Asunikin jäi kuten tavallista puolitiehen. En todellakaan ottanut pitkähihaista pois, kaiken sen kylmyyden jälkeen. Oli minulla onneksi takki päällä ja mukana, toisin kuin eräällä.
Elikkäs mitään kunnon asua ei ollut, eikä tanssittu ollenkaan. No eipähän ole krapulaa. Ja syytä on olla olemattakin kun pitää olevinaan päntätä ahkerasti.
Ei minusta saa Clairea tekemälläkään. Huokaus. Noh, ensi vuonna uusi yritys? Jos ei maailmanloppu tule sitä ennen.
Ai niin, minullahan rupesi koskemaan kovasti päähän pian sen jälkeen kun peruukki iskettiin päähän. Oli pakko ottaa särkylääkettä ja se onneksi auttoi paljon. Eipä tuotakaan arvannut etukäteen, että peruukki aiheuttaa pahaa kipua.
Ja btw, Onnelaan jonottaessa tuli nähtyä ensimmäisen kerran myös kuuluisa poliisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti