Mitä sinulle on tapahtunut? Olet vain varjo entisestäsi. En osaa selittää sitä. Ennen sinun kanssasi oli hauskaa, mielenkiintoista ja jännittävää. Ei koskaan tylsää hetkeä. Sinun kanssasi tunsin eläväni. Nyt en voi kuin nauraa säälittäville yrityksillesi viihdyttää minua. Olet lihonutkin niin ettet jaksa enää edes juosta. Totuuden nimessä on myönnettävä että pidin siitä toisesta miehestä enemmän mutta hän lähti.
Huomaan toivovani, että se nainen olisi kuollut. Kaikki olisi niin paljon paremmin ilman häntä. Tiedän nyt, että hän on raskaana. Arvasin sen kyllä jo aiemmin. Mutta en silti välitä siitä pätkääkään. Ei sillä ole mitään väliä tai merkitystä. Täysin turhaa.
Loppu on lähellä. Eutanasia on juuri se asia mitä sinä tarvitset ja kaipaat. Sinun olisi pitänyt kuolla jo aiemmin, kenties mieluiten jo kaksi vuotta sitten. Silloin kaikki olisi päättynyt onnellisesti enkä olisi tuhlannut aikaani kanssasi.
Miksi sitten pysyin kanssasi? Halusin nähdä, miten tarinamme päättyy. Haluan sitä yhä. Ehkä siksi, että rakastan karismaasi ja lahjakkuuttasi. Niitä sinulla on harvinaisen paljon.
Tänä kesänä hyvästelen sinut viimeisen kerran. Muistot jäävät elämään ikuisesti.
29. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti