Bellan logi

Juhannus tuli vietettyä ahkerasti tietokoneen ääressä. Perjantaina eli juhannusaattona katselin pari leffaa. Casablanca oli ollut koneellani jo vuosia mutta en ollut löytänyt synkkaavaa tekstitystä. Nyt sitten sellaisen löysin, tosin englanninkielisen. Päätin nimittäin että minun oli korkea aika nähdä tuo klassikkoleffa joka kuuluu yleissivistykseen. "Play it again, Sam." "We'll always have Paris" (& 'cafe au lait'). "I think this is the beginning of a beautiful friendship."

Kattelin myös leffan Smokin' Aces. Lehdessä kriitikko väitti että se on (harvinaista kyllä) ihan liian väkivaltainen elokuva. No ei kyllä ollu. Kyseisen kriitikon olisi syytä lukea kirja Amerikan psyko, sen jälkeen mikään ei tunnu (liian) väkivaltaiselta. Kumma kyllä Smokin' Aces on jakanut ihmisten mielipiteet täydellisesti. Suuri osa tuntuu olevan sitä mieltä että leffa on täysin persiistä. En kyllä ymmärrä miksi. Leffa on hyvä, viihdyttävä, toiminnallinen, mielenkiintoinen juoni, tähtinäyttelijät... Ei ole mitään valitettavaa. Taidan kattoa toistekin enkä heittää roskakoriin.

Eilen oli töllössä Aamiainen Tiffanyllä, klassikkoleffa sekin. Olen nyt tainnut nähdä sen vain kolme kertaa. Lapsuudesta mieleen jäi vain kissa, elokuvan paras hahmo. Audrey Hepburn on yksi kaikkien aikojen kauneimmista naisista, vaikkakin ainakin tuossa elokuvassa anorektisen laiha. Rupesi ahdistamaan kun tajusin että hänkin on kuollut jo ajat sitten.

Tänään töllössä on Tuulen viemää, mutta dikillä. Rupeanko kirkumaan?