8. maaliskuuta 2010

Mysteeri selvisi

Pankissa kerrottiin että korttini tietojen epäillään joutuneen vääriin käsiin. Semmoinen ilmoitus oli kuulemma tullut Luottokunnalta. Ei ole mitään tietoa siitä missä (nettikaupassa) se tietomurto olisi tapahtunut. Viime aikoina en tosin ole käyttänyt kuin Zooplussaa. Uskaltaako sieltä enää tilatakaan? Pitää kai olla tyytyväinen siitä että tiliä ei ole tyhjennetty. Tilasin uuden kortin, saa nähdä miten kauan kestää sen tulossa. Pistin kaikki turvarajat alhaisiksi. On outoa joutua maksamaan kaupoissa käteisellä.

Kirppareilta löytyi pari kissakoristetta, joista toinen on sininen "kiinalainen onnenkissa". Ei tainnut tuoda onnea edelliselle omistajalleen kun kerran myi pois. Tavarameressä oli myös Barbie-lehti vuodelta 1987. Kyseinen numero minullakin oli aikoinaan. Ah, muistoja... Parasta Barbie-lehdissä olivat fotonovellit. Niiden tarinoita yritin sitten toistaa omilla barbeillani.

Noin 17 vuotta vanha toppatakkini on todellakin hajoamispisteessä. Nyt on iso reikä jo päällyspuolellakin ja täyte uhkaa tulla ulos. Katselin Tavarameressä montaa toppatakkia. Ihan kivoja olivat, hinnoiltaan noin 7-8 euroa. En silti ostanut mitään ainakaan vielä. Mietin pitäisikö minun uhrata nykyinen untuvatakkini työtakiksi. Minulla kun olisi myös kolmas toppatakki, jonka sain ilmaiseksi serkultani ja jota en ole vielä kertaakaan käyttänyt. Sitä vaan ei voi käyttää työtakkina kun on väriltään vaalea.

Sokoksella oli uutta Clipperin teetä. Nykyisenihän on vihreä tee + aloe vera, tähän uuteen on lisätty noiden lisäksi sitruunaa. Toivottavasti olisi juotavaa.

Valitsin shoppailupäivän aika huonosti, sillä hiihtoloman takia kaupoissa oli kova ryysis. Teki mieli käydä Mäkkärissäkin mutta ei sinne teinien sekaan viitsi mennä.

Keräsin kauan Zooplussan bonuspisteitä että saisin niillä hankittua ilmaisen kissanpedin. Arvasin kyllä että kissat eivät sitä tykkäisi käyttää ja niinhän siinä kävi. Kissat eivät pariin kuukauteen menneet petiin. Mutta sitten käänsin pedin väärinpäin... ja parin minuutin päästä Tapsa makaili siinä tyytyväisenä. Kummallinen on kissan mieli.

6. maaliskuuta 2010

En ole edes Electronin arvoinen

Jostain kumman syystä pankki on lakkauttanut Visa Electron-korttini. Kun yritin maksaa kortilla ruokakaupassa niin väitti ettei tilillä muka ole katetta. Onneksi oli tarpeeksi käteistä mukana. Kyllä vaan hävettää kun kassaneiti ja muut samassa jonossa olleet luulevat nyt mua köyhäksi.

Verkkopankissa kerrotaan että minulla "ei ole kortteja". Kiva. Vielä eilen taisi olla. Kaiketi Ebay-ostokseni veloitus on ehtinyt mennä.

Pitää mennä maanantaina pankkiin vähän kyselemään että mitä ihmettä. Syyn ja selityksen on parasta olla helvetin hyvä. Ei suinkaan yhtään vi-tu-ta.

5. maaliskuuta 2010

Mitäpä minulle kuuluu

Olin siis tuossa viikko sitten kipeänä eli flunssassa. Viikonloppuna oli ikävää olla töissä, varsinkin kun sunnuntaina piti yrittää hillitä itseään etten tappaisi itseäni liialla vauhdilla kun oli kiire kotiin katsomaan Suomen pronssiottelua.

Jalka on vieläkin kipeä. Toissayönä pohkeeseen iski kova suonenveto. Opinpahan olemaan eli ottamaan magnesiumia joka ikinen päivä. Tauko näköjään kostautuu ikävästi.

Eilen Lidlissä ostin noin 12 tölkkiä kevytsiidereitä, ihmiset katsoivat vähän pahasti. Olen kai sitten joku juoppo. Tänä viikonloppuna ajattelin juoda peräti yhden siiderin. Biletystä ei ole tiedossa sillä Sherry on kissanäyttelyssä.

Pari yötä sitten näin unen jossa olin keilahallilla enkä löytänyt sopivan kokoisia kenkiä. Lopulta kaikki kengät vietiin pois. Menin vaatimaan rahojani takaisin kun keilauksesta ei tulisikaan mitään. Tosielämässähän saimme keilata vain 50 minuuttia vaikka olimme maksaneet tunnista, joten tuo jäi ilmiselvästi siis vaivaamaan. Epäreilua. Ja oikeastikin oikean kokoisten kenkien löytäminen oli vaikeaa, kokeilin montaa paria ennen kuin löytyi tarpeeksi siedettävän pieni. Taisi olla koko kuusi. Sopivaa palloakaan ei meinannut löytyä. Kaikki liian painavia. Siihen ainoaan joka oli tarpeeksi kevyt mahtui sormet juuri ja juuri.

Kissat tiputtivat television lattialle viime viikolla. Tai siis Tabitha tiputti. Tabitha oli television päällä, kissat säikähtivät jotain ja ketjureaktio seurasi kuten tavallista. Onneksi televisio tippui sivulleen eikä särkynyt.

Ostin itselleni Ebaystä pinkin kissalaukun... Tarvitsisin kylläkin (vaalean)sinisen tai mustan kesälaukun, jos ees mittään. Mutta eihän nättejä löydy, suurin osa laukuista on hirveitä. Varsinkin kalliit merkkilaukut näyttävät useimmiten siltä kuin joku olisi oksentanut niiden päälle.

Partyliten musta kissa

Parisen kuukautta sitten tein löydön huutiksesta. Eräs myyjä myi Partyliten musta kissa-somistetta tietämättä ollenkaan miten arvokkaasta tuotteesta on kysymys. Lähtöhinta oli vain euron. Ilmoituksessa ei mainittu sanallakaan Partylitea, joten muita huutajia ei kohteeseen eksynyt ja jouduin pulittamaan kissasta vain kaksi euroa plus postikulut. Kissan normaalihinta on noin 35 euroa.

Musta kissanpentu olisi myös kiva saada. On vaan niin ettei toista kertaa tule onni potkaisemaan tällä tavalla. Partyliten tuotteet ovat järjettömän kalliita. Onneksi en ole niin tyhmä tai rikas että minulla olisi niihin varaa.