30. toukokuuta 2022

Mörkö saunoo

Että semmonen urheilusunnuntai. 


Jääkiekon mömmökisojen pronssiotteluun menetin mielenkiintoni kun Usa tuntui menevän menojaan, mutta Tsekki nousikin voittoon.

 

Monacon F1-kisan alku myöhästyi sateen takia, ja lopulta lähtö oli juuri kun ruokani tuli kuumana mikrosta, ja missasin sen. Kisa jäi muutenkin aika pitkälti katsomatta. Näin kyllä vilauksen DC:stä kun oli haastattelijana kisan jälkeen.

 

Kuudelta oli sitten RE4 speedrun-turnauksen semifinaali. Todellinen antikliimaksi kun häviöllä ollut (maailmanennätyksen haltija) lopetti pelaamisen alle tunnin kohdalla. Epäurheilijamaista käytöstä tuommoinen.


Suomen ja Kanadan MM-finaalista katsoin ensimmäisen erän. Toisen erän alkaessa menin strategisesti suihkuun. En tajua miksi tuo finaali vaikutti minuun niin paljon kun aikaisemmat ottelut eivät saaneet edes sykettä nousemaan. Kolmatta erää aloin katsella juuri kun Kanada alkoi tehdä maaleja eli hyvä ajoitus. Jatkoaikaa en katsonut ollenkaan. Naispuolinen naapuri piti kyllä huudoillaan ajan tasalla. Toivoin voittoa lähinnä vain äitini ja leijonakuningas Jukka Jalosen takia.

 


 

Nukkumaan rupesin kolmen aikaan aamuyöllä katsottuani finaalin uusinnan.


Veikkasin jokaisessa Suomen ottelussa vastustajan voittoa, ja hävisin kaikki rahani. Ainoa voitto tuli Kanadan välierästä.

 

Sakukin olisi kuulemma näkynyt jonkin ottelun katsomossa, mutta missasin sen tietysti. Ei ollut tällä kertaa jakamassa palkintoja missään ottelussa.


Milloin Maamme-laulu vaihdetaan parempaan eli Finlandia-hymniin?

 


25. toukokuuta 2022

Unia

Vois kait näitä viimein julkaista. Voisin oikeastaan perustaa unipäiväkirjan. I had a dream last night, you were there, you held my hand so tight... Tällä kertaa unia uusimmasta vanhimpaan. Ehkä. Mutta ei kovin uusia yksikään.


Olin koskenlaskemassa. Mukana oli lapsia tynnyreissä jotka näyttivät pilttipurkeilta. Lapsiparat jäätyivät ja muuttuivat muodottomiksi möykyiksi. Kun he pääsivät lämpimään alkoivat inhimilliset piirteet palata takaisin. 


Yritettiin kaverin kanssa ehtiä junaan. Kaveri väitti että aikaa on hyvin - ei ollut. Juna lähti jo liikkeelle ja hyppäsin sen perään roikkumaan mutta meinasin koko ajan pudota. Pyysin kaveria auttamaan mutta hän ei muka pystynyt. Sitten monta junaa huonekaluineen törmäsi ja tuho oli hirveä. Yritin muka etsiä Tapsaa raunioista mutta oikeasti etsin tavaroitani. 


Olin Yksin kotona-Kevin. New Yorkin keskuspuiston hevoskuski oli kidnapannut vanhempani. Yritin kertoa poliiseille asiasta mutta heitä ei kiinnostanut. Niinpä rupesin makaamaan selälleni keskelle vilkasliikenteistä risteystä ja odotin tuloksia. Kaadoin pari luokseni äkkijarrutuksella pysähtynyttä autoa. 

 



Näin ensimmäiset sotauneni. Iltasanomien otsikon kirjaimet olivat niin isoja ettei niitä pystynyt lukemaan. Venäjä oli hyökkäämässä Suomeen, ja sivuilla oli laskuri siihen milloin se tapahtuisi. Aikaa oli jäljellä noin 10 minuuttia. Kaikkia käskettiin menemään pommisuojiin. Olin luullut että Venäjän hyökkäys ei voisi tulla niin yllättäen. Toisessa unessa mentiin pommisuojaan joka näytti Hotel-lautapelin rakennukselta. Sisälle pommisuojaan tuli pommi, ja ihmiset sanoivat ettei mitään toivoa ole. Yritin epätoivoisesti päästä kauemmaksi pommista. Olin ainoa joka selvisi hengissä.


Koronasta olen tietysti nähnyt lukuisia unia, kaikissa niissä on sama kaava. Yhdessä niistä olin ostoskeskuksessa joka oli täynnä ihmisiä. Yritin epätoivoisesti löytää uloskäyntiä mutta turhaan. Toisessa koronaunessa olin pakotettuna serkun häissä. Muut olivat menossa yleiseen vessaan mutta siihen minä vedin rajan ja lähdin pois. Keskusta oli tietysti täynnä ihmisiä.


Mustan tikarin veljeskunnasta oli tehty elokuva. Demoni Davina ilmestyi kuvaan hidastetussa kohtauksessa, punakorkoisissa korkkareissaan. Hän kehui hyvää tuoksua ja meni ihastelemaan kylpyammeessa olevaa ruumista. Sitten minut herätettiin katsomaan törkeästi jo klo 10.45 alkanutta mäkihyppykisaa. 


Olin unohtanut kyykäärmeen makuupussiin tai jonnekin. Kun yritin päästää sen vapaaksi se puri minua kantapäästä. Miehen puolikkaiden Lindseyn ex-mies väitti olevansa lääkäri ja sanoi ettei minua tarvitse viedä lääkäriin. Punamusta kuolio levisi ylös jalkaani pitkin ja vasta silloin kyseinen ukko myönsi että ehkä ambulanssille olisi tarvetta. 


Katselin ikkunasta pihalle. Naapuripihassa syttyi auto palamaan. Saivat sen sammutettua ja joku lähti paniikissa ajamaan autolla, ehkä siirtämään autoa parempaan paikkaan. Se päätyi viereisen talon viereen ja syttyi taas palamaan. Kuski paloi ja ilmassa leijui palavia ihmisiä. Soitin hätänumeroon. Dream dictionaryn mukaan tulipalosta uneksiminen tarkoittaa... vihaa ja raivoa. What else is new? 


Olin Siilinjärvellä ja olisi pitänyt mennä suihkuun. Totesin että sitähän en täällä tee ja rupesin tekemään lähtöä kotiin vaikka oli jo myöhä enkä tiennyt vieläkö busseja kulkee. Halusin myös kotiin ruokkimaan marsuni. Menin bussipysäkille ja siellä oli paljon ihmisiä. Lopulta kaksi bussia tuli mutta ne vain menivät ohitsemme! Kysyin joltain vieläkö busseja on tulossa, kuulemma joo. Lopulta tuli jokin jätti-iso armeijan ajoneuvo. Halusivat kuulemma varmistaa että pääsemme kotiin. Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes lähelläni istunut nainen sanoi päässeensä juuri pois koronakarenteenista. Viiden päivän! Ja yski vielä kaupan päälle. Lähdin äkkiä pois ja sanoin että ihminen on tartuttavimmillaan päivinä 5-9. Sitten joku tyyppi alkoi jahdata minua. Piilouduin ensin jonnekin lumen alle. Sitten yritin kaupungissa päästä kaverin luokse, ja lopulta kiipesin katollekin...  

 



Olin miespuolisella fysioterapeutilla. Hän rupesi valittamaan että kainalokarvat pitää ajella vähintään joka toinen päivä. Keräsin samantien kaikki tavarani (mikä oli vaikeaa) ja lähdin pois paikalta. Halusin kovasti valistaa fysioterapeuttia siitä millaista on kun kainaloissa on paha atooppinen ihottuma. 


Murhaaja oli perässäni koska olin taas ollut murhan silminnäkijänä. Lavastin kuolemani mutta murhaaja oli silti epäileväinen ja salakuunteli kotiani. Olin siksi hiljaa, mutta sitten mieheni tuli paikalle ja jatkoi kälätystään ja viheltelyä kielloistani huolimatta. Olin siis pakotettu lähtemään karkuun, lähdön rytäkässä Tapsa pääsi ulos asunnosta rappukäytävään eikä minulla ollut aikaa viedä sitä takaisin sisälle. Murehdin mitä Tapsalle ja miehelle käy kun murhaaja tulee paikalle.


27. huhtikuuta 2022

Pääsiäinen?

Onko vielä aivan liian aikaista pääsiäispostaukselle? Pitkäperjantain jälkeisenä yönä heräsin pahaan rytmihäiriöön, ja sama on tapahtunut sen jälkeen turhan usein. Kuka tässä muka enää uskaltaa nukkua? Olen nähnyt pari sotauntakin. Silti yleisimmissä unissani äitini kuolee tai hänen syöpänsä palaa, tai veljeni tekee itsemurhan. 

 


Sitten iskivät tietysti kivut, ja lankalauantaina jopa itkeskelin. Silti oli täysin pakko pelata Fridayta pääsiäispupuna, ja päin persettä se tietysti meni. Vaikeaa uskoa että olen joskus ollut bunny main.

 

Kissojen pääsiäisruoho ei näyttänyt aluksi onnistuvan mutta kyllä sieltä jotain lopulta puski pinnalle.

Toteutin vuosikymmeniä vanhan unelmani ja katsoin Super Nintendo-peli Jurassic Parkin läpipeluuvideon. En koskaan päässyt kyseistä peliä läpi, en lähellekään. Siinä ei ole tallennusmahdollisuutta ollenkaan. Ja meillä peli oli aina vain lainassa pikkuveljen kaverilta, ja se oli vielä saksankielinen. Läpipeluun katsottuani voin todeta vain että pelin loppu on aikamoinen antikliimaksi. Ei edes helikopteria näy. 


Kaulaketjuni lukko hajosi kun olin vaihtamassa riipusta. Oli siis pakko ostaa uusi ja hinnathan ovat hirvittävät. Aiemmin olen usein tilannut kultaisia ketjuja Englannin Ebaystä, mutta nyt ei tullijuttujen takia hirveästi houkutellut. Harkitsin kyllä köyhän naisen vaihtoehtoa eli vain kullattua ketjua. Mutta lopulta ostin kultaisen Singapore-kaulaketjun huutiksesta. Tullilaskurin mukaan Englannista tilattuna olisi maksanut suunnilleen saman verran. 

 

Pitäisi ostaa sukkiakin, ja sehän on tietysti tosi vaikeaa. Nuorempana käytin aina pörrösukkia, mutta jo hyvin monen vuoden ajan olen käyttänyt lähes pelkästään Heat Holders-lämpösukkia. Jalkani ovat niin kylmät että aivan pahimpia kesähelteitä lukuunottamatta jalassani on aina Heat Holdersit JA äidin neulomat lähes polviin asti olevat villasukat. Heat Holders-sukkia sai Suomessa aikaisemmin Clas Ohlsonilta, mutta ei enää. Pitäisi siis tilata jostain netistä. Kolme paria sukkia kotiinkuljetuksella maksaa yli viisikymppiä. Näin köyhäksi ihmiseksi minulla on tosi kallis maku monen asian suhteen.

 


Pitäisi olevinaan mennä vapuksi töihin koronaisten känniääliöiden keskelle, vaikka olen kait tällä hetkellä sopimuksettomassa tilassa. Tätä se on AINA kun muutoksia tapahtuu, mitään ei kerrota. Joo joku infotilaisuus oli mutta sinne en tietenkään menny, enkä olis menny ennen koronaakaan. Intrassa kerrottiin vaan erään työsuhde-edun loppumisesta. Sitä se on kun kehitys kehittyy ja asiat paranee. Työn orjat kyykkyyn ja muuta yhtä mukavaa.

 



17. huhtikuuta 2022

Tapsa 15 vuotta

Tapsa kevätauringossa 2022.








 

Suurin huolenaihe Tapsan suhteen on se että viime aikoina Tapsa on oksennellut juuri syötyjä ruokiaan turhan usein. En tiedä mistä se johtuu, netin mukaan erityisesti ruuan aamuoksentelu voi johtua närästyksestä.

 

Tapsan takajalan ihossa näkyi aiemmin punaisuutta mutta ei onneksi enää. Kun kissa nuolee itsensä karvattomaksi vaarana on juuri ihon rikkoutuminen. Elikkäs Tapsalle potkupuku päälle? Arvostaisi varmasti.