Yleisin näkemäni uni liittyy vuonna 1998 kuolleeseen marsuuni Nöpöön. Uni on aina täysin samanlainen: Olen unohtanut ruokkia Nöpön monen viikon ajan ja oletan sen kuolleen. Mutta se onkin aina elossa ja katsoo minua silmillään kuin kysyen että miten olen voinut unohtaa sen? Yritän aina paniikissa ruveta äkkiä ruokkimaan sitä mutta ei se koskaan onnistu. Tämä uni johtunee siitä että tunnen syyllisyyttä Nöpön kuolemasta tai sen kuolintavasta, se olisi pitänyt viedä kuolinpäivänään eläinlääkäriin.
Toisessa usein toistuvasssa unessa olen vanhempieni luona ja luulen asuvani siellä. Jossain vaiheessa muistan että minulla on omakin kämppä, ja yritän lähteä sinne mutta ei se koskaan onnistu.
Kolmannessa toistuvassa unessa olen Siilinjärvellä ja yritän epätoivoisesti päästä sieltä takaisin kotiin Kuopioon. Joskus etsin bussiasemaa tai bussipysäkkiä tai bussiaikataulua, ainakin kerran olen kävellytkin sen 20 kilometrin matkan Kuopioon. En ymmärrä tätä unta sillä tosielämässä tykkään Siilinjärvestä, siellä asuu paljon sukulaisiani ja nykyään myös äitini.
Näen myös aika usein unta siitä että syön jotain "kiellettyä" hiilihydraattiherkkua. Useimmiten se herkku on yllättäen Valion Eskimo-jäätelöpuikko, mansikkaisena tietysti. Yleisimmässä versiossa haen Eskimon (kuten lapsuudessani niin usein tosielämässäkin) mummolan pelottavan kellarin pakastimesta.
Tosielämässä valitsemani hiilaripommi olisi ihan muu. Ykkösenä olisi varmasti Mars-suklaapatukka maidon kanssa. Toisena olisi Jalostajan Italian pata riisillä. Oikeasti hiilarihimo ei vaivaa juuri koskaan, vain silloin kun verensokeri on laskenut liian alas eli lähinnä krapulassa. (joita ei nykyään koskaan ole)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti