Onko tämä sitten alttari edesmenneille kissoilleni? Kolme enkelikissaa joulukuusessa, jota siipirikkoiset enkelit vartioivat. Olen aina pitänyt tuota kuusta rumana, se on Animal rescuesta.
Musta joulu uhkasi, mutta täällä olikin olevinaan sen 3 cm lunta. Metsälenkillä muutama päivä ennen joulua ohitin Puijon joulupolun, ja siellä soi äitini vihaama biisi, Lumiukon Walking in the air. Joulupäivänäkin siellä soi taas sama biisi. Onko sielläkin yhden biisin taktiikka niin kuin Red Dead Onlinessa? Eipä ole aiemmin päässyt jouluna metsään laturaivon takia, mutta nyt tehtiinkin Kuopion lämpöennätys, vaikka hiukan tuulikin.
En suostunut maksamaan rosollista Citymarketin kiskurihintaa. Jokin on pielessä kun rosolli on halvempaa pienessä lähikaupassa kuin Cittarissa. No enpä muutenkaan enää juurikaan harrasta rosollia, liian kallista. Nyt oli vain yksi pieni ja yksi iso Saarioisen rosolliloota. Ennen söin sitä suunnilleen sen ajan mitä sitä sai, ja metsästin vielä joulun jälkeen viimeiset rasiat.
Glögiäkään ei ole koska hammaskiilteeni ei kestä happamia juomia. Join pitkästä aikaa iltateetäni, Clipperin vihreä tee + sitruuna, ja hampaani alkoivat valittaa. Tuossa teessä on aitoa sitruunaa, jota hampaani eivät näköjään enää kestä. Punaviiniäkään ei ollut, ja uudenvuoden kuohuviini on ostamatta.
Jouluaattoaamuna heräsin yhdeksän aikaan, ja ehdin nähdä loppuosan Moukun joulusta. Matkalla Siilinjärvelle katsoin Areenasta Lumiukon.
Aattoiltana hävisin Afrikan tähden, ja Pekingin mysteerit. Joulupäivänä luulin jo voittavani Hotelin kun vastustaja yöpyi Waikikissani 11 000 markan edestä putkeen. Mutta peli jatkuikin lähes 2 tuntia, ja hävisin lopulta. En tiennytkään että Waikiki on pelin toiseksi kallein hotelli Presidentin jälkeen. Tuli samalla murrettua myytti siitä että Boomerangin saaja voittaa aina. Yksi pelaaja on joukosta poissa, Olle halusi aina oman nappulan.
Yksin kotona 2 näytetään telkkarissa vasta joulun jälkeen, kolme kertaa. Mikä järki? Vuonna 2020 se näytettiin oikeaoppisesti aattona. Minun oli tarkoitus katsoa se nyt aatonaattona, mutta tajusin sitten että enhän minä ehdi kun se on lenkkipäivä. Joten katsoin sen jo maanantaina.
Die Hard sen sijaan oli poikkeuksellisesti telkkarissa jouluaattona. Ja Die Hard 3 joulupäivänä, ja Die Hard 2 tapaninpäivänä. Katsottiin ne kaikki.
Sain äidiltä lahjaksi kaksi kirjaa joista toinen, Clare Leslie Hallin Missä maa murtuu, oli kirjaston toivelistallani. Kylläpä se onkin suosittu kirja, 73 varausta Kuopion kirjastossa ja kappaleita aivan älytön määrä, 36.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti