26. huhtikuuta 2007

Tämä aamu alkoikin hyvin kun en saanut kivuilta nukuttua. Lopulta oli pakko ottaa särkylääkettä. Harmi kun en eilen ostanut aspiriinia. Vanhentuneita minulla tosin olisi...

Eilen oli lehdessä vähemmän kiva tieto. Hyvä kunto ja sydämen alhainen leposyke altistaa veritulpalle. Leposykkeeni on todella hidas, vain noin 30 kertaa minuutissa. Muita veritulpalle altistavia tekijöitä ovat jatkuva istumiseni ja rytmihäiriöni, jotka todennäköisesti ovat eteisvärinää. Eteisvärinässä on vuosittain 5% riski aivoveritulpalle. Jos menisin rytmihäiriöideni vuoksi lääkärille, saisin hoidoksi beetasalpaajia joita en edes voisi käyttää, sillä ne alentavat verenpainetta ja sykettä. Toinen hoitomuoto ovat verenohennuslääkkeet, jotka voivat sivuvaikutuksenaan aiheuttaa mm. sisäisiä verenvuotoja. Se on sitten valintakysymys haluaako kuolla veritulppaan vai verenvuotoon. Olen kyllä ollut huomaavinani että kaliumin lisäys ruokavalioon vähentää rytmihäiriöitä. Ongelmana on vaan se, etten muista läheskään joka päivä käyttää mineraalisuolaa. Lehdessä suositeltiin veritulpan ehkäisyyn aspiirinia. Se olisi varmasti kaikista turvallisin lääkevaihtoehto. Tosin 300 suomalaista kuolee vuosittan kipulääkkeisiin kun ne puhkovat suolen.

Jääkiekon MM-kisat alkavat huomenna. Saku olisi ollut vapaa tulemaan, mutta joutuu taas silmäleikkaukseen. Se on todellinen sääli, sillä nämä keväät jolloin Saku voisi kisoihin tulla alkavat olla todella vähissä. Ihmeiden ihme on sen sijaan se, että Jere Lehtinen on tulossa kisoihin. Se on todella harvinaista herkkua, sillä yleensä Jeren joukkue on mennyt NHL:ssä pitkälle.

Image Hosted by ImageShack.usAamulla kivuissa kärvistellessäni muistelin Life Goes On-sarjaa, josta lueskelin eilen. Jessen ja Beccan tarina on vieläkin kaikkien aikojen koskettavin. Yhden jakson jälkeen itkin kokonaisen tunnin, joka on vieläkin ennätykseni. En tosin muista mikä se jakso oli. Yksi koskettavimmista jaksoista oli varmasti se, jossa Jesse ja Becca päättivät viimein pistää elämän risaiseksi, jättää kaiken taakseen ja lähteä matkalle Eurooppaan. Vasta jakson lopussa paljastettiin ettei mitään matkaa koskaan ollutkaan vaan kaikki oli ollut Jessen unelmaa hänen maatessaan koomassa sairaalassa.

Luin loppuun Musta torni-sarjan kuudennen osan, Song of Susannah. Jäljellä olisi enää se viimeinen, mutta juuri nyt sitä ei ole kirjastossa. Olisi pitänyt lainata se silloin kun oli mahdollisuus.

Image Hosted by ImageShack.us

Ei kommentteja: