torstaina meni siis selkä ja perjantaina maha. En syönyt juhannusaattona aamupalan jälkeen mitään. Yhdessä vaiheessa hengittäminen oli kiristävän kivun takia niin vaikeaa että meinasin pyörtyä. Toki kiristävää kipua on ollut jo vuosia endon takia.

Tämän viikon tiistaiyö oli elämäni karmein. En pystynyt nukkumaan ollenkaan koska oli rytmihäiriöitä putkeen 8 tuntia. Sen jälkeen sitten sydän hakkasi miljoonaa tuntikausia eikä ensimmäistä kertaa, lääkärissä leposyke muka vaan 112. Tuntui että kuolen, heikotti niin että ajatuskin syömisestä oli liian raskas. Jos ei olisi ollut aikaa lääkärille niin olisin mennyt päivystykseen. Pelotti selviänkö hengissä lääkärinaikaan asti. Oli ollut tarkoitus kävellä lääkäriin, mutta nyt pelkäsin pökräänkö jo matkalla bussipysäkille.

Terveyskeskuslääkäri ei tietenkään uskonut että oireeni voisivat johtua sydänendosta. Lääkäri epäili kilpirauhasen liikatoimintaa, eikä hän ihan täysin väärässäkään ole. Kilpirauhasarvoni on viitteessä mutta silti aika korkea. Tämäkin on itseaiheutettu ongelma, syynä jodipitoisen merilevän syöminen. Liika on liikaa vaikka sitten vaan kaksi kertaa viikossa. No merilevät lensi roskiin, mutta onko liian myöhäistä? Onko kilpirauhanen jo pysyvästi pilalla?


Ei siis riitä että minulla on endometrioosia sydämessä, vaan minun piti vielä tahallaan hankkia siihen lisäksi sydämelle hengenvaarallinen kilpirauhasen liikatoiminta. Ja silti toivon että nämä äkilliset hemmetin pahat sydänoireet johtuisivat liikatoiminnasta eikä niin paljon pahenneesta sydänendosta.

Siinä lekuri teki suuren virheen ettei määrännyt minulle beetasalpaajaa. Olisin niin pahasti sen tarpeessa. Monelle määrätään liikatoiminnassa liikuntakielto ja sairaslomaa, mutta minun se pitäisi vaan edelleen jaksaa jatkaa monisairaalla sydämelläni eteenpäin.

Lääkäri määräsi ekg:n lisäksi Holterin, mutta en ole vielä jaksanut soittaa itseäni jonoon. Ei oikein inspiroi kun pelkästään ekg aiheutti iholle kovaa kutinaa. Vuorokausi samaa? Ens viikolla menen yksityiselle kardiologille ruinaamaan sydämen magneettikuvausta. Ja sitä beetasalpaajaa.

Sydämeni ei siis tottele enää kuria ollenkaan. Se voi milloin vaan päättää että nytpä laukataankin tuhatta ja sataa muutama tunti tai vedetään koko yön rytmihäiriösessiot. Voipi sanoa että ajatuskin nukkumaan menemisestä pelottaa. Mitä se sydän nyt keksii? No joko fataalin rytmihäiriön tai pysähtymisen. Kiitti mulle riitti? Ihmeen pitkään se onkin endon kurimuksessa kestänyt.


30. kesäkuuta 2018

Perutut synttäribileet

Oli tosiaan tarkoitus järjestää tänään syntymäpäiväjuhlat tasavuosien kunniaksi, mutta ne peruuntuivat koska enoni kuusikymppiset ovat samana päivänä.

Minähän päätin ajat sitten että MINÄ pidän MINUN juhlani sinä päivänä kun MINULLE sopii, vaikka kenellekään muulle ei sopisi ja niinhän siinä sitten kävi.


Oli toki tarkoitus bilettää tänään yksin Tapsan kanssa, mutta sydämen huonon kunnon takia sekin jää haaveeksi. Ja tietty lisäksi pahat endokivut, huono sää ja jalkapallon MM-kisat.

Siihen nähden miten kauan ja miten paljon odotin tätä biletyspäivää niin vituttaa että kuohuviini jää juomatta.

21. kesäkuuta 2018

Sairas sydän ja selkä

Viikon "loma" alkoi lupaavasti kun selkä sanoi poks. Tein sen virheen että imuroidessani kumarruin alaspäin, ja alaselkään iski niin kova kipu etten voinut olla huutamatta. Ja nyt sitten alaselkään koskee ja se tuntuu olevan rikki. Pahinta on taas kumartuminen ja esimerkiksi sängystä ylös nouseminen.

Oon voinu viime aikoina tosi huonosti, sydän vetelee viimeisiään. Jo kaksi vuotta sitten kainaloihin levinneet kivut ovat pahentuneet. Varasin jopa ajan terveyskeskuslääkärille, ja sain peruutusajan jo viikon päähän, muuten olisi kuulemma mennyt heinäkuun loppuun.


Mutta olisi tietysti pitänyt mennä lääkäriin jo kolme vuotta sitten kun endometrioosikivut levisivät sydämeen. Tai viimeistään puolitoista vuotta sitten kun oli sydämen rytmihäiriö joka lähes vei tajun (ja hengen?). Mutta en vaan usko että tuosta lääkärikäynnistä on yhtään mitään hyötyä. Ei kukaan ota tosissaan jos yrittää selittää että endo on sydämessä. Tai no, yksi Mehiläisen yleislääkäri reilut kaksi vuotta sitten teki niin.


Nyt haaveilen vain sydämen magneettikuvauksesta. Vaikka menisi yksityiselle kardiologille niin tuskin lähetettä siihen saa. Pitäisi varmaan tutkia ensin kaikilla muilla tavoilla, mutta ei siihen ole aikaa. Ja kun magneetti on ainut tutkimus jossa sydämen endo mahdollisesti näkyy.

Sepä siinä olisikin että vaikka pääsisin magneettiin niin en silti vaan voi voittaa. Kumpikin lopputulos olisi hirveä: Se ettei näkyisi mitään tai se että näkyisi koko karmea totuus.

18. kesäkuuta 2018

Kali 13 vuotta

Kali täytti 13 vuotta jo 5. kesäkuuta, mutta en voinut postata silloin koska tietokoneeni hajosi.



17. toukokuuta 2018

Vihaan hellettä

Pari viime kesää oli ihanan kylmiä, mutta nyt iski helteet jo toukokuussa. En vaan voi ymmärtää ihmisiä jotka toivovat hellettä ja nauttivat siitä. Mitä nautittavaa on huonossa olossa, palaneessa ihossa ja hikisissä vaatteissa? Hyi hitto.


Mutta minun niskalleni mikään maailman lämpö ei tietysti riitä. Tuli tehtyä se virhe että parvekkeen ovi oli yön auki. Jo yöllä heräsin niskakipuun, ja olo on ollut sen takia paska jo monta päivää. Ainoa oikea hellevaatetus minulle olisi siis kaulaliina ja villasukat (kylmät jalat) eikä mitään muuta.

Hauskinta on tietysti se että monen viikon aikavälillä ne ainoat kylmemmät päivät ovat tietysti silloin kun minä olen vapaalla. Olisi voinut laittaa kesämekon päälle ja mennä ulos, mutta ei sitten. Eipä tosin olisi voinut muutenkaan kun pitää pysyä kotona katsomassa jääkiekkoa. Siinä olikin reiluinta tietysti se että Saku Koivu oli jakamassa ottelun turhimman pelaajan palkintoa kun minä olin nukkumassa. Insult to injury tai jotain.

Käytettiin Olle eläinlääkärissä maanantaina, jo vuoden tauon jälkeen. Tällä kertaa ei tarvinnut poistaa yhtäkään hammasta, mutta huonoja uutisia silti. Kuulemma Ollella on hampaissa syöpymiä jotka voivat olla kipeitä. Ja taas olikin paino hiukan laskenut. Olle tarvitsisi hampaisiin erikoistuneen eläinlääkärin, mutta enpä tiedä onko sellaista Kuopiossa. Enkä idioottina tajunnut kysyä lekurilta.