Yö ikuinen on Vitsaus-vampyyritrilogian viimeinen osa
Totuuden nimessä on myönnettävä etten edes muistanut mihin edellinen
Vitsaus-kirja Lankeemus päättyi. Tai edes sitä mitä siinä oli muutenkaan
tapahtunut. Muistutuksia menneestä tuli tietysti tarpeeksi.
En tykkää kirjoista tai kirjasarjoista joissa hypätään yhtäkkiä ajassa eteenpäin. Niin tapahtuu nyt, toisen ja kolmannen Vitsaus-kirjan välissä on kulunut kaksi vuotta. Ja paljon on muuttunut. Enkä minä tietenkään pysty muutoksia hyväksymään. Ehkä ne henkilösuhteissa tapahtuneet muutokset ovat ihan ymmärrettäviä. Ja näin kirjan luettuani täytyy todeta että aika pakollisia. Ja pakotettuja?
Mitä tapahtuu maailmanlopun jälkeen? Minä olen aina luullut että maailmanloppu on maailmanloppu. Mutta joissakin viime aikoina lukemissani kirjoissa niin ei olekaan ollut. (Ja vielä vähemmän tv-sarjassa Supernatural) Kun ihmettelen, miten tarina muka voisi tästä jatkua niin ei se "maailmanloppuna" mainostettu olekaan ollut mikään oikea maailmanloppu.
Tosin joissakin tilanteissa on ihmeteltävä että onko ihmisten selviäminen hengissä niissä oloissa kovin uskottavaa. Ehkä. Mutta se ärsyttää että päähenkilöt selviävät hengissä vaikka mistä. Ja sivuhenkilöt kuolevat sitten tietysti ns. tärkeysjärjestyksessä. Eihän päähenkilö voi kuolla keskellä kirjaa? Ehei, turhat pois tieltä ensin.
Monet eivät ole tykänneet tästä kirjasta. Joidenkin mielestä se jopa
pilaa koko trilogian. Tylsyys, hahmojen ärsyttävyys ja tietyt
juonenkäänteet eivät ole miellyttäneet.
Trilogian lopusta ei voi muuta sanoa kuin että olisihan se pitänyt arvata... Eihän tämmöinen sarja voi päättyä onnellisesti? Tuli vähän mieleen Nälkäpeli-trilogian loppu. Osittain onnellinen loppu mutta ei sitten kuitenkaan. Tai no, kaipa sekin on mielipidekysymys.
Mielenkiintoinen yksityiskohta on se että kirjassa mainitaan Suomi ja Kotka... Jee, hyvä Suomi, hyvä me?!
Noh, leffat/sarja tänne heti kiitos...
10. toukokuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti