16. joulukuuta 2011

Perjantain rutiinit ja joulukonsertti

Perjantaisin herään nykyään aina yhden aikaan katsomaan Teho-osastoa. Tänään tosin ohjelma oli törkeästi alkanut jo viittä tai kymmentä vailla. Tehiksen katselu jää kyllä yleensä aika vähälle sillä luen samalla Hesarin Nyt-liitettä. Itse Nyt ei tosin kiinnosta juurikaan, varsinkaan uudistuksen jälkeen. Mutta tv-osio kyllä, tosin siinäkin vain lähinnä tieto tulevan viikon elokuvista.

Tapsa herätti minut taas monta kertaa nuolemalla hiuksia. Minun pitää keksiä joku hiukset peittävä päähine jota käyttää nukkuessa. Ajattelin jotain sellaista suihkussa päässä käytettävää suojusta, mutta se ei saa olla muovia sillä Tapsa tykkää nuolla sitäkin.


Kahdelta on sitten viimein aamupalan aika. Tänään oli sen jälkeen tiedossa porkkanoiden kuorimista ja paloittelua, imurointia ja lattioiden pesu... Olin ihan varma etten ehtisi katsoa Katsomosta eilisen kahta Kauniiden ja rohkeiden jaksoa ennen tämänpäiväisiä jaksoja. Mutta tänään olikin vain yksi Kaunareiden jakso, se myöhäisempi, joten ehdinpä sittenkin.

Eilen torstaina jäi Boldis näkemättä koska oltiin lietsussa. Ensin Memphisissä syömässä. Olin sielläkin käynyt edellisen kerran TOISSAkesänä. Viime talvena kyllä yritettiin mutta turhaan, eikä ole siksi sen jälkeen oikein huvittanut.

Söin elämäni ensimmäisen kerran ankkaa, ja toivottavasti viimeisen. Low Carb Duck. Memphisin vähähiilihydraattiset annokset ovat aina kaikkea muuta kuin vähähiilarisia. Nyt en ymmärrä esimerkiksi sitä miksi jokaiseen annokseen on ollut pakko tunkea ananasta? Vähähiilihydraattista se ei ainakaan ole.

Ankka ei maistunut oikein miltään, ja oli sitkeää. Ja jos maistuikin joltakin niin hikisiltä sukilta. Annoksessa oli monta juttua joista en tiennyt mitä ne olivat. Oudoimpia olivat läpinäkyvät punaiset pallerot, jotka olivat kaiketi granaattiomenan siemeniä. Ja pavut olivatkin soijapapuja, iik.

No nytpä tapahtui ensimmäisen kerran teinivuosieni jälkeen se että sain ravintolassa tarpeeksi syödäkseni. Yleensä ravintolasta joutuu lähtemään nälkäisenä sillä annoksissa ei ole tarpeeksi rasvaa. Tämä Low Carb Duck oli täyttävä annos. Tulin niin ähkyyn että minulla oli jopa vaikeuksia syödä kaikkea loppuun.

Olen nyt kyllä tehnyt periaatepäätöksen että jatkossa söisin ravintoloissa vain vege-annoksia tai lohta. Olenhan wannabe-kasvissyöjä, hah..

Syömisen jälkeen vuorossa oli joulukonsertti ravintola Kummisedässä, jossa en ollut aikaisemmin käynyt. Lahjakkaita laulajia ja hyviä biisejä. Jouduttiin lähtemään kesken pois kun oli Giggelillä oli olevinaan huono olo.


En edellenkään kelpaa Zooplussan kanta-asiakkaaksi. Olen tilannut tänä vuonna Zooplussalta 2129 eurolla. Iso osa tuosta ei tosin onneksi ole omia ostoksiani.. Niin enkö muka ole kanta-asiakas? Miksei minulle ole vieläkään tarjottu säästöohjelmaa?? Ei sillä että edes siihen haluaisin, mutta kyse on periaatteesta..

Maailmassa on tosiaan jokin pahasti vialla, kun voin lisäksi kaupasta on loppu Latzkin. Näin Lidlissä eräänä pyryisenä tiistaiaamuna. Latz oli tarjouksessa 2.90e paketti, joten kaipa sitä tarjouserää oli sitten hiton vähän.

Löysin täydellisen jouluteen. Hyvä glögin korvike. Kanelia, kardemummaa, inkivääriä... Tuoksuukin ihan joululta.

15. joulukuuta 2011

Pikkuiset joulut

Oltiin lauantaina 10.12. viettämässä pikkujoulua. Päälläni oli tämä sininen paljettimekko. Tietysti se oli liian iso aivan kuten arvasinkin.

Ensin käytiin hohtokeilaamassa Rauhalahdessa. Ensimmäisistä kuudesta heitostani neljä oli kaatoja. Yhdessä vaiheessa heitin sitten vastaavasti neljä peräkkäistä heittoa ränniin. :D Voipi siis sanoa että meni vähän vaihtelevasti.. Paras tulos taisi olla tällä kertaa 173. Miten hyvin pitää heittää että pääsee yli 200 pisteen?

Mentiin Gloriaan, jonne on tullut uusi tanssilattia (ja sen vuoksi narikka!). Lupaavat soittaa 70-, 80- ja 90-lukujen discohittejä. Kun kuulemma tämmösille kolmekymppisille ei ole ollut Kuopiossa tanssipaikkaa. Ihan kiva, paitsi että tanssilattian ympärillä olevat peilit häiritsevät.

Kotiin yhden jälkeen. Taksivalvojat olivat vartioimassa menoa taksijonossa, jota tosin ei onneksi edes ollut ollenkaan. Ei ihme kyllä ollut edes kylmä. Minkäänlaista krapulaa ei ollut.

Robin Cook: Hoitovirhe

Nykyään Robin Cook taitaa kirjoittaa ainoastaan kahdesta hahmostaan, Jack Stapletonista ja Laurie Montgomerystä. Olen lukenut "sarjan" viimeisimpiä osia ihan oikeassa järjestyksessä, mutta ainakin tämä Hoitovirhe oli jäänyt minulta välistä. Vähän tuntui oudolta ja ikävältä lukea vanhempia juttuja kun tietää jo mihin tarina on myöhemmin edennyt.

Olen aina tykännyt kaikista Robin Cookin kirjoista, mutta Hoitovirhe oli pettymys. Oli helpotus huomata että muidenkin mielestä tämä kirja on ollut suorastaan huono. Oikeudenkäynti on kaikkea muuta kuin kiinnostavaa seurattavaa, dialogi on luonnotonta ja kaikista pahinta on loppu, jossa ei ole mitään järkeä. Sen lisäksi myös monet juonikuviot jäävät kokonaan vaille selitystä. Ihan kuin kirja olisi tehty loppuun kiireessä. Ja epilogi on suorastaan naurettava.

Niin paljon kysymyksiä jää roikkumaan ilmaan... joihin ei saa koskaan vastausta! Ellei Robin Cook satu kävelemään kadulla vastaan? Sit kimppuun ja vaatimaan selitystä kaikelle.

Helena-sarja on koossa

Löysin viimeisenkin puuttuvan osan eli sarjan kolmannen kirjan Helena, sininen sisar Antikka.netistä. Kirjan kuntoluokka oli olevinaan vain K3, mutta tämä kirja oli kyllä parhaimmassa kunnossa kaikista näistä hankkimistani Helena-kirjoista. Eli vähintään K4, ellei peräti K5. Hinta oli 8 euroa eli kallis, kun melkein kaikki muut osat maksoivat 5e. Ja tämä minun haluamani painoshan on vuodelta 1979...