Tapsa herätti tänä aamuna tuntia ennen kellon soimista, kahdeksalta. Ei millään meinannut luovuttaa vaan kulki monta eri kertaa ylitseni ja yritti nuolla naamaa ja hiuksia.
Kävin tänään Prismassa. Sitä reissua olinkin suunnitellut muutaman kuukauden. Menin bussilla mutta paluumatka kotiin kävellen oli rankka. Yliopiston kohdalla tuli heitettyä ylimääräinen lenkki kun kävelin väärään suuntaan.
Ensin kävin Lemmikkiasemalla katsomassa onko siellä vielä tuollaista pientä raapimispuuta (kuva alla) jollaisen ostin vuosia sitten. Olin harmitellut pitkään kun sitä ei ole missään kaupassa, ei vaan tullut pieneen mieleenkään tarkistaa paikkaa josta sen alunperin ostin. Lahopää. Ja kyllähän Lemmikkiasemalla sellainen vielä oli... sininen. En nyt sitten kuitenkaan tiedä haluanko ostaa toisen.
Tässähän ollaan peräti kolmessa kerroksessa. Vielä mahtuisi yksi kissa lisää...
Suurin syy miksi menin Prismaan oli se että halusin nähdä mitä Urtekramin tuotteita siellä on valikoimassa. Lähinnä halusin kosteusvoidetta. Monessa kaupassa on monia Urtekramin shampoita ja hoitoaineita, mutta jos kosteusvoidetta onkin niin se on Rosea joka haisee hirveälle. Prismassa oli onneksi aloe veraa ja hajustamatonta, jota ostin. Urtekramin body lotion ei nimittäin pistä ihoa kutisemaan niin kuin moni muu "luonnollinen" tuote.
Latzilla on uusi keräilykampanja latzlahjat. Sivusto ei vaan ole vieläkään auki joten ei ole hajuakaan siitä mitä ne keräilypalkinnot tulevat olemaan. Silti minulle kelpaa nykyään vain sellaiset Latz-pakkaukset joissa on "arvomerkki". Ja sellaisia pakkauksia olen toistaiseksi nähnyt vain Veljmiehessä, Prismassakaan ei ollut.
On todella typerää että vielä nykyaikana noita keräilymerkkejä pitäisi lähetellä postitse. Ottaisivat mallia Lambista: Pakkauksessa on keräilykoodi joka syötetään suoraan nettisivulle. Saa nähdä onko ne palkinnot sen arvoisia että kannattaa postimerkin hinta maksaa.
Selailin Prismassa kirjaa Onnellinen kotikissa. Pitää lainata se kirjastosta kun näköjään siellä on. Jopa hyllyssä. Kirjan mukaan pelokas kissa haisee erilaiselta ja se saa aggressiivisen kissan raivostumaan vieläkin enemmän. Mutta miten pelokkaasta kissasta saa rohkeamman? Miten alistuvan kissan voi saada pitämään puolensa? Ei mitenkään? Feliwaysta ei ainakaan ollut yhtään apua.
Viime viikkoina on usein oksettanut muutama tunti ruokailun jälkeen, mahan tyhjetessä, ikäänkuin olisi kovakin nälkä vaikkei edes ole. Syöpää se tietysti on. Jos joku kerta oksennan oikeasti rupean kirkumaan, sillä sehän merkitsisi sitä että on oikeasti sairas ja pitäisi mennä lääkärille. Ajatuskin jostain (suolen) tähystyksestä... ei kiitos. Mitähän niissä suolentyhjennyslitkuissa on, varmaan helvetisti hiilareita joten eipä todellakaan onnaisi.
Tosin tuli mieleen voisiko tuo johtua vitamiinipillereistä, d-vitamiinista tai sinkistä. Olen ennenkin ollut taipuvainen epäilemään että nuo 125µg d-vitamiinitabletit aiheuttavat minulle epämääräisen huonoa oloa. Tosin sen vaikutuksen pitäisi kai tulla heti pillerin oton jälkeen. Nytkin oli kulunut lähes 24 tuntia pillereiden otosta kun oksetus iski. Ja minä kun vielä meinasin lisätä sinkkiannostusta, näkisi onko mitään apua ihottumaan.
Reidessäkin on ollut outoa kipua, johon olen herännyt jopa keskellä yötä. Ja suonenvetoahan se ei ole. Voisikohan olla samaa kuin pari vuotta sitten, jolloin lääkärin mielestä kyseessä oli iskiaksesta johtuva kipu. Alaselkähän kipuili aiemmin myös mutta ei kai juurikaan enää.
Viikon päästä sitten kampaajalle ja samalla Citymarketiin. Olen halunnut päästä eroon liian pitkistä hiuksistani jo monta kuukautta, on niin ällöä. Ja sitten pääsee viimein värjäämäänkin, ite tietysti.
Eilen olikin Hädän hetkellä-sarjassa jakso josta tein aikoinaan videon. En tainnut nähdä nyt kuin jotain puolet. Nopeasti ovat nuo uusinnat menneet, ei taida olla montaa jaksoa jäljellä. Ihme ettei tätä videota ole vielä poistettu. Tyn pitkä matka Sashan luokse:
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti