1. toukokuuta 2015

Lintu paskoi päälle

Toissaviikon maanantaina kun kävelin kotiin lääkäristä tunsin että jotain osui päähän. Mutta kotiin tullessa en enää muistanut koko asiaa. Kun olin tiistaiaamuna ennen seitsemää lähdössä labraan huomasin rappukäytävässä että takissa on jotain. Hissin peilistä näkyikin linnunpaskaa takissa. Eikun äkkiä takaisin kotiin vaihtamaan takkia. Ainakaan vielä ei ole lintuinfluenssa iskenyt.

Viime viikko oli aivan hirveä. Henki ei meinannut kulkea millään ja suorituskyky laski nollaan, hengästyin jo kävellessä ja tuli veren maku suuhun. Sellaista kuulemma sattuu kun harrastaa liian rankkaa liikuntaa. Mistä asti käveleminen on ollut rankkaa liikuntaa? Siitä asti kun vatsakivut levisivät sydämeen asti. Sydän-raukka on hätää kärsimässä. Yhtenä yönä viime viikolla en saanut nukuttua kun sydämen kohdalle koski niin kovasti.

Tämä viikko on ollut paljon parempi. Henki kulkee kun ei ole kiristäviä vatsakipuja. Eilenkin oli kovat vatsakivut, mutta eipä se minua haitannut kun ei ollut hengenahdistusta tai muita hirveitä sivuoireita. Pelkkä kipu ei enää haittaisi yhtään.

Se että olo on ollut tällä viikolla parempi kertoo omaa karua kieltään siitä että sydänoireet johtuvat endometrioosista. Jos kerran sydämenkin oireilu noudattaa kuukautiskiertoa. Sydänendometrioosiin ei ole olemassa parannuskeinoa vaan se on kuolemantuomio.

Lääkäriin olen menossa ensi viikon perjantaina. Kun kerroin sydänoireista sain ajan vasta kahden viikon päähän. Yritin viime maanantaina saada aikaa aikaistettua, mutta ei. Kuulemma kaksi viikkoa on lyhyt odotusaika, jotkut kuulemma joutuvat odottamaan viisikin viikkoa. No joo mutta kun tällä asialla olisi vähän kiire. Joka sekunti endo sisuksissa leviää, ja on yhä epätodennäköisempää että se ei olisi jo sydämessä asti. Vasta sydänpussiin asti ehtineen endon voi leikata, mutta itse sydämessä olevaa tietysti ei.

Toki sydämeen asti levinnyt endometrioosi on erittäin harvinainen. Mutta onhan minulla jo lottovoittaja-olo muutenkin, kun lintukin onnistui paskallaan päähäni osumaan.

Verikokeissa ei ole näkynyt mitään. Minulla ei ole esimerkiksi keliakiaa, laktoosi-intoleranssia tai kilpirauhasen vajaatoimintaa. Itse asiassa toinen kilpirauhasarvoni on lähempänä liikatoimintaa kuin vajaatoimintaa.



Pääsykokeeseen lukeminen edistyi hyvin maaliskuussa ja huhtikuun alussa. Senkin jälkeen kun sydänkivut pääsiäisenä alkoivat jatkoin lukemista. Mutta viime viikosta alkaen en ole enää lukenut. Vaikka olisinkin vielä elossa pääsykoepäivänä, niin se taitaa olla semmoinen aika kuusta ettei henki välttämättä hirveästi kulje. Viime viikolla meinasin hengenahdistuksen takia saada paniikkikohtauksen kaupan kassajonossa. Vois olla kiva saada jokin kohtaus pääsykoesalissa? Fyysistä hengenahdistustani pahentavat henkiset syyt. Kyllä se paniikki iskee kun vatsaa kiristää niin ettei voi hengittää syvään.

Toivottavasti henki kulkisi Koston finaaliin asti..

Sain muuten mätkyjä elämäni ensimmäisen kerran. Enkä ollenkaan tajua miksi, kun en kummassakaan työssä tai kummallakaan verokortilla päässyt lähellekään tulorajaa, saati sitten yli sen. Eli normaalisti olisi tullut palautuksia, niin kuin aina aikaisemminkin.

Ei kommentteja: