23. joulukuuta 2014

Syrjintäpolitiikkaa

Viime ja tänä vuonna lähettämäni joulukortit. Kissahyväntekeväisyyttä of course, mitkään muut kortit eivät kelpaa.



Tämän vuoden joulumekkoni. Edellyttäen että se istuu hyvin, en ole vielä jaksanut kokeilla päälle vaikka mekko saapui varmaan jo kuukausia sitten.




Pakkasta on luvattu liikaa (-14) joten palellun. Pitää laittaa lämpimimmät talvisaappaat, kokopitkä (pinkki) villakangastakki, ja tietysti tonttulakki. Joka tosin ei varmaan paljoa lämmitä.


Viime yönä tuli nähtyä ikkunasta kun joku erittäin känninen kännikala käveli keskellä ajotietä, autot joutuivat väistelemään. Jäiköhän auton alle tai sammuiko hankeen? Vai soittiko joku peräti hätänumeroon? Minä en, vaikka mieli teki.

Olen jo vuosia halunnut mennä kirkkoon jouluyön messuun, mutta eiköhän se jää nytkin haaveeksi. Kun bussit ei kulje niin pitäisi kävellä molempiin suuntiin. Liian kylmä.

Töissä kaikki kollegat saivat joululahjan työnantajalta mutta minä en. Kivaa syrjintää? No ei, todennäköisimmin kyseessä on unohdus. Silti vituttaa ja olisi ollut itkupotkuraivarin paikka. Mutta en aio valittaa, vaikka se lempiharrastukseni onkin. Ne kuuluisat sanat: Pitäkööt tunkkinsa.


Testissä Kuka Downton Abbeyn hahmo olet? sain tulokseksi jonkun todella tylsän harmaavarpusen.

Ei kommentteja:

Lemmikkitarvikkeet