En ole pelannut Simssiä sen jälkeen kun sairastuin flunssaan. Tässä kuitenkin wanhoja juttuja sopivasti ennen kuunvaihdetta.



Persikan tarina jatQ...


Lehtipoika-Aaronkin löytää roskista jotain mielenkiintoista.



Teini-iän saavuttanut Banaani tapaa viimein isänsä Tonin.



Niisku kuolee, and will not be missed.



Nyt on kaikki nähty. Kissa joka käy pytyllä.



Aprikoosin suurena toiveena oli saada koiranpentu, ja pitihän sellainen sitten hankkia. Suski saapui taloon.



Chris on Persikan kolmannen lapsen isä.



Persikalla on etova olo.



Koulubussi ei pääse lähtemään kun tiellä on pieni este.



Raskaus ei ole este Persikan vilkkaalle seuraelämälle. Päinvastoin, vuorokauden sisällä Persikka hankkii itselleen peräti neljä uutta rakasta. Edellinen treffikumppani tuo kukkia kun Persikalla on jo uutta putkessa.



Valitettavasti poliisi-Karin huomaa mitä on tekeillä.



Ja lähtee vihaisena pois kukkien kanssa.



Se ei Persikkaa häiritse. Vatsakin kasvoi rytäkässä.



Perhepäivällinen. Hampurilaisia, nam.



Suskista kasvoi ponteva pikku koira.



Aprikoosi vie koiransa lenkille.



Persikan kolmas lapsi, poika nimeltä Kesäkurpitsa, on syntynyt.



Banaani ei ole mikään virtuoosi keittiössä vaan polttaa aina kokeilemansa uuden ruokalajin pohjaan.



Banaani puhuu tulevan rakkaansa Katrin kanssa puhelimessa kun tämän työaika alkaa. Katri ei pääse siksi töihin, niinpä siivousfirma lähettää paikalle toisen piian.



Vihdoin kaikkien näiden vuosien jälkeen Persikka tapaa Benin avovaimon Megin. Kovin samantyyliset naiset syövät curryä ja juttelevat... pettämisestä.



Leon syöttää pojanpoikaansa Kesäkurpitsaa. Kumma ettei Leonia haittaa että pojan äiti on hänenkin rakkaansa.



Banaani maalaa todella mielenkiintoista maalausta.




Seuraavassa osassa kohtaamme kummittelevan kissan ja haisevan koiran. Stay tuned.

Tänä aamuna ikioma alkoholisti-stalkerini oli pitkästä aikaa back in business. Oli varmaan odottanut pilkkopimeässä käytävässä liikkumatta jonkin aikaa. Käytävässä on nimittäin liiketunnistimella toimivat valot, ja siellä oli pimeää kun menin sinne. Alkoholistin piti tietysti saada sanoa huomenet ja kysyä joku randomi typerä kysymys, johon vastasin valheellisesti kuten tavallista.

Huh. Tuli ostettua vähän liikaa heräteostoksia. Menin kauppaan ostamaan lankaa myssyä varten ja mukaan tarttui mm. hiuspanta ja joulukortteja. En ole tottunut käyttämään käteistä ja siksi kaikki rahat kaikkoavat hujauksessa. Ostin sellaisia kortteja joissa postimaksu on valmiiksi maksettu, olen ihan liian laiska että jaksaisin ostaa postimerkkejä.

Nykyään olen liian laiska korjatakseni edes typoja, antaa niiden vain olla. C'est la vie tai jotain. Kappalejakojenkin tekeminen on ihan liian energiaa vievää. Mitä pitempiä pötköjä kirjoitan sitä vähemmän kukaan jaksaa juttujani lukea. Ja sen parempi.

Aamulla lehteä lukiessa tuli todettua sekin ettei tarvitse enää bussilla matkustaa. Kertamaksu nousee huomenna mielettömään 2,70 euroon. Rupesin miettimään että pitäisi varmaan mennä lastenlipulla. Siitä tulikin mieleen se kun vielä lukioikäisenä pääsin bussissa lapsen hinnalla. Ja tässä tapauksessahan lapsi on alle 12-vuotias. Lukion ensimmäisen vuoden syyslomalla pääsin kahteen eri otteeseen bussilla lastenlipulla. Molemmilla kerroilla kuski otti jostain kumman syystä vain lasten hinnan. Olin ilmeisesti todellinen babyface. Valittaessani aikoinaan asiasta tädilleni hän kertoi että hänen ollessaan jo naimisissa hänen ei oltu uskottu käyneen vielä edes rippikoulua ikänsä puolesta. Tätini onkin todella pienikokoinen, ehkä 152cm. Minähän olen meidän suvun naisista se hongankolistaja, peräti 161cm.

Niin. Nyt minulla on viimein SE. Oli viimeinen mahdollisuus ostaa se tänään. Joulukalenteri. Veikkauksen tietysti. En millään malttaisi odottaa huomista raaputusta.

Viime yönä sängyssä maatessa tuli mieleen yksi vanha biisi joka minulla on c-kasetilla. George Michaelin ja Elton Johnin livenä esittämä Don't let the sun go down on me. Tänään sitä etsiessä törmäsin toiseenkin ihanaan ja erittäin tuttuun biisiin, joka kyllä olisi jollain cd:llä mutta ei koneella. Ei voi mittään, kun kuuntelin tätä jumalaista biisiä pitkästä aikaa rupesin itkemään. Ihan liian surullinen.

You have been loved/George Michael

"She takes the back road and the lane
Past the school that has not changed
In all this time
She thinks of when the boy was young
All the battles she had won
Just to give him life

That man
She loved that man
For all his life
but now we meet to take him flowers
And only God knows why

For what's the use in pressing palms
When children fade in mother's arms
It's a cruel world
We've so much to lose
And what we have to learn, we rarely choose

So if it's God who took her son
He cannot be the one
Living in her mind

Take care my love, she said
Don't think that God is dead
Take care my love, she said
You have been loved

If I was weak, forgive me
But I was terrified
You brushed my eyes with angel's wings
Full of love
The kind that makes devils cry

So these days
My life has changed
And I'll be fine
But she just sits and counts the hours
Searching for her crime

So what's the use of pressing palms
If you won't keep such love from harm
It's a cruel world
You've so much to prove

And heaven help the ones who wait for you

Well, I've no daughters, I've no sons
Guess I'm the only one
Living in my life

Take care my love, he said
Don't think that God is dead
Take care my love, he said

You have been loved..."

Varmaan nukuttaa ensi yönä vieläkin paremmin kuin viime öinä. Nukuin vain neljän tunnin päiväunet. Missasin Rumat ja pelkuritkin, mikä on suunnilleen maailmanloppu.

Sherry ehdotti että lähtisin perjantaina Anna Eriksonin keikalle. Enpä jaksa, sillä showtime on vasta klo 23. Ja nyt lauantai olisikin käynyt... Great.

Viime yönä näin vaihteeksi maailmanloppu-unen. Tulin kaupasta kun huomasin että kaupungintalo oli ihan mustana. Ihmiset puhuivat siitä että lentokone oli lentänyt sitä päin. Pian toinen lentokone lensi matalalla kohti toria. Lähdin juoksemaan karkuun muiden kanssa. Päädyin teatterirakennukseen rannalle monen muun kanssa. Näimme taivaalla paljon tulessa olevia lentokoneita matkalla iskukohteisiinsa. Yritin saada muita sammuttamaan teatterin valot ettei meitä huomattaisi.

Vietimme yön teatterissa keskustellen siitä mitä meidän pitäisi tehdä säilyäksemme hengissä. Kysyin onko joukossamme lääkäriä, kokkia... mitä tahansa jatkossa tarpeellista. Aamulla osa meistä lähti helikopterilla kartoittamaan tilannetta. Pilotti osui jokaiseen sähkölinjaan ja oli vähällä tapattaa meidät kaikki, mutta vaan nauroi.

Pitäisi sitten tehdä Sherrylle nettisivut hänen häitään varten. On vain sellainen ongelma etten minä osaa mitään. Mahtaa tulla hienot sivut, varsinkin kun nykyään kaikilla saiteillani on täsmälleen samanlainen ulkoasu. Eilen innoistuin päivittämään mäkihyppy-sivujani pitkästä aikaa, siinä menikin koko päivä. Tein esimerkiksi kuvagallerian kokonaan uusiksi.

Jes. Tänään on taas SE päivä. Prison Break. En malta odottaa. Onko ihmeellisempiä silmiä? Ei ole.

Eilen nukuin niin pitkään kuin sielu sieti (puoli yhteen) ja sehän kostautui heti. Viime yönä olin valveilla vielä puoli kolmen aikaan. Herätessä olinkin tooosi virkeä ja jalka nousi kepeästi... Toivottavasti ei sada lunta vielä muutamaan päivään. Eilen haaveilin jopa siitä että lähtisin tänään shoppailemaan, mutta tiesin kyllä että haaveeksi se jäisi. Olen etsinyt itselleni pipoa jo monta vuotta mutta mieleistä ei ole löytynyt (enhän ole hidas?). Viime aikoina olen alkanut vakavasti harkita sitä vaihtoehtoa että tekisin pipon itse, varsinkin kun tarpeeksi yksinkertaisia ohjeita löytyy. Langan pitäisi kyllä ehdottomasti olla täyttä puuvilla tai jotain, tippaakaan villaa ei otsa kestä. Pitäisi ostaa myös nahkahanskat, kun jäivät tilauksesta tulematta. Ja kaikkea muuta kivaa? Olen lahjonut itseäni jo ihan liikaa "joulun kunniaksi".

Tajusin jopa että ensi viikolla on hammaslääkäri. Saan sitten tietää milloin on tuomiopäivä... Niinköhän selviän siitä hengissä? Epäilen kovasti. Työnteko tulee ainakin olemaan tosi vaikeaa kipeänä ja syömättömänä. Minulla ei ole varaa laihtua. Olen yrittänyt miettiä joitain mahdollisimman kaloripitoisia mössöruokia. Kermaa suoraan purkista?

Katos ihmettä. Onnistui jopa Musta torni-kirjan lainan uusiminen. Hyvä niin, sillä olen vasta sivulla 215/867. Pitäisi skarpata. Olisi lisäksi vielä kolme muutakin kirjaa luettavana.

Janne Ahosella oli todella onnistunut maailmancup-kauden avaus viikonloppuna. Ensimmäisessä kisassa meinasi kaatua ylämäessä ja oli 55. Toisessa kisassa kaatui alastulossa, mutta ei onneksi loukkaantunut.

Saku Koivu juhli viime torstaina 32-vuotissynttäreitään ja teki tehot 1+1 Montrealin jatkoajalla 2-1 voittamassa pelissä. Kapu rocks forever.



Titanic2-leffan traileri on mainio.

Siinä se sitten on. Mekko joka minulla tulee olemaan päällä Sherryn häissä. Ei tosin tuon värisenä. Kaason valinta tuo on mutta nätti.

Will this horrible year never end? En edes tiedä miten kauan olen tehnyt taas töitä ilman yhtäkään vapaata. En kai kovin kauaa, ehkä pari viikkoa. Ja lisää pukkasi taas tänä aamuna. No miksei, kyllä kai aikansa voisi huonomminkin käyttää. Sherrykään ei ole vapaa bilettämään joten parempi sitten paiskia töitä.

Se ruskea "jänis" oli kuulemma rusakko, I've been told. So little I know... Tänä aamuna oli yllätys kun maa oli taas täysin valkoinen. Lumet ehtivät nimittäin tässä välillä sulaa kokonaan pois. Oli kyllä rankin reissu tänä talvena, sillä lunta oli liikaa ja se oli nuoskaa.

Flunssassa oli se hyvä puoli etten sen aikana sekoillut öisin, kai elimistöllä oli muutakin ajateltavaa. Sen jälkeen sitten... the same old story? Muutama yö sitten näin unen, jossa eräs mies yritti ampua minut. Aina kun aseen piippu osoitti minuun onnistuin kääntämään sen pois.

Pari päivää sitten hain postista ison paketin. Pelkäsin etukäteen sen olevan niin iso etten saisi raahattua sitä edes bussipysäkille vaan joutuisin tulemaan taksilla kotiin. No, olihan tuo iso mutta hyvin selvisin silti. Todellinen harmi vaan että melkein puolet tuotteista jäi saamatta, loppuunmyyty... Sain kuitenkin sentään ihanat uudet pörrösukat, vaaleanpunaiset...

Prison Break on edelleen viikon kohokohta, olen nähnyt siitäkin unta pariin otteeseen. Ja Wentworth on tietysti kuuminta hottia... Oli oikeastaan hyvä (pakko)päätös olla lataamatta jaksoja. Jos näkisi jaksot etukäteen tiistait olisivat ihan liian tylsiä. Ei mitään odotettavaa...



Jee jee Jerry Cotton! Amazing Racen kuudes tuotantokausi alkaa MTV3:lla sunnuntaina. Niinköhän MTV3 kuuntelee yleisön mielipidettä ja näyttää kymmenennen (Suomi)kauden heti tuon perään? Tuskinpa.

Olen kyllä tosi pettynyt siitä ettei sitkeä huhu Mika Häkkisen paluusta pitänytkään paikkaansa. Vaikka huhu olikin järjetön halusin silti uskoa siihen. Ja uskoinkin. Tekisi mieli sanoa etten ole koskaan ollut Häkkis-fani, mutta sehän ei pidä paikkaansa. Vuonna 1995 olin surun murtama hänen onnettomuutensa vuoksi, ja se lisäsi "kivasti" syöksykierrettä omassakin elämässäni... Viimeinen naula arkkuun? Ja vuonna 1998 olin innoissani kun Häkä voitti maailmanmestaruuden. No, en ole Häkä-fani nykyään, mutta silti hänen paluunsa formuloihin olisi lisännyt mielenkiintoa 100%. Ja...

Niinköhän pysyn päätöksessäni olla hankkimatta digiboksia? Televisio on ihanan yksinkertainen media laiskalle lusmulle. En tosin tiedä voiko tuohon ikivanhaan 14-tuumaiseen töllöön edes liittämään dikiä.

Ai niin... En sitten tietenkään ollut jääkiekko-ottelussa. Olisin voinut olla, mutta olin silti olematta. Tuskin jaksan lähteä helmikuussakaan? Mietin menisinkö katsomaan Saw3-leffan ihan elokuviin. Leffa on kuulemma ällöttävän sadistisen väkivaltainen. Niinköhän? Eivät nuo aikaisemmatkaan Sawt ole olleet ollenkaan niin pahoja kuin luulin. Voisi vaikka katsoa ykkösen uudelleen... Harmi vaan että sen lopun juonenkäänteen voi nähdä ensimmäisen kerran vain yhden kerran. Kuulemma kolmosenkin lopussa on joku ylläri, jee.

Viime viikkojen väsymykseni... En edes tiedä onko se fyysistä vai henkistä?

Tänä aamuna ei ollu kovin kivaa. Mahaan koski sairaasti särkylääkkeestä huolimatta. Onneksi ei sentään ollu liukasta, satoi vaan niin kuin toissayönäkin. Niinköhän nuo lumet ehtivät vielä sulaa pois kokonaan? Outoa olisi se. Muutama päivä sitten näin vitivalkoisen pupun, mutta tänään ruskean... ei kai tuolla mattimyöhäisellä ole jotain ongelmaa? Pari ukkoa häiriköi pihalla jo kun lähdin ja vielä silloinkin kun palasin. Toinen kuseskeli talon nurkalla ja yrittivät pummata kyytiä kollegalta.

Torstaina jaksoin jopa viikon vitkuttelun jälkeen käydä työkkärissä. Oli kylläkin jo pikku pakko kun perjantai oli deadline. Odotin että paikalla olisi tulevan muuton takia hirveä ryysis, mutta ei onneksi. Inhoan silti tuota systeemiä yli kaiken. Työkkärin tyyppi kysyi haluaisinko hakea töihin tiettyyn firmaan, kun se nyt etsii työntekijöitä. Jouduin sanomaan neljä kertaa ennen kuin tyyppi tajusi että "ei kiitos, olen jo töissä kyseisessä firmassa." Jollakin on vieläkin hitaampi sytytys kuin minulla?! Tosi kannattavaa näköjään se että joka kerta työkkärissä käydessäni koneelle kirjoitetaan tietoja minusta, jotka häviävät samantien.

Jääkiekko-otteluun en sitten tietystikään mene. En ole ostanut lippua ennakkoon ja kuulemma paikan päälle on turha mennä edes yrittämään?!

Vähänkö innostuin 24:n tulevasta kuudennesta kaudesta kun näin trailerin. Tosin viidettä kautta ei mikään voi ylittää...

Nyt on sitten töllössä Home Alone 2 ja ihQ Tim Curry...

Kivasti veli sekoillu kännipäissään. Ei muista soittaneensa minulle yöllä, ja on sammunu aamulla kuuden aikaan kotiin tullessaan vaatteet päällä sänkyyn. Onneksi ei sentään ulos pakkaseen.

Flunssaahan se väsymys meinas. Että mä inhoan. Nenä tippuvana tulee aina itsetuhoiset ajatukset mieleen, että säästyisi siltä kärsimykseltä. Harvaa asiaa tässä maailmassa inhoan niin paljon kuin nuhaa. Aaaaaargh. Teetä kului taas noin viisi litraa päivässä. Nyt olikin hiukan erilaisempi tapaus. Räkää oli helkutisti ja se oli älyttömän sitkeää. Yhtenä yönä en voinut nukkua kun niska ja hartiat olivat todella kipeät niistämisen takia. Merkillistä. Eiku vaan pari vuotta vanhaa Nasolinia kaksi litraa... Miksihän myrkyksi se muuttuu vanhetessaan? En todellakaan osta uutta pulloa jokaista flunssaa varten. Mutta toimipa kuitenkin ihanasti. Seuraavana yönä yskä piti hereillä. Kuumetta en mitannut pahimpina päivinä, sillä... "kuumetta ei ole kun sitä ei mittaa." Rehkittyä tuli taas ihan liikaa. Sanoin itselleni että jos pyytävät töihin, kieltäydyn. Mutta kuinkas sitten kävikään? "Joo, kyllä mä voin..." Olin vielä hauskasti juuri äänettömällä olleen puhelimen vieressä... Ensin painoin vastaus-nappia ja sitten vasta selvitin kurkkuni... Hyvä järjestys. Kaksi asiaa joita pelkään (eniten?): antibioottikuuri ja sydänlihastulehdus. Sydämeen koski muutamana päivänä, varmasti oli jotain... Nyt on kai jo parempi. Väsyttää tosin.

Tänään olin torilla juuri ilotulituksen alkaessa. En silti nähny yhtäkään paukkua. Läksin nääs käveltämään kotia kohti enkä kääntynyt katsomaan pauketta. Oli muuten pikkuisen porukkaa. Tuli ihan lapsuus mieleen, kun käytiin iskän kanssa tulitusta kattomassa. Tuli käytyä kaupassa ihan turhaan, ei siellä mitään ollu. Kaikki avokadot olivat mätiä. Eikä ollut kumpaakaan haluamaani jukurttia, byhyy. Tosi köyhä kauppa. Alanko taas boikotin?

Kipeänä ollessa tuli pelattua Gamecuben Sims-peliä. Get a lifen ensimmäisen talon läpäisin ennätysajassa, simini Claire ei ehtinyt edes nukkumaan. Toiseen taloon jumitin pitkäksi aikaa kerämään taitopisteitä, sillä en halunnut asua Mimin kanssa kauaa. Vaikeaa oli... Mimin luona sitten ensimmäisissä bileissä valitsemani uhri ei millään suostunut kämppäkaveriksi, argh. Viimein luovutin ja yritin seuraavana iltana uudelleen. Silloin tyyppi suostuikin heti?! Ja sain vielä ilmoituksen talon nopeasta läpäisystä. Yllättävää, vaikka ne ekat bileet epäonnistuivat. Neljäs talo oli kiva, Claire taisi hankkia rakkaan melkein kaikista viidestä aviomies-ehdokkaasta. Niin, GC-Sims on siitä kiva peli, ettei maailmassa ole muuta mahdollisuutta kuin joku noista viidestä... Nyt Claire asustelee viidennessä talossa aviomiehensä kanssa jonka nimeä en muista. Lapsi Leon on jo A+-oppilas, ja pikku-Jill on vielä vauva. Ensin muistelin etten aikanaan pelannut Play the simssiä ollenkaan, mutta sitten muistin toisin. Harmittaa vietävästi kun kyseinen tallennus ei tunnu toimivan...

Amazing Race kävi viimein Suomessa. Jee. Kiva jakso. Kerrankin Suomea näytettiin kesällä, eikä jääkarhuja kävellytkään kaduilla.

Father Ted oli mahtavan hauska sarja. Minulla taitaa olla nauhalla tasan yksi jakso, Laulu Euroopalle. Siinä Ted ja ihQ-suosikkini Dougal tekevät laulun Euroviisuihin. Ja pääsevät sinne edustamaan Irlantia. My lovely horse.

"My lovely horse,
running through the field.
Where are you going,
with your fetlocks blowing in the wind?

I want to shower you with sugar lumps,
and ride you over fences.
Polish your hooves every single day,
and bring you to the horse dentist.

My lovely horse,
you’re a pony no more.
Running around with a man on your back,
like a train in the night..."

Niin ihana...



Jos joskus jaksais...

Tänään nukuin pitkään. Väsyttää jotenkin älyttämästi. Näin unen jossa olin rannalla jätti-ison hyökyaallon lähestyessä. Lähdin monen muun tavoin juoksemaan karkuun. Pääsin lopulta turvaan, mutta jotkut eivät.

To see a tsunami in your dream, represents that you are being overwhelmed by some repressed feelings or unconscious material that is rising up to the surface. You are experiencing some unhappiness and emotional instability in some waking situation.

To see a tsumnami in your dream represents an overwhelming emotional issue that demands attention. You may have been keeping your feelings and negative emotions bottled up inside.

Viime viikkoina minulla on ollut kauhukohtauksia ihan joka yö. Herään heti nukahdettuani ja luulen kuolevani, ja sydän hakkaa siksi 200 kertaa minuutissa. Eipä tässä muuta kuin että olen huolissani sydämeni jaksamisesta. Rytmihäiriöitä nyt on muutenkin ihan liikaa.

Persikan elämää, osa 2198

Niiskun mielestä läksyt pitää tuhota. Kätevää.



Janus vihaa Persikkaa ja käy siksi kaatamassa tämän roskiksen monta kertaa päivässä.



Banaani ja Aprikoosi lapsina. Sama äiti, eri isät.



Takku on Kattilan tyttöjen paras kaveri jo toisessa sukupolvessa.



Katri-siivoojan mielestä kukkapenkki on niin likainen että se pitää siivota.



Aprikoosin mielestä paras paikka läksyjen tekemiseen on vilkasliikenteinen ajotie. Valitettavasti en saanut kuvaa siitä kun auto ajoi Aprikoosin yli.



Ben pitää keskellä yötä omia bileitään kolmen kissan kanssa.



Niisku on jo vanhus, mutta jaksaa silti kyllä riehua ja tuhota entiseen malliin.



Naapurin tyttö löytää roskiksesta parempaa syötävää kuin Kattiloiden ruokapöydästä.



Persikka syöttää rakkaalle Takulleen radioaktiivista ruokaa. Takku shall live forever.



Loin kerran mahdollisimman älyvapaan näköisen simin nähdäkseni periytyisikö hänen ulkonäkönsä hänen lapsilleen. Ei periytynyt. Mikä pettymys.



Peli päätti muuttaa Aprikoosin hiusten väriä tämän kasvaessa teiniksi, outoa.



Genie lukee päivän tärkeät uutiset.



Katri, ei sinulle kissan paijailusta makseta. Time is money, you know. Siivoamaan siitä. Päätin jo aikaisessa vaiheessa että Katrista tulee Banaanin vaimo.



Aprikoosin ensisuudelma. Lehtipoika-Aaronin kanssa tietysti.



Persikan rahakas viuhahdus.



Persikka saavutti löysäily-uran huipun ja samalla hänen elämäntoiveensa toteutui. Sen vuoksi ja lasten jo kasvettua Persikan elämä alkoi olla jo liiankin helppoa. Oli aika panna kapuloita Persikan rattaisiin...

How do you get that lonely?
How do you hurt that bad?
To make you make the call that having no life at all is better than the life you had?
How do you feel so empty, you wanna let it all go?
How do you get that lonely and nobody knows?

Jo monta kuukautta olen odottanut Kalpa-TPS -ottelua. Kakkossuosikkini Jani Hurme pelaa nykyään Tepsissä. Pitäisi kai käydä lippu ostamassa, kun sain viimein päätettyä mihin katsomolohkoon haluan. Elämäni ensimmäisessä jääkiekko-ottelussa olimme veljeni kanssa mielestäni parhailla paikoilla, A1-katsomon eturivillä. Siitä onkin varmaan lähemmäs kahdeksan vuotta kun olen viimeksi ollut jääkiekkoa katsomassa, ellen ihan väärin muista. Yhteen aikaan jäähallilla tuli käytyä jatkuvasti. Muistan yhdenkin kerran kun olin iltalukiossa ja juoksin tunnin päätyttyä pää kolmantena jalkana hallille. Myöhästyin tietysti silti alusta.

Vesku show ilmestyy huomenna DVD:lle. Se oli lapsuuteni suosikkisarja. Vieläkin muistan paljon älyttömän hauskoja sketsejä. "Aamiaisenne, sir." Tosissani harkitsen tuon DVD:n hankkimista. Siinä olisi kunnolla nostalgiaa, ja saisi nauraa. Vesa-Matti Loiri on muutenkin taiteilija jota todella arvostan. Niin monilahjakas. Jo hänen ensiesiintymisensä valkokankaalla leffassa Pojat oli mieletön suoritus.

Eilen illalla puoli viiden aikaan sain kuningasajatuksen, kun tajusin ettei minulla ole töitä viikonloppuna. Lähetin Sherrylle viestin ja kysäisin olisiko hän vapaa lähtemään bilettämään. Paljastui että hän on kipeä, keuhkoputkentulehdus. Aikoo kyllä silti mennä tämän illan Halloween-bileisiin, ja yritti kovasti saada minutkin lähtemään sinne. Jotenkin arvasin että saisin viime hetken "kutsun", ja olin jo etukäteen päättänyt etten lähtisi. Ja vielä vähemmän lähden nyt saamaan Sherryn taudin. En vain voi ottaa sitä riskiä että joutuisin antibioottikuurille.

Mietin viime yönä pitäisikö minun perustaa oma blogi simi-jutuille. Saas nyt nähdä.

Tuli herättyä jo tunti sitten. Turhan aikaisin, kun hilluin hereillä yöllä vielä kahden aikaan.

Mutta mitä kuuluu Persikalle?

Persikkaa kiinnostaa enemmän kissanpoika Carlos kuin Benin typerät sänkypuheet.



Persikka toteuttaa pitkäaikaisen haaveensa syödä lettuja ja saa kaikkien aikojen tavoitepisteet... Not.



Tiina järkyttyy pahasti nähdessään rakkaan Persikkansa alastomana.



Takku hajotti Persikan upouuden ja kalliin sohvan palasiksi. En tiennyt moisen olevan edes mahdollista, ja olin siksi äimän käkenä.



Omistettuaan lähes koko aikuisikänsä vain kissoille Persikka odottaa viimein esikoistaan. Lapsen isä on Ben, ja raskaus saatiin alulle vasta neljännellä yrittämällä.



Persikka on ensimmäinen yksinhuoltaja-simini. Hänen ei kuitenkaan tarvitse synnyttää yksin. Tuntiessaan synnytyksen olevan lähellä Persikka kutsui luokseen Tonin ja pyysi tätä jäämään yöksi. Persikan synnytyksen alkaessa Toni on vaahtokylvyssä.



Those green eyes... Toni ja Takku.



Takku on superkissa ja ansaitsee rutkasti enemmän kuin emäntänsä. Onhan Takku elokuvatähti joka menee töihinkin limusiinilla.



Persikan esikoinen on tytär nimeltä Aprikoosi. Tyttö on aivan äitinsä näköinen.



Persikka on taas viimeisillään raskaana, vaikka Aprikoosikin on vasta vauva. Kutsuinkin Tonin paikalle synnytykseen vain siksi, että toinen raskaus alkaisi heti ensimmäisen jälkeen.



Olen pelannut Sims2-peliä kauan, ja vasta nyt sain ensimmäisen kerran todella odotetun vieraan eli murtovarkaan. Konsoli-Simssissä varas oli todella tavallinen vieras. Siinä pelissä opinkin monta kertaa kantapään kautta murtohälyttimen tärkeyden, ja nykyään se on laite jonka laitan ensimmäiseksi ihan jokaiseen taloon. Siksipä tämäkin varas jäi kiinni.



Aprikoosi on kalju vielä taaperonakin, ja ilme on surullinen.



Persikan toinen lapsi on poika nimeltä Banaani.



Janus Goottila antaa turpiin lastaan odottavalle Tiinalle, koska näki Tiinan ja Persikan suutelevan.



Persikka on hätää kärsimässä kahden lapsen ja neljän kissan yksinhuoltajana. (viides kissa, Lucifer, myytiin Tonille)



Hätiin on pakko kutsua korjaaja, kun vessanpyttykin on ollut tukossa ja puhdistamatta vuosikausia. On ihan pikkuisen likainen.



Roskiakaan Persikka ei ole ehtinyt viemään, joten siivooja saa hoitaa homman.



Persikan luona on niin likaista että Januskin saa tarpeekseen ja kantaa kortensa kekoon, jotta talosta saataisiin taas joskus asumiskelpoinen simeille ja kissoille.



Banaani kasvoi taaperoksi, ja on ihan isänsä Toni Lorulan näköinen.



Vielä lapsenakin Aprikoosi on kalju. Kerrassaan kummallista.



Muutamassa tunnissa Aprikoosille kasvoi hiukset. Lapsissa on se hyvä puoli että ne voi määrätä tekemään kaikki likaiset työt. Ehkä Persikan elämä tästä nyt viimein helpottuu.

ISFJ-The Protector You scored 0% I to E, 52% N to S, 33% F to T, and 31% J to P!

The protector type is called such because you feel your life is best used to protect those you love from the pitfalls of life, to see to their safety and security. You belong to the larger group called guardians. You find great satisfaction in assisting the downtrodden. You are not talkative with strangers, but you can chat tirelessly with those you trust. You have a good solid work ethic. You are thorough and very likely frugal. You do not like to be in a place of authority, and will delegate poorly if forced into a lead position. You share your type with 10% of the population. As a romantic partner, you are generous and gentle. Occasionally you may be taken for granted because of this fact. You are tireless in providing acts of service for your loved ones. You run the risk of always being exhausted because you won't say no to your partner. You are sensitive to criticism and will withdraw rather than fight back. You wish to be appreciated for your loyalty and whole hearted nuturing. Your values must be respected and you thrive on consideration and kindness. Your group summary: Guardians (SJ) Your Type Summary: ISFJ

Link: The LONG Scientific Personality Test written by unpretentious2 on OkCupid, home of the The Dating Persona Test