Viime kuussa 19-vuotiaalla Kalilla diagnisoitiin kasvain pernan luona. Vain kuukaudessa se oli levinnyt kaikkialle. Todella aggressiivinen syöpä, mahdollisesti lymfooma.
Ei siis ihmekään ettei Kalille enää ruoka maistunut. Ei jäänyt mitään jossiteltavaa. Eniten ihmetyttää se että Kali ei osoittanut samanlaista kipukäyttäytymistä kuin viime joulukuussa, jolloin se oli selkeästi kipeä ja kärsivä. Nyt se vietti elämänsä viimeiset viikot olohuoneen raapimapuun ylimmällä tasolla.
Ennen tietoa kasvaimesta elättelin toivoa siitä että Kali eläisi ensi kesään asti, eli 20-vuotiaaksi. Mutta sen haaveen sai unohtaa kun kasvain paljastui.
Vajaata viikkoa ennen kuolemaansa Kali tuli päälleni makaamaan viimeisen kerran.
Muutama päivä ennen Kalin kuolemaa huomasin että sen vatsa pullotti. Ensin tietysti ajattelin että vain kuvittelin sen. Ihmettelin miksei Kalin paino laskenut vaikka se söi niin vähän. Mutta Kalin vatsaonteloon oli siis kerääntynyt nestettä.
Kalin munuaisarvot olivat kuukaudessa nousseet pilviin. Annettiin Kalille kolmena päivänä kipulääke Metacamia, ja aluksi se saikin Kalin syömään. Mutta Metacam on vaarallinen lääke, se voi aiheuttaa juuri munuaisten tuhoa. Ennen tietoa kasvaimen leviämisestä pelkäsinkin että me tapettiin Kali Metacamilla. Vaikka annettiin sitä ohjetta pienempi annos.
Viimeisinä päivinään Kalia kiinnosti enää vain parvekkeella käyminen. Harmi että siellä oli liian kylmä. Lauantaina lämpö tosin helli vielä hetken verran.
Vaikka ruoka ei enää kiinnostanutkaan, niin kuolemaansa edeltävänä päivänä eli sunnuntaina Kali kiinnostui vielä ulkona lentävistä linnuista. Teki jopa sitä säksättävää ääntä jota kissa tekee turhautuneena kun ei pääse saaliin kimppuun. Eipä Kali olisi enää lähes hampaattomana voinut saalille mitään tehdä.
Kalin äiti oli koditon kissa, ja ystäväni hankki Kalin pentuna eläinsuojasta.
Edellisen omistajansa luona Kali sai kolme pentuetta. Ensimmäisen pentueen esikoinen oli nuorin kissani Olivia, joka kuoli elokuussa 16-vuotiaana.
Sain Kalin itselleni aika tasan 15 vuotta sitten, lokakuussa 2009, sen ollessa 4-vuotias.
Kali oli äärimmäisen kiltti kissa ja todella sosiaalinen, se ei pelännyt tuntemattomia ihmisiä tai ylipäänsä uusia tilanteita.
Kali oli ainut kissoistani jota käytettiin valjaissa ulkona, muille se oli liian pelottavaa.
RIP Kali Elektra 5.6.2005-14.10.2024
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti