Esivaihdevuodet

Vaihteeksi jotain muuta kuin kissoja, eli vanhoja kuulumisiani. 

Silloin viattomampaan aikaan jolloin en vielä elänyt painajaisessa nimeltä Ollea ja Tapsaa ei enää ole, kärsin kivuista pitkään. Menkat eivät vaan alkaneet, ja siksi menkkoja edeltävät pahemmat endokivut vain jatkuivat ja jatkuivat. Jo pitkään minulla on ollut välillä lyhyempiä kiertoja esivaihdevuosien takia, mutta nyt oli ensimmäinen pidempi kierto. Siitä on varmaankin vuosikymmeniä kun minulla on viimeksi ollut niin pitkä kierto. Ja sekin taisi silloin johtua siitä että olin liian laiha/söin liian vähän. Oon minä nytkin laihtunut ja syönyt liian vähän, mutta kyllä tämän syy on ne esivaihdevuodet. 

 

 

 

Ja sitten menkat viimein alkoivat. Vuoto oli aivan hirveän runsasta, lorisi vain kuin hanasta. Ikään kuin minulla ei olisi tarpeeksi raudanpuutetta muutenkin. Jos tämmöinen meno jatkuu vaihdevuosia lähestyttäessä niin taidan vuotaa kuiviin.  

 

Eli ensin oli liian pitkä kierto, ja sitten hirveä vuoto. Seuraava vuoto alkoikin aivan liian aikaisin, ja vieläpä Tapsan kuolinpäivänä. Olisi syytä päästä ultraan kattomaan onko mulla esim. myoomia, ne ovat yleisiä tässä iässä. Saa nähdä tarjoaako YTHS sellaista palvelua. Ja jos tarjoaakin niin onko sinne mitään mahdollisuutta päästä.

 

Ja mitäs muuta kivaa sitten? Kun Olle kuoli lauantaina niin olin ollut edellisen kerran ulkona sen viikon perjantaina. Ja sitten olin varmaan jo pari päivää ihmetellyt mitä yläreidessäni on. Vasta maanantain ja tiistain välisenä yönä tutkin asiaa tarkemmin. Punkki! Kuljen luonnossa nilkat paljaina, miksi punkki oli halunnut kiivetä yläreidelle asti? Luulin että ne pysyvät siinä kohdassa mihin tarttuvat. 

 

Punkin irrottaminen oli vaikeaa, mutta onnistui onneksi niin että se oksensi vasta irrottamisen jälkeen. Mutta se sai olla siinä rauhassa ihan liian pitkään, saan varmaan kaikki taudit. En ollut tehnyt mitään punkkisyynejä. Tuon jälkeen on pitänyt muuttaa kävelyreittejä niin ettei paljaat nilkat altistu aluskasvillisuudelle.

 

Saapa nähdä mitä tuostakin seuraa. Aikapommi sisälläni? Ei kiinnostaisi tippaakaan joku antibioottikuuri mahdollisesti uhkaavan borrelioositartunnan takia. 

 

 

Pian alkaisivat opinnotkin. Suoraan sanottuna ei kiinnostaisi paskaakaan. Varsinkin kun minulta puuttuu monta niihin pakollisena vaadittavaa juttua. Kuten älypuhelin ja tietokoneen kamera. Eli ei taida tulla mittään.