23. syyskuuta 2011

Kipeä kissa

Heinäkuussa kissoistani Olivia sairastui jonkinlaiseen vatsatautiin. Nyt oli Kalin vuoro sairastua päivän ajaksi johonkin arvoitukseksi jääneeseen.

Kali makasi eilen torstaina koko päivän kantokopassa. Tajusin tilanteen todenteolla vasta päivällisaikaan. Eipä ole olemassa paljon kamalampaa kuin se että ruualle erittäin persoa kissaa ei näy keittiössä ruoka-aikaan. Siitä tietää että jokin on pahasti vialla. Koko ajan toivoin ja vilkuilin että Kali ilmestyisi keittiöön mutta ei. Ruoka ei kelvannut vaikka vein sen nenän eteen.

Oikeastaan mitään muita oireita ei ollut kuin tuo syömättömyys ja kopassa makaaminen. Aamulla olin kuullut jonkun kissan oksentavan kaksi kertaa, mutta oksennuksia en löytänyt mistään.

Illalla Kali tuli ulos kopasta. Oli muuten normaalilta vaikuttava (pesi itseään ja kiehnäsi) mutta ei vieläkään suostunut syömään tai juomaan. Normaalistihan Kali juo kissaksi paljon, erityisesti suoraan vesihanasta. Viimein se söi tasan yhden kuivaruokanappulan ja hiukan kalkkunaleikettä.

Tänä aamuna kun tulin kotiin luulin jo että Kali oli minua ovella vastassa, jee. Mutta ei, se olikin Tapsa. Mutta jee, heti sen perässä tuli Kali. Kali vaikutti ihan normaalilta ja annoin sille herkkukuivaruokaa, ja johan kelpasi. Olisi halunnut enemmänkin mutten halunnut että se oksentaa.

Nyt Kali on ollut taas oma normaali ruokaa kerjäävä itsensä. Jokin mystinen juttu Kalilla oli, mutta mikä onkin toinen kysymys. Toivottavasti ei tule uudelleen.

Ei kommentteja: