Bellan logi

Eilen ei oikein mennyt putkeen. Jokin flunssa on tehnyt tuloaan tämän viikkoa, ja muutamana viime päivänä lihakset erityisesti jaloissa ovat olleet todella kipeät. Ihan kuin olisi maratonin juossut jo etukäteen. Jokin virus ilmiselvästi. Fyysisten juttujen lisäksi vitutti suorastaan kunnolla. Teki mieli riehua, räyhätä... ja itkeä.

Jotta vitutus laantuisi rupesin makaamaan ja katselin pitkästä aikaa Avaran luonnon. Tällä kertaa aiheena olivat virtahevot. Ne näyttävät lempeiltä löllyköiltä mutta ovat silti petoja, vaikkakin kasvissyöjiä. Huomasin miettiväni kuinkakohan monta ihmistä kuolee vuosittan virtahepojen uhrina? Jotain kamalaa tapahtui tietysti, minun ei pitäisi katsoa luonto-ohjelmia. Krokotiili söi virtahevon poikasen. :(

Illalla oli tarkoitus katsoa kaikkien aikojen paras Bond-leffa eli Kuuraketti, mutta näin vain lopun. Aluksi unohdin myös CSI Miamin, mutta lopulta en katsonut sitäkään. Mietin pitäisikö tuo jakso ladata. Uppouduin nimittäin päivittämään Tehis-sivujani mm. näillä ihanilla kuvilla. Tehiksessä on nyt 13. kauden päätteeksi luvassa jaksoja jotka aion jopa katsoa heti ja etukäteen. Aina kiinnostaa ja innostaa kun isoja juttuja tapahtuu.

Tilasinpa sitten viimein itselleni digikameran. Montakohan kuvaa mahtuu 512Mt-muistikortille? Meinaan myös huutaa itselleni ihanan taivaansinisen hameen huutonetistä. Pitkän etsinnän jälkeen löysin kesälaukun jonka voisin jopa haluta. Olen mielettömän nirso. Harmi vain että minimitilausraja on 25e, kun laukku maksaa alle 15e.

Sherryn häät lähestyvät. Päivä pelottaa minua sillä se tulee olemaan pitkä ja raskas. Pelottaa että saan kipuja ja niistä seuraa oksetusta ja heikotusta. (Viime vuosikymmenellä (?) yksi risteily meni kokonaan pilalle kun minuun iskivät selkäkivut autossa istumisen seurauksena. En pystynyt lähtemään baariin vaan vain makaamaan hytissä nälkäisenä, kun en oksetukselta voinut edes syödä. No aamun aloitimmekin sitten lonkeroilla, ja Sherry oli lounaalla ihan humalassa. Siellä taisi olla myös se pikku terroristi...) Pelottaa myös että rupean itkemään kesken seremonian. Tunnekuohuilta ei voi välttyä.

Kävin tällä viikolla kampaajalla. Siellä meni yli tunti (ja tietysti juuri siellä ollessa tuli kauan odottamani tärkeä puhelu) kun samalla värjättiin kulmat. Uusi hiusmalli on takaa juuri sellainen millaista inhoan, mutta onpahan kerrankin jotain hiukan erilaista. Seuraavana päivänä värjäsin sitten hiukset ensimmäistä kertaa lähes vuoteen.

Ihania Nintendo-pelejä.