TMI tarkoittaa "too much information" eli tätä postausta ei kannata lukea.
Tuntuu siltä että seuraan kissani Ollen (ja marsuni Nöpön!) jalanjäljissä. Ja se on minulle ihan oikein?
Vuoden vaihtumisen kunniaksi ummetukseni pahentui. Vuosia sitten kärsin ripulista menkkojen aikaan. Sitten se vaihtui ummetukseksi. Eli oletan tämän johtuvan suolistoendometrioosista.
Mistä apua ummetukseen?
Syön normaalistikin lähes joka päivä sokerittomia karkkeja.
Kuivatuissa luumuissa on se ongelma että niissä on liikaa hiilareita. Ja avattu pussi ei säily kauaa. Yleensä suosinkin Piltin luumusosetta. Tosin nykyään päärynä-luumusosetta, koska se on paljon halvempaa.
Kalilta jäi Pegorionia, ja olen joutunut käyttämään sitä. Tässä ja muissa apteekin laksatiiveissa on potentiaalisia pahoja sivuvaikutuksia, eikä ainakaan joitakin niistä saisi käyttää pitkäaikaisesti.
Cokis auttaa tutkitusti suolitukoksiin, mutta hampaani eivät kestä sitä. Mietin että laksatiivien ottaminen yhdessä cokiksen kanssa voisi olla erityisen tehokasta.
Olin kokonaan unohtanut magnesiumnoksidin, ja huomasinkin että minulla on lähes täysi purkki sitä.
Psylliumin väitetään auttavan ummetuksen, mutta se voi myös pahentaa sitä ja jopa aiheuttaa suolitukoksen, varsinkin jos sen kanssa ei ota tarpeeksi vettä. Minulla olisi Ollen jäljiltä lähes täysi pussi psylliumia, mutta en ole vielä uskaltanut kokeilla.
Alkoholi. Krapulapaska ftw? Olenhan Absolutisti. Vodka+cokis on parhautta.
Kuten olen valittanut monta kertaa aiemminkin niin vituttaa joutua maksamaan paskomisesta. Mutta pitää ajatella positiivisesti, en enää joudu maksamaan kissojeni Ollen ja Kalin paskomisesta.
En muka saisi enää syödä ummettavaa juustoa, ja hampaat ovatkin jo valittaneet siitä. Juusto on ainoa joka minulla auttaa tuhottuun hammaskiilteeseen.
Ja alusta asti on tuntunut siltä että tuo siemennäkkileipä pahentaa tilannetta. Tuntuu vähän siltä että jos söisin sitä joka päivä aamupalaksi niin en paskoisi enää koskaan. Pitänee ostaa kananmunia, ja vuorotella noiden kanssa aamuisin.
Minullehan tehtiin paksusuolen tähystys (ja samalla myös gastroskopia) joskus kymmenisen vuotta sitten. Se oli aivan älyttömän kivulias kokemus. Voin vain kuvitella miten vieläkin hirveämpää se olisi nyt, kun tilanne on selkeästi pahentunut. Suolen mutkat entisestäänkin kiristyneet. Silloin en vielä edes kärsinyt ummetuksesta.
Hirvittää mitä tuhoja endometrioosi on suolistolle tehnyt. "Parhaassakin" tapauksessa tehtäisiin leikkaus, jossa poistettaisiin suolta ja todennäköisesti saisi avanteen, joko väliaikaisen tai pysyvän. En tiedä miten sellaista kestäisi. Pelkästään ne teippien liimat kutittaisivat hirveästi, kaikesta muusta nyt puhumattakaan.
Huonoimmassa tapauksessa kuolee endon aiheuttamaan suolitukokseen hoitoa saamatta, kuten eräs nuori nainen Ruotsissa joitakin vuosia sitten. Juu, endometrioosiin tai ainakin hoitovirheisiin voi kuolla.
Mutta kuten kissojen kohdalla tuli todettua, jos elämisen perusedellytyksiä ei ole... niin silloin elämä ei voi jatkua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti