17. huhtikuuta 2019
1. huhtikuuta 2019
Se on valmis
23 vuotta, 40 lukua, 215 liuskaa ja 66 622 sanaa (kiva tasaluku on tosi lähellä, ja sitten voisinkin antaa tälle nimeksi Saatananpalvaaja) myöhemmin. Ja "valmiilla" tarkoitan tässä yhteydessä tietysti tämän uusimman version ensimmäistä luonnosta.
Aloitin esikoisromaanini kirjoittamisen vuonna 1996. Voipi sanoa että sen tarina koki matkan varrella aikamoisen evoluution. Kirjoitin siitä parikin eri versiota vuonna 1999. Mutta sitten löysin internetin ihmemaailman, ja kirjoittaminen jäi osaltani lähes kokonaan pariksi vuosikymmeneksi.
Kun palasin tämän kirjan kirjoittamisen/editoinnin pariin olin 39-vuotias kuten tarinan päähenkilökin sen lopussa, mikä tuntui oudolta mutta jotenkin merkitykselliseltä.
Ja nyt kasassa on 40 lukua (plus prologi ja epilogi) ehtaa paskaa. Laitan sen varmaan Amazoniin myyntiin jossain vaiheessa. Genre yrittää olla romanttinen, mutta loppu ei ole onnellinen vaikka laki niin määrää. Haluan olla yhden naisen protesti onnellisia loppuja vastaan!
Vuosikymmenten varrella esikoisromaanillani on ollut lukuisia työnimiä. Kyseessähän on trilogian ensimmäinen osa, joten olen aina joutunut miettimään koko sarjalle olevinaan yhteensopivia nimiä. Sen toisenkin osan kirjoittamisen aloitin jo 90-luvulla, mutta ei taida olla minulle tiedossa tarpeeksi elinvuosia että saisin senkään valmiiksi. Kaikista muista kirjoitusprojekteistani nyt puhumattakaan. Pari vuotta sittenhän aloin työstää ensimmäistä dekkariani, ja se on stooreistani nyt se jonka eniten haluaisin saada joskus valmiiksi.
Kirjojen lopussa esitetään yleensä kiitoksia erinäisille tahoille jotka auttoivat kirjan valmistumisessa. Minä puolestani en kiitä:
1) internet
2) kissani
3) Friday the 13th: The game plus sen striimit, jotka yrittivät kovasti estää tekstin valmistumisen määräaikaan mennessä (minäkö muka addikti?)
Aloitin esikoisromaanini kirjoittamisen vuonna 1996. Voipi sanoa että sen tarina koki matkan varrella aikamoisen evoluution. Kirjoitin siitä parikin eri versiota vuonna 1999. Mutta sitten löysin internetin ihmemaailman, ja kirjoittaminen jäi osaltani lähes kokonaan pariksi vuosikymmeneksi.
Kun palasin tämän kirjan kirjoittamisen/editoinnin pariin olin 39-vuotias kuten tarinan päähenkilökin sen lopussa, mikä tuntui oudolta mutta jotenkin merkitykselliseltä.
Ja nyt kasassa on 40 lukua (plus prologi ja epilogi) ehtaa paskaa. Laitan sen varmaan Amazoniin myyntiin jossain vaiheessa. Genre yrittää olla romanttinen, mutta loppu ei ole onnellinen vaikka laki niin määrää. Haluan olla yhden naisen protesti onnellisia loppuja vastaan!
Vuosikymmenten varrella esikoisromaanillani on ollut lukuisia työnimiä. Kyseessähän on trilogian ensimmäinen osa, joten olen aina joutunut miettimään koko sarjalle olevinaan yhteensopivia nimiä. Sen toisenkin osan kirjoittamisen aloitin jo 90-luvulla, mutta ei taida olla minulle tiedossa tarpeeksi elinvuosia että saisin senkään valmiiksi. Kaikista muista kirjoitusprojekteistani nyt puhumattakaan. Pari vuotta sittenhän aloin työstää ensimmäistä dekkariani, ja se on stooreistani nyt se jonka eniten haluaisin saada joskus valmiiksi.
Kirjojen lopussa esitetään yleensä kiitoksia erinäisille tahoille jotka auttoivat kirjan valmistumisessa. Minä puolestani en kiitä:
1) internet
2) kissani
3) Friday the 13th: The game plus sen striimit, jotka yrittivät kovasti estää tekstin valmistumisen määräaikaan mennessä (minäkö muka addikti?)
18. maaliskuuta 2019
Ihanaa Domen ihanaa
Paskan kauden jälkeen voitto pienimmällä mahdollisella 0.1 pisteen erolla. Kun ei edes tässä Norjan mäkiviikon aikana päässyt yhteen kisaan.
Jo lauantaina Slovenian voitto joukkuemäessä tuntui mahtavalta.
15 hyppyä myöhemmin... Ja Raw Airin voitto ratkesi vain alle kolmen pisteen erolla Rojun hyväksi. Voi Stefan...
Jo lauantaina Slovenian voitto joukkuemäessä tuntui mahtavalta.
15 hyppyä myöhemmin... Ja Raw Airin voitto ratkesi vain alle kolmen pisteen erolla Rojun hyväksi. Voi Stefan...
4. maaliskuuta 2019
Belgia teki sen taas
Euroopan mestaruus hallikisoissa pitkässä viestissä. Jonathan sippasi, mutta Keviniin pystyi taas luottamaan, vaikka espanjalainen tuntematon suuruus pääsikin pelottavan lähelle.
Vuosi sitten jäi viesti näkemättä, kun kisoja näyttäneistä Ruotsin TV4 lopetti lähetyksen ennen viestiä ja Ylen Areena ei toiminut. Nyt oli ihan ihmeellinen runsaudenpula kun kisoja näyttivät sekä Eurosport että Yle ihan television puolella. Pelkäsin että tämän takia Belgia ei voita, kun sen pääsisi jopa näkemään.
Vuosi sitten jäi viesti näkemättä, kun kisoja näyttäneistä Ruotsin TV4 lopetti lähetyksen ennen viestiä ja Ylen Areena ei toiminut. Nyt oli ihan ihmeellinen runsaudenpula kun kisoja näyttivät sekä Eurosport että Yle ihan television puolella. Pelkäsin että tämän takia Belgia ei voita, kun sen pääsisi jopa näkemään.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
