Bellan logi

Eilen nukuin puoli neljään asti iltapäivällä. Se kostautui heti viime yönä kun sain nukuttua vain vajaan tunnin. Aamulla vedin pyörälenkin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen, reidet olivat tosi kipeät. Olin jo aiemmin ajatellut että kilometrikorvaus on naurettava "palkka" ylimääräisestä työstä. Mutta perillä kuulin etten saa edes km-korvausta, koska tulin pyörällä. Vituttaa aika paljon. Olisi varmaan pitänyt valehdella tulleensa autolla. Käsittämätöntä miten autottomia sorretaan. Autoton joutuu rehkimään moninkertaisesti autolliseen verrattuna, eikä saa sitten edes rahaa vaivoistaan toisin kuin autossaan perse homeessa istuva laiskamato.

Eikä pomo ole soittanut vieläkään. Haloo, viime viikko meni jo ja deadline on NYT. No, istunpa perse homeessa kotona minäkin kunnes tajuavat pyytää töihin. Mitä minuun tulee minulla ei ole tällä hetkellä sovittuna yhtäkään työvuoroa. Ihan turha on mulle soitella "mikset ollu töissä" kun mulle ei ole kerrottu yhtään mitään. Ehkä ne sit tosissaan haluaa musta eroon, mutta eivät kehtaa sanoa päin naamaa.

Meinasin sitten tosissaan myöhästyä hääharjoituksista. Olin alunperin varannut kävelyaikaa tunnin koska tiesin kävelyn uusilla kesäkengilläni olevan hidasta. Olin jo täysin valmis lähtemään kun huomasin että ihanasta taivaansinisestä unelmahameestani näkyy läpi. Harmittaa muuten tosissaan hameen paljastuminen sudeksi. Mitähän sitä keksisi? Ei varmaan auttaisi vaikka olisi vaaleansiniset alushousut. Vitutti jo muutenkin valmiiksi kun huomasin että lempialushousuni ovat hajoamassa. Mihinkään tässä maailmassa ei voi enää luottaa. Tuli aika kiire etsiä farkut kaapin kätköistä, kun en kehdannut farkkuminiäkään laittaa. Kukahan siivoaisi tuon kuumeisen kiireisen etsimisen seurauksena lattialle päätyneen vaatekasan? En minä ainakaan. Olkoot siinä ensi jouluun asti.

Harjoitukset kestivät yli tunnin, vaikka seremonian kesto on kuulemma 20 minuuttia. En onneksi joudu tekemään mitään kovin vastuullista. Ja luojan kiitos kaasojen ei tarvitse kulkea kirkon keskikäytävää pitkin alttarille.

Jalat ovat ruvella, kiitos uusien hienojen kesäkenkien. Tiesin että niin kävisi mutta halusin silti pitää noita kenkiä edes yhden kerran jalassani. Onnistuin jo viikonloppuna polttamaan ihoni. Miksi minulle käy aina niin?