Hiihdon MM-kisat Trondheimissa 2025

Käsittämättömän ihanat ja ihmeelliset Trondheimin MM-kisat. Kun odotusarvoni suosikkieni menestymisen suhteen oli nolla.

 

 

Trondheim 1997 

 

Edellisen kerran Trondheimin MM-kisoissa vuonna 1997 Janne Ahonen voitti normaalimäen maailmanmestaruuden. Nousi ensimmäisen kierroksen 8. sijalta voittoon. Pitänee kai paljastaa sekin että silloin ysärillä myös Andreas Goldberger oli suosikkini. Kumpi oli ykkönen ja kumpi kakkonen, vaikea sanoa. Jotain kertoo se että taiteilin vesiväreillä lipun jonka toinen puoli oli Suomen ja toinen Itävallan lippu. (Nyt kai pitäisi tehdä lippu jossa on Slovenia ja Saksa.) Jotenkin meni silloin maku Goldiin kun hän paljasti kokaiininkäyttönsä.

 

 

Hiihto

 

Iivo Niskanen sairastui influenssaan, eikä päässyt koko kisoihin. Minuahan se harmitti erityisesti Suomen viestijoukkueen kannalta, hiihdossa tykkään eniten viesteistä. En muuten pysty hyväksymään sitä että miesten viesti ei ole enää 4x10km. Hittoon moinen "tasa-arvo".

 

 

Normaalimäki 

 

Andreas Wellinger pärjäsi hyvin normaalimäen harjoituksissa ja oli karsinnassa toinen, eli toiveeni nousivat ihan liian korkealle. Ja kuulemma Wellinger oli normaalimäen puolustava hopeamitalisti.

 

Ensimmäisen kierroksen jälkeen Wellinger oli toisena, ja piti sijansa toisellakin kierroksella. MM-hopeaa Lindvikin jälkeen. 

Enpä olisi MM-kisoja edeltävän ajan perusteella voinut uskoa Wellingerin mitaliin, eikä kuulemma hänkään.

 

Mietin toisen kierroksen aikana että saankohan syödä juhlajäätelöä, vai meneekö lohdutusjäätelön puolelle. 

 

 

 

"Mitä hittoa, Domen on joukkueessa" eli Sekajoukkue 

 

Tuli mietittyä että vähänkö on Domen Prevcillä paineita, kun ei voi mokata pelkästään joukkuetta vaan myös siskonsa. Domenin toinen hyppy pelotti minua hitosti, mutta olikin sitten tosi hyvä. 

Slovenialle ja Domenille hopeaa! Kuulemma Domenin ensimmäinen MM-mitali.

 

Tiedettiin että jotta Saksa pääsisi mitaleille niin Wellingerin pitäisi pystyä ihmeeseen eli vähintään 5 metriä Hörliä pidempään hyppyyn. Wellinger veti yllättäen tosi hyvän hypyn, mutta ei se riittänyt kun Hörl veti samaan. Saksalle neljäs sija.

 

Ihmeellistä että molemmille suosikeilleni mitalit samoista kisoista. Odotin ihan nollatulosta.

 

Eli taas mitalijätskin aika! 

 

Joukkuemäki eli "paskat housussa perkele"

 

Domen voitti koekierroksen, ja Wellinger oli kolmas! Toteutumaton unelma: molemmat suosikkini pallilla yhtäaikaa!

 

Ennen kisaa ajattelin että olen pettynyt jos vähintään yhtä mitalia ei tule, että jos sekä Saksa että Slovenia onnistuisivat luuseroimaan niin pahasti.

 

Mutta sitten palautettiin tietoisuuteen sellainen tieto että Slovenia oli hallitseva maailmanmestari. Eli se voitti 2 vuotta sitten... kun Domen ei ollut joukkueessa. Se oli se surullisenkuuluisa kisa kun Domen oli mukana juhlimassa vaikka ei ollut kisassa.

 

Tajusin että jos Slovenia ei nyt voittaisi Domenin ollessa joukkueessa, niin se vain vituttaisi. 

Slovenia johti ensimmäisen kierroksen ajan, tosin vain niukasti. Mutta ankkureissa Hörl epäonnnistui, ja Slovenian johto ensimmäisen kierroksen jälkeen oli reilut 20 pistettä, Saksa aika niukasti neljäntenä.

 

Toisen kierroksen ensimmäisten hyppääjien jälkeen Slovenia oli menettänyt johdostaan jo yli puolet. Domenhan onnistui hyvin molemmilla kierroksilla.

 

"Timi pelottaa minua" 

 

Kolmantena hyppääjänä Timi ei oikein onnistunut, ja ennen viimeisiä hyppääjiä ero Slovenian eduksi oli enää 2,5 pistettä. 

 

Mutta kiitos ankkuri-Anzen Slovenia voitti. Saksa neljäs. Ikävää Wellingerille kaksi neljättä sijaa.

 

Mitalijäätelö loppui, eli ei enää mitaleita näistä kisoista?

 

Suurmäki

 

Olin ihan varma että viimeisestä kisasta ei mitalia tule, mutta kuinkas sitten kävikään?

 

Domen oli karsinnassa kolmas! Eli taas toiveet liian korkealla. Ja Wellingerkin 7. 

 

Domen johdossa ensimmäisen kierroksen jälkeen! Mutta pienellä erolla. Että pitikin vielä tämmöinen jännitysnäytelmä järjestää viimeiseen kisaan! Sydän hakkasi ja oksetti, jälkimmäinen tosin muista syistä johtuen.

 

En uskonut että Domen pystyisi pitämään päänsä kasassa toisella kierroksella. Mutta niin vain teki. Domenista maailmanmestari! 

Uskomattoman paskan alkukauden jälkeen maailmanmestaruus on käsittämättömän ihana saavutus. 

Kaksi suosikkiani Domen Prevc ja Andreas Wellinger: neljästä kisasta neljä mitalia, joista kaksi maailmanmestaruutta! 

 

Miksi en itkenyt? Itkin kun Ahonen voitti maailmanmestaruuden. Itkin kun Wellinger voitti olympiakultaa (ja Wellinger itki itsekin). 

Ja tokihan sitten piti tulla Norjan pukumanipulaatio-skandaali varjostamaan Domenin hienoa voittoa. Onneksi Domen voitti kisan, eikä vain noussut mestaruuteen Lindvikin hylkäyksen myötä. Jos norjalaisia hylätään lisää, Wellinger saa kaksi joukkuemitalia JA normaalimäen mestaruuden. Ja Domen saisi kolmannen mestaruuden.

 

"Slovenialaisen Domen Prevcin kuuluisa maailmanmestaruus hävisi täysin massiivisen turbulenssin keskellä."

Pelottavan masentavaa menoa

Masentaa. En tiedä johtuuko se esivaihdevuosista kun aina pelotellaan että niihin oireisiin kuuluu masennus ja alakulo. 

Mutta kun ensin viikkokausia kirjoittaa innoissaan ja sitten ei enää kiinnostakaan paskan vertaa, niin ikävältä tuntuu. Lopulta pakotin itseni viime viikolla kirjoittamaan yhden novellin loppuun. Onhan tässä tietty sekin ongelma että on vaikea valita mitä novellia työstää seuraavaksi. Kun ei pysty valitsemaan niin ei sitten tee mitään. Ja tietysti aloitin taas uuden novellin kirjoittamisen.

 

 

Minulla on ikävä kissoja. Kissojen poismenoa ei vaan voi hyväksyä, eikä kestää. Aina tulee itku kun pysähtyy asiaa ajattelemaan.

 

Ja on ikävä Fridaytä. Tosiaan ensimmäisen kerran se iski silloin ystävänpäivän tienoilla. Pitänee kai jossain vaiheessa uskaltautua kokeilemaan privaattiserveriä, vaikka pelaajissa kuulemma (tietysti) on jäljellä vain paskapäät, ja perkkejä ei ole. Eli perkitöntä pelaamista paskapäiden kanssa?

 

 

Kannattaako Temusta tilata? 

 

Myönnän sen. Menin ensimmäisen kerran koskaan katsomaan Temun (mainoslinkki) valikoimaa. Iski nimittäin epätoivo kun huomasin että sen kunniaksi että ostin lisää Heat Holders-lämpösukkia niin vanhemmat niistä alkoivat hajota. Joten minulla ei ole taaskaan tarpeeksi sukkia, kai koskaan. En raaskinut ostaa enempää kun ovat niin kalliita, lähes 15 euroa pari. Noh Temustahan löytyi Heat Holdersin kopiomerkki, Heat Control. Kyllä kelpaisi.

 

Temu on aika ikävä kun tekee koko ajan kaikkensa ettei mitään saisi ostettua. Sivu hyppii minne sattuu ja takaisin alkuun kun on saanut scrollattua pitkään alaspäin. Koko ajan vaati rekisteröintiä. Ja kun asetukset vaihtuivat Suomeen niin valintavaihtoehdoista katosi kokonaan se jota olin käyttänyt. Miten voisin etsiä pelkkiä akryylisukkia kun Suomessa ei ilmeisesti sellaista materiaalia tunneta ollenkaan? Piti vaihtaa takaisin englantiin.

 

Eipä tuo Temusta tilaaminen ole muutenkaan realistista kun siellä on minimitilausraja. Kiinnostaisi tilata vain jos saisi ne pienet kamat kirjeenä kotiin, en halua hakea pakettia jostain hornasta. Eikä kiinnostaisi maksaa Postin käsittelymaksua. Joutuuko sen maksamaan vaikka tilaisi Kiinasta vain yhden, alle 1 euroa maksavan tuotteen?

 

 

Vaihto halvempaan puhelinliittymään

 

Tilasin viimein Globetelin puhelinliittymän, ja sen vuoksi Elisa on sitten jatkuvasti ahdistellut viestein ja puheluin. Ja turhaan koska eivät he tule alittamaan Globetelin hintaa. Saa nähdä miten tässä käy, toimiiko Globetel. Parhaiten minulle sopiva puhelinliittymä olisi prepaid, mutta se ei käy kun haluaa pitää saman numeron.

 

 

Pelottava kohtaus 

 

MM-kisojen alkamispäivän kunniaksi iski kohtaus. Ensin huomasin etten pysty näkemään tekstiä kunnolla. Sitten iskivät kivut silmiin, päähän, niskaan. Sitten puutui ensin vasen käsi ja sitten vasen puoli kasvoista. Ei ole ensimmäinen kerta kun minulla on tällainen kohtaus, mutta viimeisimmästä on pitkä aika. Aina herää epäilys TIA-kohtauksesta, mutta väittävät että siihen ei liity kipuja. Muutamaa tuntia myöhemmin alkoi tosissaan koskea niskaan, niin että väänsin itkua ja otin epätoivoisena useampaa särkylääkettä. En tiennyt että niskani on niin paskana. Luulin että jumppa käsipainoilla joka toinen päivä olisi pitänyt sen kunnossa. Eli niskajumi + silmien liikarasitus, niin tämä on lopputulos.

 

 

No tuon takia jäin sitten "sairaslomalle". Ei lukemista, ei kirjoittamista. Ei kouluhommia. Ei varsinkaan esseen väsäämistä, kun kroppa tuntui saavan siitä tarpeekseen jo edellisenä päivänä. No joo, olen silti lukenut, ihan liikaa.

 

Mitä köyhä karppaaja syö päivässä

En koskaan saa ostettua kahden viikon ruokia alle 150 eurolla. Eli minulla menee ruokakauppaan kuukaudessa yli 300 euroa. Eli kun ainoa tuloni on opintotuki 279 euroa, niin tää yhtälö ei vaan toimi. Vaikka pyrin nykyään ostamaan halvinta paskaa niin ei vaan onnistu. Toki tuohon summaan kuuluu myös hygieniatuotteet ym.

 

 

En syö lounasta ollenkaan, vaan syön lounasaikaan aamupalan. Aiemmin se oli kaksi palaa Ketoisen leipää juustoviipaleiden kanssa. On minulla vieläkin Ketoisen leipää jäljellä, mutta syön nyt vaihtelevasti muutakin. Eli joko kaksi voissa paistettua kananmunaa, tai kaksi palaa Rostenin viljatonta siemennäkkileipää niillä juustoviipaleilla.

 

Sitten onkin heti jo iltapäiväteen aika. Sen kanssa saatan joskus syödä sokeritonta suklaata. Lindtin on parasta, mutta kallista. Muita on esim. Red-merkin suklaat. Ja Lidlin sokeriton suklaa on ihan ok, hyvin samanlaista kuin tuo Lindtin.

 

Päivällisellä syön 200 gr pakastevihanneksia, yleensä joko Prisman Kotimaista porkkanakuutioita, tai parsakaalia. Luovuin tuoreista vihanneksista kun meni hermot siihen että ne olivat aina homeessa. Ennen laitoin parsakaalien päälle oliiviöljyä, mutta se on nykyään liian kallista, ja käytän päivällisen yhteydessä nykyään vain voita. Sitten lisäksi jotain lihaa. Esim. kanaa tai jauhelihaa. Harvemmin kalaa, sekin on kallista enkä siedä ruotoja.

 

 

Iltapalaksi pala juustoa ja sokeroimaton/maustamaton viili tai jogurtti. Tuntuu siltä että syön liikaa maitotuotteita, mutta en keksi muutakaan halpaa, vähähiilihydraattista ja miellään runsasrasvaista. Joskus syön myös manteleita tai pähkinöitä.

 

Saatan syödä myös Gullon-merkin gluteenittoman ja sokerittoman suklaahippukeksin. Tuo on ainoa vastaava tuote jonka tiedän Suomen markkinoilla. Muistelen kaiholla karppausbuumin aikoina myynnissä olleita sokerittomia ja viljattomia sitruunamuffinseja.

 

Omasta mielestäni syön liian vähän, ja paino onkin tippunut lähes 10 kiloa sen jälkeen kun menetin työni. Painan nykyään 47 kiloa. Mutta vaikka syön vähän niin ruokakauppalasku on hirveä... 

 

No ensimmäisenähän pitäisi luopua teestä. Täysin turhaa. Ja harrastan vielä kallista teetä eli Clipperiä, noin neljä kertaa päivässä.

 

Miksi minulla menee ruokaan niin paljon rahaa?

 

Yksi syy on karppaus. Viljallinen sokeripaska olisi tietysti kaikkein halvinta. Ja peruna. Koska "köyhäilen" nykyään niin sitä perunaa on "pakko" syödä vähän, esim. valmisruuissa. Viljattomat ja perunattomat valmisruuat ovat kalliita. Halvimmissa valmisruuissa ärsyttää se että niissä voi ja kerma on korvattu halvemmilla ja epäterveellisillä kasviöljyillä. Kun vertaa vaikkapa Pirkan ja Kokkikartanon kinkkukiusauksen ainesosaluetteloiden eroja.

 

 

 

Minulla vaan yksinkertaisesti on niin kallis maku. Esimerkiksi kanoissa minulle kelpaa lähinnä vain kallein uunikana. Esim. kanasuikaleita en voi sietää. Ja nyt kävi äskettäin niin että rupesi ällöttämään kanankoivetkin, kun oksetti ennen ja jälkeen niiden syömisen. Minähän olen semmoinen snobi etten tykkää teollisesta/pakatusta jauhelihasta, vaan sen pitäisi olla kaupassa jauhettua.

 

Vaikeeta on köyhällä kermaperseellä. 

Mäkihypyn maailmancup 2024-2025

En ole aiemmin tehnyt blogiini seurantaa mäkihyppykaudesta, mutta nyt jostain syystä näin pääsi käymään. Tämä on siis toinen osa.

 

 

Viaplayn valheellinen mainonta 

"Viaplay näyttää talviurheilukauden kaikki kisat", väittää Viaplay mainoksessaan. Näinhän ei oikeasti ole, joten hiukkasen vituttaa ja tekisi mieli vaatia rahat takaisin.

 

Ylekin on ihan paska. Niillä on aina kiire typerään ja turhaan studioonsa. Esimerkiksi mäkiviikon ensimmäisen kisan suora lähetys lopetettiin juuri sillä hetkellä kun lopputulokset tulivat ruutuun. Yrittäkää nyt vittu tajuta että se suora lähetys on aina tärkein, eikä ketään kiinnosta studiopaskanne. Älkääkä edes vaivautuko näyttämään mäkikisoja ollenkaan, jos ette näytä niitä kokonaan!! Siksi suosin Ylen kohdalla lähetyksen Areena-versiota, siellä ei ole turhaa studiota.

 

 

Saksa on paska maa

 

Perjantaina Saksa voitti superteamin, suosikkini Andreas Wellinger ja Paschke. Luulin aluksi että kyseessä olisi sekajoukkue. Olisi pitänyt kai tajuta jotain kun tiesin että naiset on Kiinassa ja miehet Saksassa. 

Ja lauantaina Viaplay ei jaksanut näyttää kisaa ollenkaan telkkarissa!! Vaikka kanavilla olisi tilaa. Hyvä jos ees netissä jaksavat näyttää?? Paskan möivät.

Sitten suosikkini Domen Prevc kaatui ensimmäisen kierroksen hyppynsä. Löi päänsä ja vaikutti pöllämystyneeltä. Onneksi ei mitään vakavampaa. Eivät varmaan edes kuvanneet päätä? Edesvastuutonta.

 

Ja sattuupa vielä olemaan niin että Domenilla on kuulemma hallussaan kyseisen mäen mäkiennätys. 

 

Sunnuntain kisan sitten näyttivät telkkarissa. Sunnuntaina Domen pääsi kisaan, toiselle kierrokselle, eikä edes kaatunut tai tullut hylätyksi. Ihmeellistä.

Domenilla on ollut niin älyttömän paska kauden alku.

 

 

Sveitsi on paska maa?

Sveitsin kisoja ei perinteisesti näytetä Suomessa laillisesti millään kanavalla. Olinkin nyt ihan ihmeissäni kun huomasin että Yle näyttää ne. 

 

Jopa perjantain karsinnan. Paitsi että... lopettivat sen näyttämisen kesken. Lähetys siirtyi Areenaan, ja sinnehän siirtymisessä kestää telkkarilla. Ja sitten se lakkasi toimimasta Areenassakin. Piti siirtyä tietokoneelle katsomaan Areenaa. Kyllä on vaikeeksi tehty tää mäkihypyn seuraaminen.

 

Itävalta on paska maa?

 

Noh sittenhän rysähti pommi. Selvisi ettei Suomessa näytetä ollenkaan Itävallan kisoja. Eli esimerkiksi mäkiviikon kahta viimeistä osakilpailua. En vaan ymmärrä. Sveitsihän se erilainen maa on tähän asti ollut eikä Itävalta.

 

Itävallan kisat näyttää vain ilmainen Eurovision Sport netissä.

Mäkiviikko

 

Olen aina vihannut mäkiviikon KO-systeemiä. Se on epäreilu ja turha. Nytkin Domen olisi Oberstdorfissa normaalissa kisassa päässyt toiselle kierrokselle. KO tarkoittaa aina vain oikeusmurhia.

 

Innsbruckin ihmeessä Domen oli kai noin kuudes ensimmäisen kierroksen jälkeen, ja lopputuloksissa peräti yhdeksäs. Ihmeellistä.

 

Sittenhän Bischofshofenissa Domen pärjäsi harjoituskierroksella ja karsinnassa. Rupesin jo toivomaan että on tajunnut homman juonen. Mutta ei?

 

Italia on paskin maa

 

Italiassa on määrä järjestää talviolympialaiset ensi vuonna - taas. Ja nyt oli sitten tarkoitus olla mäkihypyssä esikisat. Mutta eipä ollutkaan, koska mäkiä ei ole saatu remontoitua. Kuulemma jopa itse olympialaisten mäkihyppy on vaarassa peruuntua. Ja tämän italialaisten luuseroinnin vuoksi olikin keskellä mäkihyppykautta kisaton viikonloppu. Aikamoinen skandaali. Ja yleensähän noille hankitaan korvaavat kisat.

Sille on syynsä miksi olen aina boikotoinut italialaisia ruokia ja viinejä...

 

 

Puola

 

Puolan lauantain kisa olikin yllättäen joukkue. Kiitos Anzen Domen pääsi pallille! Kun tilanne oli se että pallille pääsisi vain joko Saksa tai Slovenia niin mietin kumman puolella pitäisi olla. No tietysti Slovenskon, koska Domenille tekisi hyvää päästä pallille. Noh sitä palkintojenjakoa ei näytetty missään, ja yhden ainoan kuvankin metsästäminen oli vaikeaa.

 

 

Sunnuntain kisassa Anze oli ensimmäisen kierroksen jälkeen hyvässä johdossa, mutta niin vain ei päässyt edes pallille. Domen palasi tasolleen ollen toisen kierroksen suurin putoaja, ihme ettei mokannut joukkuekisaa.

Lentomäki Saksa

 

Perjantain karsintaa Viaplay ei tietenkään jaksanut näyttää edes netissä, buu. Domen oli karsinnan toinen ja hävisi voiton 0,1 pisteellä! Damn you Forfang.

 

Lauantaina Domen oli kolmas 0,8 pisteen turvin. Oli ekan kierroksen jälkeen 4. ("Löysin pallikuvan!")

Sunnuntain Domenin voittoa hehkutinkin jo aiemmin heti tuoreeltaan. Myöhemmin paljastui sekin että Domenilla on kyseisen lentomäen mäkiennätys.

 

Saksa taas

 

Ennen seuraavaa kisaa hehkutettiin Prevcin sisaruksia. Missähän maailmassa FIS elää? Tiesin varsin hyvin että lentomäki oli pelkkä tähdenlento. Domenia ei valittu perjantain sekajoukkuekisaan, ja hyvä niin. Harjoitusten perusteella ei paikkaa ansainnut. Timi hylättiin muutenkin, joten Slovenialla ei oikein sujunut.

 

Lauantain kisassa Domen oli ensimmäinen toiselta kierrokselta pudonnut, hieno suoritus edellisen kisan voittajalta.

 

Ja sunnuntaista en ole näköjään jaksanut kirjoittaa ylös mitään. 

USA

 

Domen voitti karsinnan. Miten se on mahdollista ei-lentomäessä? Vois vähän ärsyttää että Viaplay ei jaksa näyttää karsintaa missään. Itse kisa ei tietty sujunut. Noh Forfang sai viimein voiton.

 

Ja sitten keskiyöllä Suomen aikaa oli sekajoukkuekisa. Olin yllättynyt että Domen oli joukkueessa, kun oli kisassa vasta Slovenian kolmanneksi paras.

 

Mutta iso yllätys oli se että Saksa voitti. Että Wellinger ankkurina onnistui ratkaisemaan kisan Saksan hyväksi. En uskonut Wellingeriin. 

Kiitos taas Viaplay että et näyttänyt sekajoukkuekisaa televisiossa! 

Domen voitti sunnuntain kisan karsinnan, taas. Kisassa ei pärjännyt, taas. Mutta viikonlopun viimeinen hyppy oli karsintojen tasoa. Hyvä ajoitus?

 

 

Japani

 

Hyvä muisto Japanista kun Domen voitti siellä ainoan kisansa viime kaudella. Ja huonoja muistoja koska oli ongelmia kurittoman telkkarin kanssa, joka ei suostunut tallentamaan yöllä Suomen aikaa ollutta kisaa. 

 

Perjantain karsinnassa Domen oli 6. Suomen aikaa aamukahdeksalta alkaneessa lauantain kisassa Domen oli kolmas, 0.1 pisteen turvin. Tuo mäki vaan sopii Domenille. Ja mitä teki telkkari? Lopetti tallentamisen kesken ensimmäisen kierroksen.

 

 

Sunnuntaiaamuna heräsin ennen viittä, kierrosten välisellä tauolla. Heti selvisi että telkkari ei nauhoita. Että se kehuskeli tehneensä 0 (!!) sekunnin nauhoituksen. Mikä hitto tuota telkkaria vaivaa kun ei jaksa nauhoitella mäkihyppyä?

 

Sekin selvisi heti että Domen on ensimmäisen kierroksen jälkeen kolmantena. Ja hidastuksista pystyin myös päättelemään että Wellinger on todennäköisesti neljäntenä. Mutta valitettavasti molemmat luuseroivat toisella kierroksella.

 

Ja vasta myöhemmin sain tietää että Domen oli voittanut karsinnan...

 

 

Seuraavaksi onkin sitten tiedossa MM-kisat. Toiveeni eivät ole korkealla suosikkieni menestymisen suhteen. 

 

Ps. Tasan 28 vuotta sitten Janne Ahonen voitti MM-kultaa normaalimäessä!

 

(hitto että en meinannut löytää tätä kuvaa! sen on pakko olla leikekirjoissani, mutta eipä vaan löytynyt. lopulta löysin koneelta ihan muusta kansiosta kuin aluksi etsin)

Ei minulla mitään asiaa ole

Joitakin viikkoja sitten yhtenä yönä alkoi polttava kipu keskellä rintakehää. Siitä se sitten välillä siirtyili esim. sydämen kohdalle ja alemmaksi vatsalle. Tämä kipu alkoi kun ajattelin asioita. Ajattelun pitäisi siis olla kiellettyä minulta. Kun jopa ns. positiivinen stressi ja asioista innostuminen voi aiheuttaa noin pahat kivut. Eli hyvin menee. 

Ihmettelin yhtenä sunnuntaina miksi vatsalihakset on niin kipeet. No sehän johtui edellispäivän rajuista bileistä. Kun istuin sohvan käsinojalla huonossa asennossa. Sitten olikin kivaa kun oli yhtä aikaa endokivut ja vatsalihaskivut. Alan olla entistäkin vakuuttuneempi siitä että veri nenässäni menkkojen aikaan johtuu endometrioosista. Juu, luulosairashan minä vaan olen.

 

Olin taas äskettäin viikon yksin kotona. Yllättävää kyllä tällä kertaa ei ollut nukkumisvaikeuksia. En ehtinyt ajattelemaan kirjaimellisesti pahoja asioita kun oli muuta mielessä.

 

Yritin etsiä vaatehuoneen laatikoista kännykän käyttöohjetta, että voisin vaihtaa halvempaan puhelinliittymään. Ei sitä ohjetta löytynyt. Ja turhaan etsin kun onhan se netissä. Vaikeinta on aina se etten muista puhelimeni mallia, onneksi olin kirjoittanut sen tähän blogiin (Nokia 1100). Avasin puhelimen jo ilman ohjettakin, mutta en uskaltanut poistaa akkua. Saa nähdä onko Globetel huijarifirma, ja mikä kaikki menee pieleen.

 

Pitäisi käydä läpi tavaroitani muutenkin, kai kuolinsiivouksen merkeissä, mutta en vaan jaksa. Minulla on laatikkokaupalla esimerkiksi päiväkirjoja, kalentereita, vihkoja, kirjeitä ja muita papereita. Esimerkiksi muistikirjoja joihin on kirjattu ylös mäkihyppykisojen tuloksia ja tapahtumia.

 

Noh sain viimein laitettua vaatehuoneeseen pahvilaatikollisen kissojen tavaroita. Se oli odottanut keittiössä siirtämistä aika monta kuukautta. En ole vieläkään saanut käytyä läpi kissojen leluja.

 

 

Noinkin vähästä riehumisesta kärsi kroppa, selkään rupesi koskemaan. Ja seuraavana aamuna herätessä oli ikävää vatsakipua, aattelin jo että jos se jatkuu niin en voi lähteä lenkille. 

 

Avasin viimein joitakin kuukausia sitten vanhentuneen Floravital-pullon. Siksi vasta nyt koska raudan sivuvaikutukset pelottaa. Luin taas uusista oireista joita raudanpuute voi aiheuttaa, kuten bruksismi. Lopputulema on kai se että ei ole olemassa mitään mitä raudanpuute ei voisi aiheuttaa.

Ystävänpäivään sopiva elokuva?

Hienosti "juhlin" juhlapäiviä, eli katson jonkin teemaan sopivan elokuvan. Ystävänpäivänä siis romanttisen. 

Viime vuonna katsoin The Buccaneers-minisarjan, ja leffan 27 Dresses. Toissavuonna taisin katsoa Titanicin. 

 

 

Nyt tarkastelin dvd-hyllyäni, että löytyisikö sieltä mitään teemaan sopivaa.  

Pretty Woman

Piukat paikat

eka Sinkkuelämää-leffa (sitä tykkäsin katsoa vuosia sitten aika useinkin)

Rakkauden pilvipuutarha

Where the Heart Is

Kala nimeltä Wanda

 

Joku voisi väittää ettei nämä kaikki ole tähän tarkoitukseen sopivia. Olen myös halunnut katsoa Tuulen viemän miljoonannen kerran jo jonkin aikaa. Ja mites olis Yölento? Olenhan nähnyt sen vain muutaman kerran viime aikoina, kun se oli viime vuonna telkkarissa vain kuusi kertaa. Monihan on luullut Yölentoa sen alussa rakkauselokuvaksi.

 

 

The Notebook

 

No päädyin sitten katsomaan Viaplaystä elokuvan The Notebook, vasta ensimmäistä kertaa vaikka pitkään on ollut aikomus. Nyt mielenkiintoni herätti nettikommentti jonka mukaan tämän leffan miespäähahmo on toksinen paskaukko. Noh kyllähän tuo heti alussa kiristi naisen kanssaan treffeille uhkaamalla itsemurhalla.

 

The Notebookissa rikas tyttö Allie jostain kumman syystä rakastuu köyhään poikaan, ja siitähän hänen vanhempansa eivät pidä. 

Tuo elokuva perustuu Nicholas Sparksin kirjaan. En ole lukenut sitä, enkä kaiketi muitakaan kyseisen kirjailijan kirjoja. Mutta kuulemma kirjassa suhde on vähemmän toksinen kuin leffassa. Aina pitää leffoihin lisätä draamaa.

 

Mitäpä mieltä olin leffasta? Vaikea sanoa. Minusta ei todellakaan olisi elokuva-arvostelijaksi. The Notebook on kai ollut ihan suosittu, en ihan ymmärrä miksi.

 

Täytyy sanoa että en ole mikään Ryan Goslingin fani, mutta Rachel McAdamsista (ja James Marsdenista) sen sijaan tykkään. Leffan loppupuolella tirautin pari kyyneltä, mutta ei minulla ole mitään intoa nähdä tätä elokuvaa uudestaan.

 

 

Aikaisemminhan olisin pelannut tänään Fridaytä, ystävänpäivän kunniaksi pinkeissä asuissa. Niin siis ne pinkit (pinkeät) asut olisivat pelihahmoilla eikä minulla... Onko tämä eka hetki kun oikeasti kaipaan Fridaytä? Kun olen kuumeisesti miettinyt mitä pelata tänä perjantai-iltana... Ei vaan oo mittään kivvoo peliä.

 

 

Pitäisikö peräti juoda suruunsa? En ole juurikaan ryypännyt viime aikoina. Minulla ei ole koskaan aiemmin ollut näin suurta ja monipuolista Absolut-kokoelmaa. Olen jotenkin tykästynyt tuohon Absolut Watermeloniin.

 

 

Kirjoittamiskiireitä

Eihän nää kirjoittamisjutut ketään kiinnosta, mutta joku voisi väittää ettei tämä koko blogikaan kiinnosta. Haluan silti dokumentoida tänne kirjoituksieni edistymistä.

Kirjoittaminen on aina ollut rakas harrastukseni. Olen tykännyt kirjoittaa lapsesta asti. Tarinat joita kirjoitan ovat suurimmaksi osaksi romanttista hömppää.

 

 

Päätin tosiaan hetken aikaa keskittyä opiskelujen sijaan vain kirjoittamiseen. Annoin itselleni siihen aikaa tammikuun lopulla yhden viikon, ja sillä verukkeella sain itseni piiskattua kirjoittamaan. Heti aluksi sain 2 novellia valmiiksi, ja seuraavalla viikolla kolmannen. Ja sitten kun oli tarkoitus keskittyä neljännen loppuun tekemiseen, niin tein sen lisäksi kahta muuta. 

 

Parissa viikossa sain lopulta 5 englanninkielistä novellia valmiiksi ja myyntiin Amazoniin. Ja tällä hetkellä on 6 novellia aktiivisesti työn alla.

 

Yllättävän hyvin olen saanut nyt kirjoitettua, vaikka kirjoittamisessa aina ylivoimaisesti vaikeinta on se tekstitiedoston avaaminen. Voi helposti mennä vaikka vuosia ennen kuin sen jaksaa tehdä. Mutta sitten kun alkaa kirjoittamaan niin on usein tosi vaikea lopettaa.

 

 

Ärsyttää miten paljon aikaa menee muuhun kuin kirjoittamiseen. Eli kansikuvien tekoon. Ja jopa nimien keksimiseen hahmoille. Piti luoda ihan oma tiedostonsa jossa on lueteltu novelleissani käytetyt hahmojen nimet, koska meinasin jo käyttää kahdessa samaa nimeä. Ihmettelin että miks tää nimi kuulostaa niin tutulta.

Eipä ihmekään että menen sekaisin kun laskeskelin että tuossa oli yhdessä vaiheessa 9 työn alla olevaa novellia. Lisäksi on ainakin 3 ideaa joita en ole edes aloittanut, ja 1 aloitettu josta en tiedä tuleeko siitä novelli vai pidempi (en edes muistanut sen olemassaoloa).

 

Eniten harmittaa eräs tietty novelli. Sain siihen idean uudenvuodenaattona. Kirjoitin sitä silloin paljon mielessäni, mutta en "ehtinyt" kirjoittaa mitään ylös koska Fridayn peluu. Ja en vielä vuoden vaihduttuakaan saanut aikaiseksi kirjoittaa. Ja lähes kaikki unohtui. Mutta ei se mitään, kirjoitin sen nyt valmiiksi kummiskin, ja siitä tuli pisin näistä novelleista. Varmasti vähän erilainen kuin alunperin oli tarkoitus, mutta perusidea sama.

 

Oon iloinen siitä että oon nyt saanu kirjoituksiani edistettyä. Tämmönen on aika harvinaista ellei ainutkertaista minulle. Yllättävintä on ollut se että olen jaksanut ja kerennyt jatkaa kirjoittamista senkin jälkeen kun aloin taas tehdä noita opintoja. 

 

Elän toivossa että saisin ennen kuolemaani tehtyä tietyt kirjoitusprojektini loppuun. Nämä nykyiset novellit nyt on vaan tällaisia välipaloja.

Köyhä osti kalliita sukkia, ja haaveilee hammastahnasta

Vaatteet ne vaan kehtaa hajota. Puhun nyt siis kotivaatteista. Sukat, alushousut, t-paidat, pyjamahousut, leggingsit, college-housut. Pyjamahousuissa on se ongelma että niitä saa kaupoista vain kerran tiettyyn aikaan vuodesta. Sama juttu tietysti pörrösukkien kanssa.

Kengätkin hajosivat. Ainoat "paremmat" (=ei-lenkkarimaiset) "talvi"kenkäni, nilkkurit. Korko alkoi irrota. Pysyi onneksi osittain kiinni kotiin asti. Toiset vastaavat hajosivat edellisessä muutossa. Nyt minulla on enää lenkkareita.

 

Myös 46 vuotta vanhat pyyhkeet osoittavat hajoamisen merkkejä. Eikö mihinkään tässä maailmassa voi enää luottaa?

 

 

 

Heat Holders-sukat 

 

Pistin elämän risaiseksi, ja ostin sukkia. Minulla oli vain kolme paria Heat Holders-sukkia, ja tarvitsen enemmän. Tilasin nyt kolme uutta paria, samasta nettikaupasta kuin viimeksi (Ilonpolku). Sukat maksoivat lähes 15 euroa pari.

Olen vaatteissa muovivastainen, ja siksi onkin surkuhupaisaa että ainoat tarpeeksi lämpimät sukat jaloilleni on tehty akryylistä eli muovista. Muissa ruumiinosissa en edes voi pitää akryylivaatteita, ne kutittavat ja aiheuttavat iholleni punaisia jälkiä. Ja toki pidän aina Heat Holders-sukkien päällä myös polviin asti olevia villasukkia.

 

Haaveilen myös pidemmästä toppatakista. Nykyinen untuvatakkini on saatu ilmaiseksi sukulaisilta köyhäinapuna joskus 15 vuotta sitten, ja on muuten hyvä mutta liian lyhyt. Toppahousutkin voisivat olla kivat kovimmilla pakkasilla. Tosin onhan minulla sellaiset. Kannatti varastaa tädiltä kun en ole niitä koskaan käyttänyt koska ovat minulle liian lyhyet.

 

 

Kestävät alushousut?

 

Ja mitkähän olisivat hyvät alushousut? Kun viimeksi (vuosia sitten) ostin monipakkauksen Sloggeja ne hajosivat ensimmäisessä pesussa. 

Ja nyt sitten viimeisimpänä ostin monipakkauksen Pierre Robertseja. Hajotin ensimmäisen ahdistuksissani Tapsan kuolinpäivänä, ja luulin että vika on minussa. Mutta ei. Muutkin ovat hajonneet samasta eli saumakohdasta. Eli ei hitto jatkoon.

Eli kohta (nyt?) ei löydy mulle alkkareita esim. Citymarketin valikoimasta. Niiden pitää olla puuvillaa, kestävät ja ei saa olla esim. kutittavaa pitsiä.

 

Parodontax-hammastahna 

 

Olen ollut vuosikymmeniä täysin riippuvainen Parodontax-hammastahnasta. Ilman sitä ikeneni alkavat vuotaa verta. Joitakin vuosia sitten iso paha firma osti Parodontaxin, ja pilasi sen kokonaan. Poisti kaikki vaikuttavat ainesosat, joten se ei enää pidäkään ikeniä kunnossa.

Alkuperäistä Parodontax-hammastahnaa ei saa enää juuri mistään. Vain Hollannista. Saattaa olla että on viime hetket sieltäkään. Tilasin sitä "muutaman" putkilon Saksan Amazonin kautta pari vuotta sitten. Ja olin miettinyt että pitäisikö nyt tilata uudestaan, kun/jos vielä saa.

Mutta nyt minulle selvisi että esim. Saksan Amazonista saa hammastahnaa nimeltä Paromed, jossa on samoja ainesosia kuin alkuperäisessä Parodontaxissa! Tätä ihmettäkö olen odottanut? Kopiotuotetta.

Olen jo pitkään haaveillut halvemmasta puhelinliittymästä, ja sain nyt tietää firmasta nimeltä Globetel. Halvin kuukausimaksu on 5,90e. Saa nähdä onko huijarifirma. Liittymän vaihtoa varten pitäisi kai tosin osata vaihtaa kännykän sim-kortti... missälie 25 vuotta vanhan kännyn käyttöohjeet. Juu, olen tasan niin avuton. Pelottaa että jos tuon ikivanhan kännykän avaa niin se hajoaa lopullisesti.

Harkinnassa on myös Osuuspankin tilistä luopuminen ja siirtyminen kokonaan vain S-pankin asiakkaaksi, niin säästyisi niiltäkin maksuilta.

 

 

Syitä juhlaan?

Viime viikolla oli aihetta juhlaan kun pääsin viimein matematiikan kurssin läpi. Rupesin loppua kohti stressaamaankin siitä. Tuntui ettei se painajainen koskaan lopu, vaan jatkuu ja jatkuu. 13 osiota, 13 tenttiä. Ja mikä törkeintä aiemmin on ollut vain 12 osiota. Kun pääsin viimeisen tentin läpi halusin itkeä onnesta. Sitten voikin hyvällä omallatunnolla pitää tauon opiskeluista?

 

 

Lauantaina suosikkimäkihyppääjäni Domen Prevc oli lentomäen kisassa kolmas. Niin paskan kauden jälkeen hyvältä tuntuu. Toivon Domenille aina eniten menestystä juuri lentomäessä, koska hänet on luotu lentämään. Ensimmäisen kierroksen jälkeen Domen oli neljäntenä, eli jännitettävää riitti paskat housussa. Palkintopallisija tuli lopulta vain 0,8 pisteen turvin. Kiitti vaan Viaplay kun lopetti lähetyksen juuri Domenin tuuletellessa "esi"palkintojenjaon alkaessa!!! Sitä oikeaa palkintojenjakoa ei näe juuri koskaan.

 

 

"Domen Prevc, myös kaikki hymyt, täydentää tämän kauniin podiumin"

 

Sunnuntaina sitten... Domen voitti kisan! Oli johdossa jo ensimmäisen kierroksen jälkeen. Voipi sanoa että sydämeni hiukan hakkasi kun tuloksia odoteltiin Domenin toisen hypyn jälkeen. Harvemmin mikään urheilutapahtuma minuun noin vaikuttaa. Domenin umpisurkean alkukauden jälkeen en olisi voinut uskoa tällaiseen menestykseen. Ja mitä teki Viaplay tällä kertaa? Lopetti lähetyksen kesken Domenin haastattelun. Että minä vihaan sinua, Viaplay...

 

 

Pelasin viime viikolla ihan liikaa Resident Evil 2 randomizeria. Erityisesti perjantai-iltana, jolloin vedin pelin läpi kaksi kertaa. Minkäs teet kun Biorand-turnaus on inspiroinut minua, ja saan koko ajan ideoita uusista seedeistä. Edelleen harmittaa että Biorandissa on vain yksi versio Rebeccasta, tarvitsisin ainakin sen Zeron version.

 

Viime viikolla Logan suostui poikaystäväkseni pelissä Sandrock Online, joten siinäkin on juhlan aihetta. Ai eikö muka?

Lupasin itselleni että kun uusi vuosi alkaa ja Friday loppuu niin keskityn editoimaan esikoisromaaniani, sen vähintään yhden luvun päivässä. Olenko tehnyt sitä? No en ole ehtinyt. Liikaa pelaamista (95%) ja opiskelua (5%). Ja tokihan joka päivä pitää yrittää katsella vähintään 2 tuntia Miehen puolikkaita, vaikka ne kaikki jaksot on jo nähty miljoona kertaa. Mutta eipä sillä ole tietenkään mitään väliä, en tiedä minne suomenkielisen romaanin voisi laittaa myyntiin. Amazon ei kannata, ja Books on demand maksaa nykyään.

Viime viikolla sain viimein viimeisteltyä kaksi englanninkielistä novelliani ja laitettua ne Amazoniin myyntiin. Ongelmani ovat nuo kansikuvat, niistä tulee surkeita kun joudun ne itse tekemään.

 

Kipu lisää kipua

Voin kertoa ilouutisena etten tällä hetkellä kärsi ummetuksesta. Siihen on riittänyt vain kaksi magnesiumoksidi-pilleriä päivässä. Rupesin ottamaan noita juuston kanssa estääkseni sen ummettavan vaikutuksen, ja olin yllättynyt miten hyvin se toimii. 

 

Tein YTHS:n terveyskyselyn, ja yllättäen sen perusteella minulle varattiin automaattisesti aika hammastarkastukseen. Väitin kyselyssä että en ole käynyt hammaslääkärissä ainakaan viiteen vuoteen. En muista miten pitkä aika siitä oikeasti on. Olen kyllä käynyt suuhygienistillä. Olen lykännyt hammaslääkärissä käyntiä koska pelkään mitä siellä paljastuu. Toissakeväänä se alkoi, purin nukkuessa hampaita yhteen ja ne kärsivät.

 

Ja valitettavasti YTHS:llä ei taida olla enää gynekologin palveluita ollenkaan. Ainakin sanovat nettisivuillaan että tarjoavat naistentaudeissa vain yleislääkäritasoisia palveluita. Haluaisin edelleen siihen ultraan. Itse asiassa kun asiaa selvittelin niin YTHS:llä on nykyään kai pelkästään yleislääkäreitä. Pilattu koko juttu, eli opiskelijat pakotetaan maksamaan turhasta. 

 

"En jaksa enää"

- viesti Facebookin endoryhmässä 

 

Ja niinhän siinä sitten kävi että heti sen jälkeen kun sain ajan hammaslääkärille niin alkoivat kamalat suukivut. Endokivut olivat pahana ja purin taas nukkuessa hampaita yhteen. En tiedä johtuuko suukivut ja -oireet pelkästään siitä, vai myös jostain muustakin. Ien oli yhdestä kohtaa tosi turvonnut ja kipeä. Meni taas jo usko siihen että tuo voisi itsestään parantua. Sama kohta on oirellut monta kertaa aiemminkin, mutta ei näin pahasti. Kyseessä on siis kohta josta jotain 20 vuotta sitten poistettiin viisaudenhammas.

Että kun endokivut väistyy niin suu on ollut niin kipeä että syöminenkin vaikeaa. Ei mitään järkeä että kehitän näin "vanhalla" iällä tällaisen bruksismiongelman. Ja kun suu on kipeä niin se lisää stressiä ja bruksismia entisestään.

Ei tästä elämästä mitään tule kun aina on jotakin. Alan olla fyysisesti ja henkisesti niin loppu.

 

Carol of Duty

 

Nämä oireet saivat alkunsa yönä jona en pystynyt nukkumaan kun sydän hakkasi stressin takia, ja näin sattumalta telkkarista Walking Deadin Daryl-sarjan jakson lopun. Siinä oli Carol! Olinkin jo pitkään miettinyt mitä Carolille kuuluu. Carol oli tuttuun tyyliinsä badass, ja special guest star. Ja myöhemmin minulle selvisi että tuo taisikin olla kauden päätösjakso... Toivoin aina että Daryl ja Carol päätyisivät yhteen...

 

Minullahan oli aikoinaan paha Walking Dead-addiktio, en pystynyt lopettamaan sen katsomista vaikka olisin halunnut. Mutta sitten tuli raja vastaan kun Carl kuoli, ja lopetin samantien katsomisen.

 

Suosikkiteeni

Olen teen suurkuluttaja. Juon teetä vähintään kolme kertaa päivässä. Alan olla huolissani tee-addiktiostani, joulukuussa teetä meni kepeästi sen viisi kertaa päivässä. Ja sehän estää raudan imeytymistä.

Mutta olen myös nirso, harvasta teestä oikeasti tykkään. 

 

Muumi-teejoulukalenterin teet olivat minulle pettymyksiä. Pahoja, pahoja teitä. Yhden heitin roskiin edes kokeilematta. Siinä oli jasmiinia, haisi hajuvedelle, hyi.

Nordqvistin glögitee, pahaa. Aattelin että roskiin menee, mutta päätinkin laittaa vahingon kiertämään. 

Aiemmin join aamuisin Earl Grey-teetä, mutta nykyään hyvää sellaista on vaikea löytää. Tai sellaista jossa olisi aitoa bergamottia pelkän aromin sijasta.

Onneksi löysin hyvän musta tee-vaihtoehdon aamuihin, ja se on Clipperin summer berry. Siinä on mustaherukkaa, mansikkaa ja vadelmaa.

 

Mutta em. teetä saa täällä vain Citymarketista eikä Prismasta. Kun unohdin tilata tuota niin piti kokeilla jotain muuta Prisman teetä. Yllätys olikin että Coopin musta mansikkatee on mielestäni tosi hyvää, paljon parempaa kuin Clipperin vihreä mansikkatee. Tuossa Coopin teessä on jopa aitoa mansikkaa eikä pelkkää aromia. Miten niin voi olla halpisteessä?

Clipper on muutenkin suosikkimerkkini teissä. Sen vihreä tee &  Echinacea kuuluu jokaiseen iltapäivääni. Vaikka jotkut kai väittää että tuota Echinaceaa eli punahattua ei saisi käyttää jatkuvasti. No enpä tiedä miten paljon sitä tässä teessä on.

 

Iltaisin olen juonut jo niin monta vuotta tätä: Clipper vihreä tee & sitruuna.

 

 

Mutta nykyinen ykkössuosikkini teissä on Forsmanin joulutee. Siinä on vihreää teetä, appelsiiniä ja kuusenkerkkää. Piti hamstrata sitä Prismasta kun Citymarketista ei saanut. Tosin en hamstrannut tätä ollenkaan tarpeeksi, olisi pitänyt ostaa niin että riittää koko vuodelle. Olen oikeasti addiktoitunut tähän. Pakko juoda heti päivällisen jälkeen, viis siitä että sitten rauta ei imeydy.

 

Teetä hörppiessä kannattaa aina muistaa myös mikromuovit:

Commercial tea bags release millions of microplastics, entering human intestinal cells

(Clipper väittää että heidän teepusseissaan ei ole muovia)

TMI eli mikä auttaisi ummetukseen

TMI tarkoittaa "too much information" eli tätä postausta ei kannata lukea.

 

 

Tuntuu siltä että seuraan kissani Ollen (ja marsuni Nöpön!) jalanjäljissä. Ja se on minulle ihan oikein?

Vuoden vaihtumisen kunniaksi ummetukseni pahentui. Vuosia sitten kärsin ripulista menkkojen aikaan. Sitten se vaihtui ummetukseksi. Eli oletan tämän johtuvan suolistoendometrioosista.

 

 

Mistä apua ummetukseen?

 

Syön normaalistikin lähes joka päivä sokerittomia karkkeja.

 

Kuivatuissa luumuissa on se ongelma että niissä on liikaa hiilareita. Ja avattu pussi ei säily kauaa. Yleensä suosinkin Piltin luumusosetta. Tosin nykyään päärynä-luumusosetta, koska se on paljon halvempaa.

 

Kalilta jäi Pegorionia, ja olen joutunut käyttämään sitä. Tässä ja muissa apteekin laksatiiveissa on potentiaalisia pahoja sivuvaikutuksia, eikä ainakaan joitakin niistä saisi käyttää pitkäaikaisesti.

 

Cokis auttaa tutkitusti suolitukoksiin, mutta hampaani eivät kestä sitä. Mietin että laksatiivien ottaminen yhdessä cokiksen kanssa voisi olla erityisen tehokasta.

 

Olin kokonaan unohtanut magnesiumnoksidin, ja huomasinkin että minulla on lähes täysi purkki sitä.

 

Psylliumin väitetään auttavan ummetuksen, mutta se voi myös pahentaa sitä ja jopa aiheuttaa suolitukoksen, varsinkin jos sen kanssa ei ota tarpeeksi vettä. Minulla olisi Ollen jäljiltä lähes täysi pussi psylliumia, mutta en ole vielä uskaltanut kokeilla. 

Alkoholi. Krapulapaska ftw? Olenhan Absolutisti. Vodka+cokis on parhautta.

 

Kuten olen valittanut monta kertaa aiemminkin niin vituttaa joutua maksamaan paskomisesta. Mutta pitää ajatella positiivisesti, en enää joudu maksamaan kissojeni Ollen ja Kalin paskomisesta.

 

 

En muka saisi enää syödä ummettavaa juustoa, ja hampaat ovatkin jo valittaneet siitä. Juusto on ainoa joka minulla auttaa tuhottuun hammaskiilteeseen. 

 

Ja alusta asti on tuntunut siltä että tuo siemennäkkileipä pahentaa tilannetta. Tuntuu vähän siltä että jos söisin sitä joka päivä aamupalaksi niin en paskoisi enää koskaan. Pitänee ostaa kananmunia, ja vuorotella noiden kanssa aamuisin.

 

Minullehan tehtiin paksusuolen tähystys (ja samalla myös gastroskopia) joskus kymmenisen vuotta sitten. Se oli aivan älyttömän kivulias kokemus. Voin vain kuvitella miten vieläkin hirveämpää se olisi nyt, kun tilanne on selkeästi pahentunut. Suolen mutkat entisestäänkin kiristyneet. Silloin en vielä edes kärsinyt ummetuksesta.

 

Hirvittää mitä tuhoja endometrioosi on suolistolle tehnyt. "Parhaassakin" tapauksessa tehtäisiin leikkaus, jossa poistettaisiin suolta ja todennäköisesti saisi avanteen, joko väliaikaisen tai pysyvän. En tiedä miten sellaista kestäisi. Pelkästään ne teippien liimat kutittaisivat hirveästi, kaikesta muusta nyt puhumattakaan.

 

Huonoimmassa tapauksessa kuolee endon aiheuttamaan suolitukokseen hoitoa saamatta, kuten eräs nuori nainen Ruotsissa joitakin vuosia sitten. Juu, endometrioosiin tai ainakin hoitovirheisiin voi kuolla.

 

Mutta kuten kissojen kohdalla tuli todettua, jos elämisen perusedellytyksiä ei ole... niin silloin elämä ei voi jatkua.

Kissaani Ollea muistellen

Tänään olisi ollut edesmenneen kissani Ollen syntymäpäivä. Tajusin sen vasta kun herättyäni tarkistin kalenterista että moneskos päivä se tänään onkaan. Olle kuoli viime elokuussa 16-vuotiaana. 

 

 

Ollen äiti Kali seurasi tytärtään lokakuussa. Ja myös kaverini omistama Ollen isä, norjalainen metsäkissa, kuoli marraskuussa. Joku voisi siis väittää että perhe on nyt taas yhdessä. 💔

Juhlan kunniaksi pentukuvia Ollesta, aikajärjestyksessä.

 

Olle siskonsa kanssa. En todellakaan tiedä kumpi näistä on Olle.

Sain Ollen huhtikuussa 2008, ja tämän postauksen loput kuvat ovatkin siltä kuukaudelta.

 

Ollen saapuminen taloon oli suuri järkytys ensimmäiselle kissalleni Tapsalle. Olle hakeutui vastentahtoisen Tapsan lähelle alusta asti.