Olivian sterilointi

Olivia steriloitiin viime perjantaina. Pelkäsin etukäteen sillä Tabithan kokemus oli niin karmea. Olivia painaa 3,5 kiloa. Ja väittivät Tabithan painavan 2,5 kg huhtikuussa? Olen aina ajatellut että siinä on oltava virhe. Olivian leikkasi eri lääkäri kuin Tabithan, Luojalle kiitos siitä. Painon jälkeen toinen yllätys oli se että Olivialle laitettiin sulavat tikit. Olin suunnitellut rokotuksia tikinpoiston yhteyteen, niinpä ne jouduttiin antamaan jo leikkauksen yhteydessä. Mikä ei ole kovin suositeltavaa, lisää rasitusta elimistölle.

Haettaessa Olivia oli jo täysin hereillä. Mitä nyt automatkalla vain toinen silmä pysyi auki. Heti kotona se halusi tulla pois kopasta joten avasin oven. Ihan hiukan sen askel oli hatara. Ensimmäiseksi Olivia kävi pissillä laatikossa ja suuntasi sitten keittiöön syömään kaksi lautasta tyhjäksi. Syöminen oli hidasta mutta nälkä taisi olla aika kamala. Loppuillan Olivia oli täysin normaali, mitä nyt välillä istui pitkään paikallaan ikäänkuin ihmetellen "mikä maa, mikä valuutta?". Yritin saada Oliviaa nukkumaan mutta eipä se suostunut.

Ero Tabithan ja Olivian steriloinneilla on kuin yöllä ja päivällä. Tabitha kärsi kuusi tuntia ennen kuin heräsi kunnolla: hoiperteli, oksenteli, sammui. Ja pystyi syömään ensimmäisen kerran vasta keskiyöllä. Ehkäpä sille ei annettu heräämispiikkiä. Joka tapauksessa suorastaan vihaan eläinlääkäriä joka Tabithan leikkasi. Se oli teurastus.

Olivialla on ehkä kolme tikkiä. Vaikea sanoa sillä ne kaikki on ommeltu sisäänpäin. Juuri sellaisen olisin halunnut Tabithallekin. Haavasta on vaikea saada kuvaa, tässä parhaimmat. Haava on tosi nätti viiva. Toisessa kuvassa masu on rypyssä. Mitälie verenpurkaumia nuo ruskeahkot alueet.

Kauluria en ole Olivialle laittanut. Haava näyttää niin hyvältä että olisin tosi pettynyt jos se vielä tulehtuisi. Mutta ilmiselvästi olen huokaissut helpotuksesta ihan liian aikaisin. Ei se näin helppoa voinut olla?



Jalatkin oli sheivattu.