Kolme F1-dokumenttia

Viime aikoina on tullut katsottua muutama tosi mielenkiintoinen dokkari.

Weekend of a Champion
kertoo F1-mestari Jackie Stewartin Monacon GP-viikonlopusta vuonna 1971.

1: Life on the Limit
Lähes kaksituntinen dokkari jonka aiheena on F1-autoilun tappava historia. On järkyttävää miten autojen ja ratojen turvallisuuteen menneisyydessä suhtauduttiin: "Jos sinua pelottaa henkesi puolesta niin aja hitaammin." Ihme on sekin ettei katsojia kuollut enemmän, ratojen varsilla sai vapaasti olla kun autot kiisivät ohi senttien päästä. Yllättävintä oli että dokumentin lopussa soi yksi suosikkibiiseistäni Open your eyes, jonka bongasin aikoinaan Teho-osastosta.

Grand Prix: The Killer Years
BBC:n tunnin pituinen dokumentti samasta aiheesta. Ratojen turvallisuuteen parannuksia halunneita kuskeja haukuttiin idiooteiksi ja pelkureiksi...

Vielä vähän formulaa

Nyt on kaikki nauhalla olevat kisat katsottu, vhs-kasetteja ei kai enää ole piilossa missään. Vielä tällä viikolla löytyi yksi pahvilaatikko vaatehuoneesta.

Itävallan GP 1998

Oli tarkoitus laittaa tämä kisa roskiin mutta eihän tätä voikaan, niin paljon tapahtumia ja se DC:n kuuluisa nousu viimeiseltä sijalta toiseksi. Sateisen aika-ajon takia lähtöjärjestys oli erikoinen. DC:n lähtöruutu oli vasta 14:s ja DC joutui heti lähdössä väistämään eteensä sammunutta autoa. Remus-mutkassa (tietysti!) Mika Salo hajotti DC:n etusiiven ja DC tippui viimeiseksi. Mclaren oli vuonna 1998 niin ylivoimainen auto että DC onnistui lopulta ohittelemaan itsensä podiumille asti.

Miten voikin sama sijoitus samassa kisassa tuntua niin erilaiselta peräkkäisinä vuosina? Vuonna 1999 Remus-mutkassa tapahtui se surullisenkuuluisa DC-Häkä kolari. Silloin ei toinen sija paljoa lämmittänyt, kun McLaren-kuskit määrättiin "pakkosopuun".

Luxemburgin GP 1997

Luulin katsovani vuoden 1998 kisaa, kun kesken kisaa McLareneilla oli ylivoimainen kaksoisjohto. Mutta sitten tajusin että Williamseissa on vanha sinivalkoinen väri, joten eipä voinutkaan olla kyseessä vuosi 1998. Ja sattumoisin olin juuri lukenut vanhasta vihkostani ajatuksiani juuri tästä kisasta: McLarenit keskeyttivät johtoasemasta peräkkäisillä kierroksilla moottoririkkoon! Way to go Mersut kotikisassaan! Siinä sitä on saavutusta kerrakseen. Ei tullut vieläkään uran ensimmäistä voittoa Häkälle, Häkän syntymäpäivänä.

Belgian GP 2001

Kerta kiellon päälle. Luulin edellisen olleen se viimeinen mutta kaapista löytyi vielä yksi katsomaton kisa. En muistanut kisasta etukäteen mitään. Ja siksi olikin yllätys että tämä oli juuri se kisa jossa tapahtui Irvinen ja Burtin paha kolari, jonka jälkeen Irvine oli mukana kaivamassa Burtia pois rengaskasasta. Ja tämä jäikin näköjään Burtin viimeiseksi kisaksi formuloissa.

Lisää vanhoja F1-kisoja

Vain joitakin katsomistani.

Japanin GP 1998 - Schumacher sössi paalupaikan

Kauden viimeinen kisa. Häkkisen johto Schumacheriin 4 pistettä MM-tilanteessa. Toisessa uusintalähdössä Schumacherin auto sammui ja niin paalupaikkamies joutui aloittamaan kisansa viimeisestä lähtöruudusta. Myöhemmin Schumacher keskeytti, ja niin Mika Häkkinen varmisti uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden.

Saksan GP 2000 - Rubensin ensimmäinen voitto

18. sija aika-ajossa ei estänyt Rubens Barrichelloa ottamasta uransa ensimmäistä F1-voittoa. Palkintopallilla brasilialainen itki avoimesti. McLarenit olisivat ottaneet kaksoisvoiton ellei radalla olisi juoksennellut häirikkö, jonka vuoksi turva-auto otettiin käyttöön. Häirikkö oli Mercedeksen entinen työntekijä, joka protestoi saamiaan potkuja. Myöhemmin Mercedes tuomittiin maksamaan hänelle korvauksia laittomista potkuista. Mutta hyvä kosto se oli, näin estettiin Mersun voitto. Toinen Barrichellon voiton avain oli se ettei hän sateen alkaessa mennyt varikolle vaihtamaan sadekelin renkaita kuten muut.

Australian GP 2003 - Viimeiseltä sijalta voittoon

11. sija aika-ajossa, ensimmäinen varikkokäynti kierroksella 2 ja koko letkan viimeiseksi sijalle 20. Silti DC onnistui voittamaan kauden avauskilpailun. Kuinka se oli mahdollista? Asiaa auttoi ainakin se että turva-auto tuli radalle kaksi kertaa.


Tämä voitto jäi DC:n viimeiseksi hänen F1-urallaan. Viimeinen podiumhan tuli Monacossa jonain vuonna, katsoin sen kisan juuri äskettäin ja heitin roskiin. Red Bullilla. Kuinka katkera olenkaan siitä että Red Bull alkoi menestyä juuri silloin kun DC lopetti uransa. Nyt kai se talli on jo voittanut maailmanmestaruuksia.

Minä kun luulin että DC:n suuri saavutus oli toinen sija Itävallan GP:ssä 1998. 14:s lähtöruutu ja ensimmäisen kierroksen ja varikkokäynnin jälkeen sijoitus oli viimeinen. Lopputuloksissa siis toinen.

Australian GP 1997 - Hopeanuoli voittoon ensimmäisessä kisassaan

Williamsin Frenzen oli ylivoimaisesti nopein ja olisi voittanut, ellei toisella varikkopysähdyksellä olisi ollut vaikeuksia toisen takarenkaan kanssa. Ja lopulta Frenzen myös spinnasi itsensä ulos kisasta, kolmannelta sijalta. Näin eräs Häkkinen nousi podiumille kolmanneksi. Mutta kaikkien suomalaisten mielestä kisalla oli väärä voittaja, kuten aina DC:n voittaessa. McLaren vaihtoi kaudelle 1997 värityksensä vanhaksi kunnon Hopeanuoleksi, ja voitto tuli heti ensimmäisessä kisassa.

Australian GP 2001

No joo. Voi sanoa että tuli pieni yliannostus näitä Australian kisoja Melbournessa. Aina vaan samaa rataa? Kisassa tapahtui paha onnettomuus jossa Jacques Villeneuve ajoi Ralf Schumacherin auton perään. Oli järkytys lukea Wikipediasta että Villeneuven autosta irronnut rengas tappoi ratavirkailijan.

Brasilian GP 2001

Häkkinen jäi lähtöruutuun, pelottava tilanne mutta juuri Häkän takaa startannut DC onnistui väistämään osumatta. Kisaa johtaneen Montoyan perään ajoi kierroksella juuri ohitettu Jos Verstappen! Sitten alkoi sataa, ja yleensä sadekelin luuseri-DC ohitti ihmeellisesti Schumacherin. Yksi DC:n uran tyydyttävimmistä voitoista?

Australian GP 1998

Mika Häkkisen uran toinen "voitto" kuten ensimmäinenkin oli sitä vain nimellisesti, vasta Häkän seuraava eli kolmas voitto oli oikea. Sekä Jerezissä 1997 että Melbournessa 1998 muut kuskit antoivat Häkkisen voittaa. Olen aina ihmetellyt eikö kuskeja hävetä voittaa vain tallimääräyksen tai muun vastaavan vuoksi? Miten he kehtaavat iloita voitosta jota eivät ole edes omalla ajollaan ansainneet? Roskiin tämäkin "herrasmiessopimus".

Vanhoja F1-kisoja

Viime aikoina olen katsellut vanhoja vhs-kasetteja ennen kuin heitän ne roskiin. Leffoja (Eraser, Pretty Woman, Gremlins 2, Piukat paikat), sarjoja (Pää sekaisin - Rude Awakening, Simpsonit, Malibu Shores, Sunset Beach, Roswell, Relativity, Beverly Hills 90210, Koti kuntoon) ja F1-kisoja.

Luulin jo katselevani samaa F1-kisaa toista kertaa. Itävallan GP:ssä A1-Ringillä sekä vuonna 2001 että 2002 Rubens Barrichello päästi Michael Schumacherin ohitseen voittoon juuri ennen maaliviivaa. 2002 yleisö buaasi ja näytti peukaloita alaspäin niin paljon että Schumi pakotti Barrichellon ylimmälle palkintokorokkeelle. Varmasti oli kiva siinä brasilialaisella Rubenilla kuunnella Saksan kansallislaulua. Mutta eniten ihmetyttää miksi tuo kisa oli minulla nauhalla, kun DC ei ollut siinä podiumilla.

2002 kisassa tapahtui pahalta näyttänyt kolari, kun Nick Heidfeld menetti autonsa hallinnan ja auto ajautui Takuma Saton auton päälle. Kesti kauan ennen kuin Sato saatiin autostaan pois, ja hetken näytti jopa siltä kuin häntä olisi elvytetty. Lopulta Sato selvisi vähin vammoin, tietää Wikipedia kertoa.

Kun rupesin katselemaan Monacon GP:tä 2002 en edes muistanut että DC voitti sen. Lähtöruutu oli toinen, ja heti lähdössä DC ampaisi kärkeen eikä siitä paikasta enää luopunut. DC:n autosta "pöllähteli" kisan puolivälin tietämillä jotakin niin, että kaikki olettivat hänen keskeyttävän. Koko kilpailun loppupuoliskon ajan Schumi ahdisteli sekunnin päässä, mutta ohittaminen on Monacossa tunnetusti lähes mahdotonta.

Kuulemma vuosina 1999-2002 Monacon voittaja oli aina joko DC tai Schumi. DC oli paalulla 2001 mutta auto sammui lähtöruutuun. Se olikin näköjään se kuuluisa "brain fade".

Dilemma on tämä: Pitääkö tuo vhs jolla on Monaco 2002 nyt sitten säilyttää? Olen jo joitakin DC:n voittoja heittänyt roskiin. Muutaman säilytän tietysti ehdottomasti: Australia 1997, Englanti 1999 (Schumi katkoi jalkansa). Ja säilössä säilyy tietysti myös ikimuistoinen kisa Belgia 1998, jossa DC oli "monessa mukana". En tiennytkään että DC on myöntänyt syyllisyytensä Schumi-kolariin.

Roskiin menee muuten myös eräs kisa Japani 1998, jossa joku suomalainen voitti ensimmäisen maailmanmestaruutensa.

Viimein löysin koneelta nämä tämän postauksen sarjakuvat. Luulin jo että olin poistanut ne, ja etsin niitä turhaan ympäri nettiä.

Rohkea rusakko

Aikakauden loppu

Oli hiukkasen vaikeaa töissä tänä aamuna. Varmaan krapula tai jotain... Äitini kauhisteli eilen kun join yhden lonkeron vaikka oli juuri kertonut viettäneensä oman 30-vuotispäivänsä "kännissä". Uskoo ken tahtoo. En ole ikinä nähnyt äidin juovan tippaakaan alkoholia, ja luulisin muistavani jos äiti olisi tuolloin ollut humalassa.

Syy erittäin huonoon olooni oli niska-, silmä- ja päänsärky, jonka juhlapäivän stressi aiheutti. Ajattelin jo yöllä että olisi aika jännää oksentaa töissä. Kipu onneksi lieveni loppua kohti. Säikähdin vähän kun soittivat kesken töiden päivystyksestä. Vain kysyäkseen paita-kokoani. Ja minä kun luulin voivani välttyä siltä vaatteelta. Ja vastasin tietysti että pienin mahdollinen minulle.

Tunnen itseni ihan hirveäksi ihmiseksi. Olen tehnyt parhaani ajaakseni kaikki ihmiset pois luotani. Ja silti jotkut viitsivät muistaa minua. En ansaitse sitä. Enkä osaa kiittää. Yöllä itkin. Aamulla herätys oli oikein kiva kun sänky oli muuttanut väriä.

Katsoin eilen vaihteeksi Teho-osaston jakson. Sekin on huonontunut niin hirveästi etten ole jaksanut seurailla vaikka pitäisi olevinaan kirjoittaa jaksokuvaukset sivuilleni. Sattuipas somasti kun suosikkihahmollani Neelalla oli eilisessä jaksossa myöskin synttärit. 31. Eikä päivä ollut kiva.

Luin eilen viisi minuuttia ennen keskiyötä uutisen David Coulthardin lopettamisesta. Olisihan se ollut kivempi saada tietää vasta seuraavan vuorokauden puolella. Vaikka en olekaan seurannut formuloita vuosiin ja vaikka tämä oli erittäin odotettua, on se silti taas erään aikakauden loppu. Nyt kolmesta urheilusuosikistani kaksi on muutaman kuukauden sisällä ilmoittanut lopettavansa. Vain Saku Koivu jatkaa uraansa.

Kimi Räikkönen aka Räkä.