Tapahtumarikas viikonloppuni

Perjantaina oli töissä ihan liian rankkaa. Jo heti alussa kroppani ei kestänyt liian suurta rasitusta ja minua rupesi oksettamaan, heikottamaan eikä henkikään tuntunut kulkevan kunnolla. Vaikeaa oli. Odotetusti en sitten kotona saanut nukuttua. Olin hereillä vielä aamuyhdeksän jälkeen. Sitten kun sain nukuttua Tabitha herätti minut NELJÄ kertaa riehumalla. Yhdentoista maissa oli vuorossa jo viides herätys kun Giggeli tuli kotiin. Sitten saikin nukkua häiriöttä peräti pari tuntia.

Lauantaiaamuna olin jo ennen kahdeksaa odottamassa kauppojen avautumista. Olin kyllä tosi pettynyt siitä ettei ollut ketään jonottamassa Uusikuu-dvd:tä. Oli vain pari mummoa. Ryntäsin ensimmäisenä Anttilan yläkertaan. Kalille on ilmestynyt aknea leukaan, ja muoviset kuivaruokakupit pitää siksi vaihtaa parempiin. Anttilasta löytyikin jopa sopivanmalliset lautaset. Pitää olla tarpeeksi laakea ja pitää olla reunaa. En tosin ostanut vielä, pitää katsella valikoimia myös muualla. Epäilen että eläinkaupoissa ei ole sopivia.

Kun tulin kotiin rupesin nukkumaan. Herättyäni imuroin ja pesin lattiat. Sitten join yhden Lidlin omena light-siiderin ja pelasin ensimmäisen kerran Gamecube-peliä True crime: Streets of LA, jonka hankin jo kuukausia sitten. Muutamalla eurolla Ebaystä. Rakastan peliä Crazy taxi, ja True crime tuntuu olevan evil versio siitä. Saapi kruisailla autolla kaduilla ja tappaa ihmisiä ajamalla päälle tai ampumalla. Yhden pikaruokaraflan luona järjestin todellisen massamurhan ajamalla ihmisten päälle etu- ja takaperin, ja siinä sumassa muutkin ajoivat ihmisten päälle. Lopulta siinä kohdalla oli hirveä määrä ruumiita.

Nauraa räkätin kun kontrollit eivät ole oikein hallussa ja ammuin aina "vahingossa" viattomia sivullisia. Tosin olen todellinen bad cop, tapan aina kaikki uhritkin enkä vain pahiksia. Kerrankin panttivankitilanteessa en tajunnut roiston jo kuolleen ja ammuin vielä uhrinkin kaupan päälle. Peli on onneksi tarpeeksi helppo, eteenpäin pääsee vaikkei läpäisisikään tehtäviä.

Tällä viikolla olen pelannut pitkästä aikaa pelejä Sim City 3000 ja Sims 2. Ensiksimainittua etsin pitkään ja hartaasti. Enkä löytänyt. En edes meinannut katsoa Gamecube-pahvilaatikon sisälle kun ajattelin ettei peli sinne mahtuisi. Mutta Giggeli katsoi ja siellähän se peli oli. Sim Citystä sai nyt innostumaan Facebookin Social City-peli. Siinäkin rakennellaan kaupunkia.

Sims 2-pelissä katsoin aiemmin tällä viikolla mitä kuuluu similleni Persikalle, ja eilen sirryin Persikan tyttären Aprikoosin huusholliin. Seuraavaksi taidan homostella Myytinmurtajien kanssa.



Moni lääkäri määrää voita