Vieläkin sairaampaa

Ei tule nyt elämästä yhtään mitään. Terveyteni ei vaan kestä huonoa terveyttäni. En pysty tekemään mitään (järkevää) tai keskittymään mihinkään. Endokivut, niska-, pää-, kasvo- ja silmäkivut. Voisin syödä särkylääkkeitä kuin leipää eikä siltikään juuri auttaisi.

Uusimpana juttuna koskee myös suuhun ja hampaisiin, ilmeisesti siksi koska puren hampaita yhteen yöllä. Minähän kaipasinkin lisää kipua elämääni. Olin jo aiemminkin huomannut pitäväni suuta/hampaita väärässä/jännittyneessä asennossa jopa päivisinkin, ja olen epäillyt sitä yöllistä versiota jo kuukausia. Eniten hämää se että yksi hammas on jopa siirtynyt tuon takia. En ainakaan muista että se olisi aiemmin ollut ihan eri kohdassa kuin muu rivistö. Ei siis ihmekään että juuri siihen hampaaseen on koskenut eniten. 

 

 

Eli kohta hampaatkin tuhoutuu... niin minkä takia? Stressin? Ei kai ihmiset pure hampaita yhteen nukkuessaan ilman stressiä? Mutta eihän minulla voi olla mitään stressiä, ainakaan jonkun mielestä. Itse luulen kyllä että nämä endokivut ja jatkuva huono olo voivat hiukan stressata. Ja sairaat kissatkin. Ja korona ja muu maailmantilanne. 

 

Kun pahat endokivut viimein hellittivät hetkeksi loppui samalla myös hampaiden kiristely ja suun kivut. Pakkohan siinä on olla kyse pelkästä sattumasta. Eihän kivut voi aiheuttaa stressiä, hampaiden kiristystä ja lisää kipuja.

 

Ja enpä muuten yhtään ihmettelisi jos tuo käsijuttukin johtuisi ainakin osittain endosta. Endokipunihan levisivät kainaloihin jo vuosia sitten ja käsivarsissakin on ollut joskus tuntemuksia jo vuosia. Nyt kun kättä ei ole heikottanut niin siihen on koskenut. Ja olkapäähän joka oireili jo hyvin monta vuotta sitten. Mutta joo, jos tuo johtuu sydämestä niin siihenhän on tietysti syynä endo, korona tai molemmat. 

Niska ei kestä sängyssä makaamista. Selkä, jalat ja perse ei kestä istumista. Edelleen haaveilen painottomasta tilasta.

 

 

Ja pitäisi jotenkin ihmeellisesti jaksaa käydä hammaslääkärissä ja suuhygienistillä ja näöntarkastuksessa ja mielellään lääkärissäkin. Haluaisin uuden sydänultran kun edellisestä on jo viisi vuotta aikaa ja läppävuotoa olisi hyvä seurailla. Tosin Kuopiossa ei taaskaan ole tarjolla naispuolista kardiologia joten eipä sitte.

 

Sairasta

Ihana yö. Olle ripuloi monta kertaa ja oksensi. Kalilla oli vaikeuksia paskoa ja veti persettään mattoa pitkin ja oksensi matolle. Olle oksensi uudestaan. Aamulla Tapsa oksensi. Ollelle ei kelvannut Zooloven kanaruoka jota on aina aiemmin syönyt innolla. Tapsa lopetti sen syömisen jo aiemmin. Muutenkin on ikävää kun niin suuri osa Zooplussan purkeista on lommoisia.

Tapsan syöminen huolettaa. Sille ei enää oikein ole lääke kelvannut voin mukana. Nyt pitää yrittää käyttää nestemäistä herkkua lääkkeen piilona. Se tulee kalliiksi kun menee kaksi päivässä (tilasinkin niitä 3x66 kpl pakkauksia). Ja jos tuokaan ei kelpaa niin pitää ruveta pakottamaan. Kilpirauhasen liikatoiminta kun voi milloin vaan äkisti aiheuttaa tappavan ns. kilpirauhasmyrskyn (thyroid storm), erityisesti jos lääkityksessä on taukoja. No joku death wish Tapsalla selvästi on kun viettää päivät kuumalla parvekkeella hankkimassa itselleen lämpöhalvausta. Päätin ruveta punnitsemaan Tapsan säännöllisesti että tietäisin jos se rupeaa laihtumaan. Ensimmäisessä punnituksessa Tapsa painoi kolmisen kiloa.

 

 

Lauantaina säikähdin että Kali kuoli. Katselin kun se nukkui ja hengitti ja sitten näytti siltä kuin se ei olisikaan enää hengittänyt ja toinen silmä oli auki ihan kuolleen näköisenä. Säikäytin sitten Kalin härkkimällä sitä kesken unien. Sehän vasta olisikin kivaa että tappaisi kissan säikäyttämällä koska luuli sen olevan jo kuollut.

 

Ja mitä minuun tulee niin viime viikolla yritti taas jokin tauti iskeä. Kurkkukipua, nenä meinasi vuotaa, kuumeinen olo ilman kuumetta, lämpö oli alimmillaan jopa tasan 35. Samaan aikaan tietysti pitkästä aikaa kovat endokivut. Vasen käsi on ollut outo, heikko. Vaikea tehdä sormilla hienomotorisia asioita. Pelottaa. Huomasinhan minä jo monta kuukautta sitten että vasen käsi on välillä sininen, ihan eri värinen kuin toinen.

 

Olle eläinlääkärissä

15-vuotias kuopukseni Olle kävi eläinlääkärissä. Viimeksihän eläinlääkäri kommentoi että Ollen hengitys haisee virtsalta mutta munuaisarvo oli silloin normaali. Siksi oli nyt vähän yllätys että Ollen munuaisarvo on vasta lievän munuaisten vajaatoiminnan puolella, 221 (viite alle 160). 

 

 

Se vähän pelotti että lisääntyneen ruokahalun vuoksi Ollellakin voisi olla kilpirauhasen liikatoiminta kuten Tapsalla mutta onneksi ei ole, T4-arvo on normaali. 

 

Mutta Ollen maksa-arvo on korkea, ja se mistä se johtuu on mysteeri. Eläinlääkärin mielestä näin lievä munuaisten vajaatoiminta ei voi nostaa maksa-arvoja. 

Suurin ongelmahan Ollella on jatkuva ripuli. Eläinlääkärin mielestä siihen pitäisi kokeilla antibioottia ja sen jälkeen kenties kortisonia (juuri niitä haluaisin Tapsan nuhaan!), mutta jotkut voisivat olla eri mieltä. 

 

 

Luin netistä että maksasairaus voi aiheuttaa ripulointia ja että tulehduksellinen suolistosairaus voi nostaa maksa-arvoja. Että siitä vain arvailemaan.

Voisi olla hyvä kokeilla kokonaan viljatonta ruokavaliota. Vaikeaa se olisi sillä Olle on nirso kissa. Kuivaruuat on aina olleet viljattomia mutta se ei hirveästi auta koska Olle ei syö kuivaruokaa enää juurikaan. Ja Ollen mielestä parhaissa märkäruuissa on tietysti viljaa. Ja tietysti maksasairauden erikoisruuissakin on pelkkää viljaa. Puhumattakaan herkälle vatsalle tarkoitetuista sensitive-ruuista... 

(Ja kun viimein löytyi se ainoa munuaisruoka joka kelpaa Ollelle aina ja kokonaan eli Royal Caninin mousse/loaf/murekemuodossa oleva, mutta siinäkin on tietty viljaa...)

 

 

Tapsan takatalvi

Jo huhtikuun alussa tässä kämpässä alkoi olla niin kuuma että pahaa teki. Kaiken oleellisen kertoo se että suklaa alkoi sulaa niin että oli pakko laittaa jääkaappiin. Normaalisti niin pitää tehdä kesähelteillä eikä keskellä talvea! Oli pakko laittaa patterit pois päältä.

 

Parvekkeen ovikin tuli avattua jo kerran koska siellä oli jumissa eläviä kärpäsiä. Oven saaminen takaisin kiinni oli taas niin vaikeaa että päätettiin ettei sitä enää avata ennen oikeaa kesää kun yöpakkasiakin oli luvattu. 

 

No sittenhän talvi tuli ryminällä takaisin 3.5. Täysin valkoinen maisema ja vaakatasossa satoi lisää lunta. Kamala keli. Eniten säälitti taas linnut ja muut eläimet.

 

Tapsa säikäytti syömättömyydellä vapun jälkeisenä päivänä. Ei kelvannut piilotettu lääke eikä mikään ruoka. Katseli minua vaan ilmiselvän nälkäisenä että etkö tarjoa muuta kuin paskanhajuista ruokaa. Sillä oli nenä tukossa eikä haistanut ruokaa eikä siksi voinut syödä. Ajattelin jo että Tapsa kuolee nälkään täysien ruokakuppien äärelle. Katselin sitten netistä vinkkejä kissan tukkoisen nenän hoitoon. Pyyhin Tapsan nenää muutaman kerran lämpimällä vedellä niin johan alkoi jonkin ajan päästä räkä lentää, keltainenkin. Se ilmiselvästi helpotti Tapsan oloa ja se alkoi taas syödä. (Ja jos haluaisi Tapsan nuhaan apua niin pitäisi vaihtaa eläinlääkäriä kun se nykyinen on sitä mieltä että ei voi mittään. No ensinnäkään Tapsan nuhan syytä ei ole koskaan edes mitenkään tutkittu. Eikä ole kokeiltu esim. pidempää antibioottikuuria vaan pelkkää piikkiä, eikä esim. kortisonia ollenkaan.) Ja nyt kun tietää että Tapsa voi milloin vaan lopettaa syömisen nuhansa takia.. toki siinä kesti yllättävän monta vuotta.

 

Ja kaikki tämä tapahtui tietysti juuri kun olin yksin kotona. En voinut keskittyä mihinkään. Tuosta ja muista syistä johtuen en ehtinyt edes yhtään jännittää työkkärin puhelua. Arvasin kyllä että ei se montaa minuuttia kestäisi. Samalla jatketaan eli yhden työpaikan haku kolmessa kuukaudessa.

 

Huhtikuussa sain uusimmassa kirjoitusprojektissani täyteen 50 000 sanaa eli isot bileet! Lupasin itselleni että julkaisen tänä vuonna omakustanteena kaksi romaaniani, sen ensimmäisen ja tämän viimeisimmän. Varsinkin tätä uusinta kirjoittaessa mieleeni tulee usein South Parkin jakso "You're getting old" kun suollan aina vaan lisää ripulipaskaa tietokoneen näytölle. No ei se mitään, olen täysin rakastunut tuohon tarinaan ja sen maailmaan.

Olen aina rakastanut kirjoittamista mutta editointia vihaan. Varsinkin kun väännän esikoisromaanini prologin kanssa jo kolmatta vuosikymmentä ja yhä vaan se on täyttä paskaa. Se on tosi negatiivinen ja synkkä eikä anna kenellekään mitään syytä lukea pidemmälle. Minkäs teet kun haluan ja yritän epätoivoisesti emuloida suosikkikirjani "Aina, vaan ei ikuisesti" prologia. Tein vielä aika äskettäin suuren muutoksen ja siirsin prologin prologin (joku voisi luulla että kaksi prologia peräkkäin voisi muka olla jokin ongelma) myöhempään vaiheeseen kirjaa koska päätin ettei ehkä sittenkään ole hyvä paljastaa ihan kaikkea heti alussa. Mutta kun se prologin prologi on paljon parempi kuin tämä varsinainen prologi. Mulle esim. aloituslauseet on tärkeitä omissa teksteissä ja nyt en keksi nykyiseen prologiin mitenkään kelvollista. Se aikaisempi oli just hyvä.

 

Portiapäiväkirjat

Parhaita ovat ne päivät kun löydän paskaa. Paljon paskaa. Sitä kun ei voi ostaa, tilata tai kasvattaa vaan se on pakko itse löytää. Ja paskaa tarvitaan paljon lannoitetta varten. Koska pitää olla puita crystalia varten vaikka sitä tarvitaan koko pelissä tasan yhdessä missionissa. Nitre-puita. Puuvillaa. Rainbow flowereita pigmenttejä varten, niitä tarvitaan paljon yhdessä vaiheessa ja vielä ihan lopussakin kepeät 100 kpl. Jättikasveja autumn festivaliin. Vehnää (!) hevosta varten. Rupesin yhdessä vaiheessa ihmettelemään miksi hevosen tilastoissa näkyi äkäinen naama ja 100 prosentin nälkä. Kuulemma hevoset tykkää syödä lähinnä vehnää ja kurpitsaa. No eipä auttanu vehnä, nälkä on yhä ja aina 100% (tai ehkä se onkin 100% täysi?). Eipä sillä ole onneksi väliä, Portiassa esim. hevoset ja lapset ovat jääneet kehittämättä. Lapset eivät koskaan kasva eikä niistä pääse ikinä mitenkään eroon joten niitä ei kannata hankkia.

 

Kuinka monella tavalla Portia on yrittänyt saada minua lopettamaan sen pelaamisen: 

1 Olin siirtämässä bokseja pihalta sisälle ja laitoin ne taskuuni mutta tasku oli täynnä. Normaalisti tavarat jotka eivät mahdu mukaan tippuvat maahan ja siitä ne voi sitten noukkia vaikka monta päivää myöhemmin. Nyt boksit ja niiden sisältämät tavarat katosivat kokonaan, niitä ei löytynyt mistään. Oli lopulta pakko ottaa aikaisempi tallennus. Luinkin netistä että juuri tuolla tavalla tavaroista pääsee tuossa pelissä pysyvästi eroon.

 

2 Ja sitten uusi yritys boksien siirtämisessä sisälle. Kun minulla oli boksi käsissä ja tulin sisälle kotiin ja mies sattui haluamaan antaa minulle rahaa juuri silloin niin boksi ja sen sisältämät tavarat katosivat lopullisesti. Yritin pelata samaa aamua monta kertaa ja aina sama lopputulos. Jos mies haluaa antaa rahaa niin kädessä oleva boksi ja sen tavarat katoaa. Lopulta piti bokseja siirtäessä varmistaa että Gust ei ole kotona.

 

3 Sitten olin vaan työskentelemässä pihallani kun yhtäkkiä putosin tyhjyyteen. Kamalan traumatisoiva kokemus. Oli kaksi vaihtoehtoa: odottaa yöhön että simahdan jolloin menetän loppupäivän (työ)tunnit. Tai pelata sen astinen päivä uudestaan. Valitsin ensimmäisen vaihtoehdon.

 

 

4 Ja sitten menin loppubossiin valmistautumattomana ja stamina loppui eikä sitä saanut enää mitenkään lisää. Pelin aiemmissa tappeluissa sillä ei ollut ollut mitään väliä. Vaikka kuinka kauan seurasin vierestä sidekickkejä niin eivät ne saaneet bossiin aikaiseksi ollenkaan vahinkoa. Oli siis vain yksi vaihtoehto eli rage quit ja päivä menetetty. Kun tietää että bossin ekassa vaiheessa tarvitsee päästä vain 70% asti ja loput vaiheet sidekickit voivatkin hoitaa kokonaan itse...

 

Ja sitten ne monet kerrat kun PS5 väitti että "pelin käyttöoikeus loppuu 15 minuutin kuluttua". No ei loppunut. Ei edes sillä kerralla kun peli pimeni ja luulin että se meni pois päältä. No ei mennyt. Ihme sekoilua. (Portia on ps+ ekstra-peli)

Ja sitten etsit monta päivää racketia kun tiedät että sitä tarvitaan tulevaisuudessa ja myit kaikki entiset... löydät viimein racketin mutta se on ulottumattomissa lattian/seinän takana. Yleinen ongelma Portian kaivauksilla.

 

 

Minä joka pidin aina huolta siitä että kasassa on aina vaadittavat kamat jo etukäteen.. main storyn viimeisessä (ennen lopputekstejä olevassa) tehtävässä pitää rakentaa lentokone. Toki minulla oli kaikki kamat valmiina ja tehtynä. Paitsi yksi. Carbon fibreä tarvitaan tuohon tehtävään 45 kappaletta ja minulla taisi olla vain 8. Ja niitä kun voi saada vain kahdella tavalla ja molemmat vaativat tappelua. Olin jo luullut viimeisen bossin jälkeen ettei minun tarvitsisi enää koskaan tapella. Okei siis... voi joko lähettää civil corpsit ingalls mineen kalliilla rahalla hakemaan sitä carbon fibreä. Mutta se tulee tosi kalliiksi ja vaatii että itse ensin pelaa läpi ne ingalls minen vaadittavat levelit. Toinen vaihtoehto on deepest ruin ja siellä jos saa levelistä arvosanan S niin on mahdollista että palkintoboksissa on carbon fibreä. Arvosana S vaatii että pääsee levelin läpi alle minuutissa. Ei oikein onnistu minulta. Mutta onneksi deepest ruinissa voi ostaa huumeita. Kun ostaa colaa niin saa arvosanan S vaikka kestäisi yli kaksi minuuttia. En todellakaan olisi halunnut juuri silloin stressaavaa tappelua... mutta kuka muka jaksaisi odottaa parempaa aikaa?

Eli juuri kun olin epätoivoisesti yrittämässä säästää rahaa Syfilikseen niin liikaa rahaa menikin carbon fibreen. Syfilis on kallis nainen mutta trophyjen vuoksi pakollinen. En olisi halunnut luopua Gustista, mutta onneksi tallennuksen voi... tallentaa. Niin että sen päälle ei tallenneta. Elikkäs jo toinen avioero oli pelkkää pahaa unta. Kun sain viimein toteutettua Syfiliksen unelman lahjoin häntä... kiitti ja heippa tallentamatta.

Sekö sitten on addiktion merkki että jatkaa pelin pelaamista senkin jälkeen kun saa platiniumin? Minkäs teet kun main story missionit jatkuu senkin jälkeen. Hankin Syfiliksestä säästyneillä rahoilla navetan jonne pystyin viimein sijoittamaan pitkään boksissa odottaneet mutsit. Ja ostin muutaman lambinkin. On ne niiin ihania että en kestä (ja tuottavat sitä kallisarvoista paskaa!).

 

 

Main storyn lähestyessä uhkaavasti loppuaan alkoi olla paha tekemisen puute joten oli aika hankkia lapsi. Raskauden aikana health ja stamina ovat 30% normaalia pienempiä joten se ei oikein kannata jos tiedossa on tappeluita.

 

 

 

Mikä on sopiva nimi Ripulin lapselle? Ainakin Kakka. 

 

 

Jos lapsen jättää ruokkimatta ja hoitamatta ainoa seuraus on että suhde lapseen kärsii. Eli sossut ei hae lasta pois kuten Simssissä.

 

Pelin main storyhän loppuu laivan rakentamiseen ja eeppiseen I'm on a boat-hetkeen. Kiva että monen vuoden jälkeen oma aviomies on tätä mieltä minusta.

Portian gameplay-videoitani:

0

1

2

3 (mm. lopputekstit)

4

 

Jatko-osan My time at Sandrock pleikkari-julkaisua odotellessa...