Ikea, Scala ja unia

Koin pienen heräämisen kun kaikkialla mainostettiin Matkus-kauppakeskuksen yksivuotissynttäreitä, sillä en ollut vieläkään käynyt siellä. Oli jo aikakin joten hirveänä hellepäivänä torstaina 30.5. sinne tie vei. Ikeasta mukaan tarttui mm. matala vatsallaan nukkujalle tarkoitettu euron tyyny, kakkulapio ja henkareita. Myös Tigeristä joka olikin kiva kauppa... Minulla on aina krooninen pula henkareista. Ja mekkojen säilytystilasta. Jyskin vaateteline hajosi ajat sitten liian painon alla.

Maanantaina 27.5. testattiin Kuopion uusi Scala-elokuvateatteri, leffana oli Jurassic Park 3D. Ikävä kyllä tällä kertaa sain 3D-laseista silmäsärkyä jopa moneksi päiväksi. Lähinnä koski siihen silmään jolla näen (paljon) paremmin. Ja pian pitäisi mennä katsomaan uusi Star Trek, joka sekin kehtaa olla 3D. :/

Lauantaina 25.5. kokeilin ensimmäistä kertaa slingback-korkkareita. Halusin sellaiset koska Red Eye-Lisallakin on. No kuten arvata saattaa niin nilkkaremmi ei pysynyt paikoillaan. Torilla kävellessä korko jäi kiinni torikiveyksen rakoseen, kenkä lähti jalasta ja ehdin ottaa pari askelta ilman kenkää. Bussikortilla oli jäljellä yksi matka ja jo valmiiksi ostettuna myös kokonaan uusi satsi matkoja. Yöaikaan kortti veloittaa kaksi matkaa kerralla. Kappas vaan kun tuossa tilanteessa lähti kolme matkaa, se vanhan satsin viimeinen JA kaksi uudelta.Vituttaa. Niin paljon että näin siitä untakin.

Monet viime aikaiset uneni ovat liittyneet busseihin. Ennen Matkuksen reissua näin unen jossa bussikuski käski minut ensin pois bussista (ihan muiden tyyppien huonon käytöksen takia) mutta sitten ei päästänytkään ulos. Jo ajat sitten näin unen jossa yritettiin yöllä pois keskustasta bussilla. Kaverini olivat matkalla Matkukseen ja yrittivät maksaa bussimatkaa luottokortilla, ei onnistunut. Lopulta herättiin aamulla Päivärannasta.

Kalista on ollut taas huolta, se ei taas suostunut yhtenä päivänä syömään ollenkaan. Pitäisi viedä se eläinlääkäriin ainakin hammaskiven poistoon. Kalin syöminen on aina hidasta ja vaikean näköistä.

Kalista ja pääsykokeesta ahdistuneena näin murhaunen: Oltiin kodintarvike-kaupassa kiertelemässä. Kaupan ovikello soi, poliiseja halusi kauppaan. Kuulemma yhden meistä asiakkaista aviomies on murhattu, luulin että äidin. Mutta se olikin asiasta kertoneen naispoliisin mies. Häneltä kysyttiin miten murhaajat pääsivät taloon, hän kertoi päästäneensä heidät itse sisälle. Jutun jatkuessa kävi ilmi että asiat joista poliisi kertoi eivät olleet vielä tapahtuneet, vaan tapahtuivat juuri parhaillaan meille. Poliisit olivatkin ne murhaajat. Yhtäkkiä olikin sukkahousuja päässä, ilmastointiteippiä, tukehduttamista muovipussilla... Ajattelin vain että tästä on jotenkin pakko päästä pois ja onnistuin herättämään itseni.