Ei minulla mitään asiaa ole

Joitakin viikkoja sitten yhtenä yönä alkoi polttava kipu keskellä rintakehää. Siitä se sitten välillä siirtyili esim. sydämen kohdalle ja alemmaksi vatsalle. Tämä kipu alkoi kun ajattelin asioita. Ajattelun pitäisi siis olla kiellettyä minulta. Kun jopa ns. positiivinen stressi ja asioista innostuminen voi aiheuttaa noin pahat kivut. Eli hyvin menee. 

Ihmettelin yhtenä sunnuntaina miksi vatsalihakset on niin kipeet. No sehän johtui edellispäivän rajuista bileistä. Kun istuin sohvan käsinojalla huonossa asennossa. Sitten olikin kivaa kun oli yhtä aikaa endokivut ja vatsalihaskivut. Alan olla entistäkin vakuuttuneempi siitä että veri nenässäni menkkojen aikaan johtuu endometrioosista. Juu, luulosairashan minä vaan olen.

 

Olin taas äskettäin viikon yksin kotona. Yllättävää kyllä tällä kertaa ei ollut nukkumisvaikeuksia. En ehtinyt ajattelemaan kirjaimellisesti pahoja asioita kun oli muuta mielessä.

 

Yritin etsiä vaatehuoneen laatikoista kännykän käyttöohjetta, että voisin vaihtaa halvempaan puhelinliittymään. Ei sitä ohjetta löytynyt. Ja turhaan etsin kun onhan se netissä. Vaikeinta on aina se etten muista puhelimeni mallia, onneksi olin kirjoittanut sen tähän blogiin (Nokia 1100). Avasin puhelimen jo ilman ohjettakin, mutta en uskaltanut poistaa akkua. Saa nähdä onko Globetel huijarifirma, ja mikä kaikki menee pieleen.

 

Pitäisi käydä läpi tavaroitani muutenkin, kai kuolinsiivouksen merkeissä, mutta en vaan jaksa. Minulla on laatikkokaupalla esimerkiksi päiväkirjoja, kalentereita, vihkoja, kirjeitä ja muita papereita. Esimerkiksi muistikirjoja joihin on kirjattu ylös mäkihyppykisojen tuloksia ja tapahtumia.

 

Noh sain viimein laitettua vaatehuoneeseen pahvilaatikollisen kissojen tavaroita. Se oli odottanut keittiössä siirtämistä aika monta kuukautta. En ole vieläkään saanut käytyä läpi kissojen leluja.

 

 

Noinkin vähästä riehumisesta kärsi kroppa, selkään rupesi koskemaan. Ja seuraavana aamuna herätessä oli ikävää vatsakipua, aattelin jo että jos se jatkuu niin en voi lähteä lenkille. 

 

Avasin viimein joitakin kuukausia sitten vanhentuneen Floravital-pullon. Siksi vasta nyt koska raudan sivuvaikutukset pelottaa. Luin taas uusista oireista joita raudanpuute voi aiheuttaa, kuten bruksismi. Lopputulema on kai se että ei ole olemassa mitään mitä raudanpuute ei voisi aiheuttaa.

Ystävänpäivään sopiva elokuva?

Hienosti "juhlin" juhlapäiviä, eli katson jonkin teemaan sopivan elokuvan. Ystävänpäivänä siis romanttisen. 

Viime vuonna katsoin The Buccaneers-minisarjan, ja leffan 27 Dresses. Toissavuonna taisin katsoa Titanicin. 

 

 

Nyt tarkastelin dvd-hyllyäni, että löytyisikö sieltä mitään teemaan sopivaa.  

Pretty Woman

Piukat paikat

eka Sinkkuelämää-leffa (sitä tykkäsin katsoa vuosia sitten aika useinkin)

Rakkauden pilvipuutarha

Where the Heart Is

Kala nimeltä Wanda

 

Joku voisi väittää ettei nämä kaikki ole tähän tarkoitukseen sopivia. Olen myös halunnut katsoa Tuulen viemän miljoonannen kerran jo jonkin aikaa. Ja mites olis Yölento? Olenhan nähnyt sen vain muutaman kerran viime aikoina, kun se oli viime vuonna telkkarissa vain kuusi kertaa. Monihan on luullut Yölentoa sen alussa rakkauselokuvaksi.

 

 

The Notebook

 

No päädyin sitten katsomaan Viaplaystä elokuvan The Notebook, vasta ensimmäistä kertaa vaikka pitkään on ollut aikomus. Nyt mielenkiintoni herätti nettikommentti jonka mukaan tämän leffan miespäähahmo on toksinen paskaukko. Noh kyllähän tuo heti alussa kiristi naisen kanssaan treffeille uhkaamalla itsemurhalla.

 

The Notebookissa rikas tyttö Allie jostain kumman syystä rakastuu köyhään poikaan, ja siitähän hänen vanhempansa eivät pidä. 

Tuo elokuva perustuu Nicholas Sparksin kirjaan. En ole lukenut sitä, enkä kaiketi muitakaan kyseisen kirjailijan kirjoja. Mutta kuulemma kirjassa suhde on vähemmän toksinen kuin leffassa. Aina pitää leffoihin lisätä draamaa.

 

Mitäpä mieltä olin leffasta? Vaikea sanoa. Minusta ei todellakaan olisi elokuva-arvostelijaksi. The Notebook on kai ollut ihan suosittu, en ihan ymmärrä miksi.

 

Täytyy sanoa että en ole mikään Ryan Goslingin fani, mutta Rachel McAdamsista (ja James Marsdenista) sen sijaan tykkään. Leffan loppupuolella tirautin pari kyyneltä, mutta ei minulla ole mitään intoa nähdä tätä elokuvaa uudestaan.

 

 

Aikaisemminhan olisin pelannut tänään Fridaytä, ystävänpäivän kunniaksi pinkeissä asuissa. Niin siis ne pinkit (pinkeät) asut olisivat pelihahmoilla eikä minulla... Onko tämä eka hetki kun oikeasti kaipaan Fridaytä? Kun olen kuumeisesti miettinyt mitä pelata tänä perjantai-iltana... Ei vaan oo mittään kivvoo peliä.

 

 

Pitäisikö peräti juoda suruunsa? En ole juurikaan ryypännyt viime aikoina. Minulla ei ole koskaan aiemmin ollut näin suurta ja monipuolista Absolut-kokoelmaa. Olen jotenkin tykästynyt tuohon Absolut Watermeloniin.

 

 

Kirjoittamiskiireitä

Eihän nää kirjoittamisjutut ketään kiinnosta, mutta joku voisi väittää ettei tämä koko blogikaan kiinnosta. Haluan silti dokumentoida tänne kirjoituksieni edistymistä.

Kirjoittaminen on aina ollut rakas harrastukseni. Olen tykännyt kirjoittaa lapsesta asti. Tarinat joita kirjoitan ovat suurimmaksi osaksi romanttista hömppää.

 

 

Päätin tosiaan hetken aikaa keskittyä opiskelujen sijaan vain kirjoittamiseen. Annoin itselleni siihen aikaa tammikuun lopulla yhden viikon, ja sillä verukkeella sain itseni piiskattua kirjoittamaan. Heti aluksi sain 2 novellia valmiiksi, ja seuraavalla viikolla kolmannen. Ja sitten kun oli tarkoitus keskittyä neljännen loppuun tekemiseen, niin tein sen lisäksi kahta muuta. 

 

Parissa viikossa sain lopulta 5 englanninkielistä novellia valmiiksi ja myyntiin Amazoniin. Ja tällä hetkellä on 6 novellia aktiivisesti työn alla.

 

Yllättävän hyvin olen saanut nyt kirjoitettua, vaikka kirjoittamisessa aina ylivoimaisesti vaikeinta on se tekstitiedoston avaaminen. Voi helposti mennä vaikka vuosia ennen kuin sen jaksaa tehdä. Mutta sitten kun alkaa kirjoittamaan niin on usein tosi vaikea lopettaa.

 

 

Ärsyttää miten paljon aikaa menee muuhun kuin kirjoittamiseen. Eli kansikuvien tekoon. Ja jopa nimien keksimiseen hahmoille. Piti luoda ihan oma tiedostonsa jossa on lueteltu novelleissani käytetyt hahmojen nimet, koska meinasin jo käyttää kahdessa samaa nimeä. Ihmettelin että miks tää nimi kuulostaa niin tutulta.

Eipä ihmekään että menen sekaisin kun laskeskelin että tuossa oli yhdessä vaiheessa 9 työn alla olevaa novellia. Lisäksi on ainakin 3 ideaa joita en ole edes aloittanut, ja 1 aloitettu josta en tiedä tuleeko siitä novelli vai pidempi (en edes muistanut sen olemassaoloa).

 

Eniten harmittaa eräs tietty novelli. Sain siihen idean uudenvuodenaattona. Kirjoitin sitä silloin paljon mielessäni, mutta en "ehtinyt" kirjoittaa mitään ylös koska Fridayn peluu. Ja en vielä vuoden vaihduttuakaan saanut aikaiseksi kirjoittaa. Ja lähes kaikki unohtui. Mutta ei se mitään, kirjoitin sen nyt valmiiksi kummiskin, ja siitä tuli pisin näistä novelleista. Varmasti vähän erilainen kuin alunperin oli tarkoitus, mutta perusidea sama.

 

Oon iloinen siitä että oon nyt saanu kirjoituksiani edistettyä. Tämmönen on aika harvinaista ellei ainutkertaista minulle. Yllättävintä on ollut se että olen jaksanut ja kerennyt jatkaa kirjoittamista senkin jälkeen kun aloin taas tehdä noita opintoja. 

 

Elän toivossa että saisin ennen kuolemaani tehtyä tietyt kirjoitusprojektini loppuun. Nämä nykyiset novellit nyt on vaan tällaisia välipaloja.

Köyhä osti kalliita sukkia, ja haaveilee hammastahnasta

Vaatteet ne vaan kehtaa hajota. Puhun nyt siis kotivaatteista. Sukat, alushousut, t-paidat, pyjamahousut, leggingsit, college-housut. Pyjamahousuissa on se ongelma että niitä saa kaupoista vain kerran tiettyyn aikaan vuodesta. Sama juttu tietysti pörrösukkien kanssa.

Kengätkin hajosivat. Ainoat "paremmat" (=ei-lenkkarimaiset) "talvi"kenkäni, nilkkurit. Korko alkoi irrota. Pysyi onneksi osittain kiinni kotiin asti. Toiset vastaavat hajosivat edellisessä muutossa. Nyt minulla on enää lenkkareita.

 

Myös 46 vuotta vanhat pyyhkeet osoittavat hajoamisen merkkejä. Eikö mihinkään tässä maailmassa voi enää luottaa?

 

 

 

Heat Holders-sukat 

 

Pistin elämän risaiseksi, ja ostin sukkia. Minulla oli vain kolme paria Heat Holders-sukkia, ja tarvitsen enemmän. Tilasin nyt kolme uutta paria, samasta nettikaupasta kuin viimeksi (Ilonpolku). Sukat maksoivat lähes 15 euroa pari.

Olen vaatteissa muovivastainen, ja siksi onkin surkuhupaisaa että ainoat tarpeeksi lämpimät sukat jaloilleni on tehty akryylistä eli muovista. Muissa ruumiinosissa en edes voi pitää akryylivaatteita, ne kutittavat ja aiheuttavat iholleni punaisia jälkiä. Ja toki pidän aina Heat Holders-sukkien päällä myös polviin asti olevia villasukkia.

 

Haaveilen myös pidemmästä toppatakista. Nykyinen untuvatakkini on saatu ilmaiseksi sukulaisilta köyhäinapuna joskus 15 vuotta sitten, ja on muuten hyvä mutta liian lyhyt. Toppahousutkin voisivat olla kivat kovimmilla pakkasilla. Tosin onhan minulla sellaiset. Kannatti varastaa tädiltä kun en ole niitä koskaan käyttänyt koska ovat minulle liian lyhyet.

 

 

Kestävät alushousut?

 

Ja mitkähän olisivat hyvät alushousut? Kun viimeksi (vuosia sitten) ostin monipakkauksen Sloggeja ne hajosivat ensimmäisessä pesussa. 

Ja nyt sitten viimeisimpänä ostin monipakkauksen Pierre Robertseja. Hajotin ensimmäisen ahdistuksissani Tapsan kuolinpäivänä, ja luulin että vika on minussa. Mutta ei. Muutkin ovat hajonneet samasta eli saumakohdasta. Eli ei hitto jatkoon.

Eli kohta (nyt?) ei löydy mulle alkkareita esim. Citymarketin valikoimasta. Niiden pitää olla puuvillaa, kestävät ja ei saa olla esim. kutittavaa pitsiä.

 

Parodontax-hammastahna 

 

Olen ollut vuosikymmeniä täysin riippuvainen Parodontax-hammastahnasta. Ilman sitä ikeneni alkavat vuotaa verta. Joitakin vuosia sitten iso paha firma osti Parodontaxin, ja pilasi sen kokonaan. Poisti kaikki vaikuttavat ainesosat, joten se ei enää pidäkään ikeniä kunnossa.

Alkuperäistä Parodontax-hammastahnaa ei saa enää juuri mistään. Vain Hollannista. Saattaa olla että on viime hetket sieltäkään. Tilasin sitä "muutaman" putkilon Saksan Amazonin kautta pari vuotta sitten. Ja olin miettinyt että pitäisikö nyt tilata uudestaan, kun/jos vielä saa.

Mutta nyt minulle selvisi että esim. Saksan Amazonista saa hammastahnaa nimeltä Paromed, jossa on samoja ainesosia kuin alkuperäisessä Parodontaxissa! Tätä ihmettäkö olen odottanut? Kopiotuotetta.

Olen jo pitkään haaveillut halvemmasta puhelinliittymästä, ja sain nyt tietää firmasta nimeltä Globetel. Halvin kuukausimaksu on 5,90e. Saa nähdä onko huijarifirma. Liittymän vaihtoa varten pitäisi kai tosin osata vaihtaa kännykän sim-kortti... missälie 25 vuotta vanhan kännyn käyttöohjeet. Juu, olen tasan niin avuton. Pelottaa että jos tuon ikivanhan kännykän avaa niin se hajoaa lopullisesti.

Harkinnassa on myös Osuuspankin tilistä luopuminen ja siirtyminen kokonaan vain S-pankin asiakkaaksi, niin säästyisi niiltäkin maksuilta.