Suurin ongelmani tämän enkelisarjan kanssa on se etten pysty ollenkaan tajuamaan mitä päähenkilö Nora näkee enkeli-Patchissa. Kahden kirjan aikana ei ole käynyt selväksi miksi Patch on Norasta niin ihana. Kas kun kirjoissa ei ole kerrottu yhtäkään kyseisen enkelin positiivista ominaisuutta. Minun silmissäni Patch on vain murhaaja joka halusi hengiltä nimenomaan Noran. Nora on täysin sairas koska jostain syystä jota en voi tajuta rakastui murhaajaansa.
Riitasointu vitutti minua varsinkin kirjan alkupuolella niin paljon että näin siitä untakin. Siis kirjan vittumaisuudesta. Loppua kohden kävi samoin kuin ensimmäisenkin osan kanssa: Kirja oli niin jännittävä että se piti lukea kerralla loppuun. Lopulta luin Riitasoinnun kahdessa päivässä, ja loppuun yhden jälkeen yöllä... Kai siinä on jotain hyvääkin kun kerran pitää otteessaan noin.
Kirja loppui... täysin kesken. Kirjan lopussa käänsin normaalisti sivua... eikä siellä ollutkaan enää mitään! Siis häh? Kas kun ei loppunut kesken lauseen.
Olen täysin pyörällä päästäni juonenkäänteiden ja henkilöhahmojen suhteen. Pitää kai todeta yhteenvetona että KAIKKI ovat pahiksia. Enkelit ovat pahiksia. Nefilit ovat pahiksia. Ja nämä kaksi ryhmittymää sitten kilvan tappavat toisiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti