Bellan logi

Eilinen oli helvetillinen päivä. Kaikki oli hyvin ja täysin normaalisti siihen asti kun rupesin nukkumaan. Ei näköjään olisi kannattanut. En tosin sitten tietenkään saanut nukuttua. Heikotus, oksetus, kipu, pyörrytys, hengenahdistus... Pms is so much fun. Opin myös uutta, en tiennytkään että sydämentykytys kuuluu oirelistalle. Päivä oli tietysti myös älyttömän rankka. Olisin halunnut mennä bussilla kotiin, mutta pelkäsin oksentavani bussiin.

Näin eilen peräti kolme pupua yhtäaikaa. Uusi ennätys. Yksi niistä oli poikanen. Söpöä.

Kun tulin äsken kotiin, itkin oikein kunnolla. Nyyhkytin. En olekaan itkenyt yhtä paljon varmaan moneen vuoteen. Ei tätä paskaa kestä enää hetkeäkään. Vituttaa niin sairaasti.