Verta suussa

Herätessäni yhtenä aamuna tyynylläni oli verta, ja suuni oli veressä. Edellisenä iltana hampaita pestessä ei ollut ollut mitään verenvuotoa. Rupesin pelkäämään että tuo johtui endosta. Tämän tapahtuessa minulla oli ollut pahat endometrioosikivut viikon verran. Mutta olin kaiketi purrut poskeeni nukkuessani. Mikä tosin myöskin mielestäni johtuu endosta...

 

Pari päivää myöhemmin avasin suuni syödäkseni päivällistä, ja purentalihaksiin iski kipu. Eikä se ole ensimmäinen kerta kun nuo oireilevat. Jo kauan sitten on joskus esim syödessä tai haukotellessa tuntunut siltä että nuo purentalihakset meinaavat mennä ns. sijoiltaan.

 

Minunhan on tarkoitus mennä hammaslääkärille viimeistään kesällä. Jos vaan löytyy joku sopiva hammastarkastustarjous. Vähän pelkään että ei löydy. Tai jos sellainen jossain olisikin niin minä en saisi siitä tietää.

 

Kun endokivut viimein väistyivät niin iski siis kipu kasvoihin, niskaan ja päähän.

 

 

Ja sitten purnausta paskomisesta ja sen hinnasta. 

Tässä kun joutuu maksamaan kolmen hengen paskomisesta: Omasta, Kalin ja Ollen. Omat laksatiivit, Kalin laksatiivit, Ollen ripulilääkkeet. Kuten olen aiemminkin todennut niin minulla ei ole varaa tähän paskaan. Oma ummetukseni johtuu luulosairaudestani eli oletetusta suolistoendometrioosista. Nuorempana oli aina menkkojen yhteydessä ripulia, nykyään on päinvastoin. Olenhan minä diagnisoinut itselläni jo hyvin monta vuotta sitten jonkinasteisen suolitukoksenkin.

Makeisten ja suklaan veroa nostetaan jotta ihmisten terveys hyötyisi siitä. Miten minun terveyteni hyötyy siitä etten pysty paskomaan? Ja laihdun lisää? Suklaan syömisen aioin lopettaa muutenkin, ei vain ole varaa.

Käytän sokerittomia karkkeja ja magnesiumoksidia laksatiiveina. Pitäisikin joskus laskea miten paljon niinsanottujen oikeiden eli apteekista saatavien laksatiivien käyttäminen maksaisi. Käytän halvinta mahdollista magnesiumoksidia. Harmi vaan että S-ryhmä muutti halvimman magnesiumoksidinsa muuksi magnesiumiksi kuin oksidiksi, eli joutuu ryhtymään käyttämään jotain kalliimpaa. Iso ongelma on myös se että lähes kaikissa halvimmissa magnesiumoksideissa on sorbitolia joka ei käy minulle.

 

 

Hermoromahdukseni innoittamana rupesin muistelemaan aikaisempia itkemiskokemuksiani. Yksi niistä liittyi sarjaan Life goes on (Elämä voittaa), Beccaan ja Jesseen. Menin sitten tarkistamaan että muistinko oikein ettei tuon sarjan suosikkikausiani 3-4 ole julkaistu dvd:llä. Ja joo, vain eka kausi on julkaistu. Ja samalla sitten törmäsin tietoon että tästä sarjasta on ollut tekeillä jatko-osa! Huh huh. Jos sinne on tarkoitus jotenkin Jessekin tunkea niin ei kiitos. Ja en tiedä missä limbossa tuo jatko on, viimeisin uutinen asiaa koskien tuntuu olevan vuodelta 2022.

 

 

Tilastokeskus valittaa että ihmiset eivät osallistu heidän tutkimuksiinsa. Minuakin on sattumoisin Tilastokeskus ahdistellut moneen eri otteeseen varmaan tässä vuoden aikana. Sähköpostitse, puhelimitse, en muista ehkä kirjeilläkin. Aivan hemmetin ärsyttävää.

Ja mikä on suurin syy etten halua vastata heidän tutkimuksiinsa?

 

Kaikki ohjeet kirkuvat että sähköpostiviesteissä olevia linkkejä ei saa klikkailla, eikä varsinkaan sitten kirjautua niille linkeistä avautuville nettisivuille pankkitunnuksilla.

 

Ja juuri noin Tilastokeskus käskee tekemään... "Klikkaa viestin linkkiä ja tunnistaudu verkkopankkitunnuksilla"!

Pelottaa joka kerta että jospa se onkin huijaus... mutta pakko on vastata, koska muuten ahdistelu vain jatkuu.

Ripuloivat kissat

Mikä on vieläkin kivempaa kuin ripuloiva kissa? Kaksi ripuloivaa kissaa. 

 

Syntymäpäivänsä kunniaksi Tapsa alkoi ripuloida. Tapsa ei ole koskaan aikaisemmin elämänsä aikana ripuloinut. Ei edes silloin kun sillä oli virus ja se oksensi niin että joutui tiputukseen nestehukan takia.

Jo yöllä kuului epäilyttävää pieremisääntä kun Tapsa oli vessassa. Sitä ääntä kuuluu normaalisti vain silloin kun Olle on vessassa. Ja sitten päivällä näin varmistuksen löysästä paskasta. Tapsa myös oksensi kerran. Hieno synttäripäivä. 

Mistä tuo johtuu? Yksi mahdollisuus on Tapsan kilpirauhasen liikatoiminta. Mutta ei sen ruokahalu ole sellainen kuin liikatoiminnassa pitäisi olla.

Seuraava päivä oli ok, kukaan ei ripuloinut tai oksennellut. Mutta sitä seuraavana yönä Tapsa putosi nukkuessaan Muuramen päältä. Tapsan nukkuminen on VAARALLISTA. Se on aikaisemmin tippunut raapimapuusta varmaan ainakin 3 kertaa. Tapsa tarvii kai jonkinlaiset turvavaljaat.

 

Vaaka väitti että Kali on lyhyessä ajassa laihtunut 800 grammaa. Tai sitten olen vain laskenut väärin, en tiedä. Kali syö, paskoo eikä ole oksennellut. Outo tuo vaaka on muutenkin. Näytti illalla painokseni 600 grammaa vähemmän kuin päivällisen jälkeen, enkä ollut käynyt vessassa siinä välissä. En vaan ymmärrä. Mittasin vielä varmuudeksi monta kertaa yrittäen seisoa vaa'alla eri tavalla. Noh joko en vaan osaa, tai Kalilla on jokin ongelma. Piti tarkistaa otettiinko siltä joulukuussa kilpirauhasarvo, eipä tietenkään.

Kissani Tapsa täyttää 17

Tapsan viime päivät ovat olleet vaikeita. Sunnuntai-iltana se sai vahingossa kasvoilleen ja silmäänsä kissanminttuspraytä. Juuri kun sanoin että kantsis vähän varoa. Pelotti että Tapsa saa silmätulehduksen.

 

Maanantaina täällä puolestaan kävi huoltomies korjaamassa parvekeoven kahvaa. Se käynti oli niin nopea että Tapsa ei edes ehtinyt piiloon. Niinpä se meni piiloon vasta huoltomiehen jo lähdettyä. 

Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastava Tapsa on voinut suhteellisen hyvin, ei ole juurikaan oksennellut ruokiaan. Sen ruokahalu on vähän vaihdellut, näennäisesti muustakin syystä kuin kroonisesta nuhasta johtuen. Punnitsin taas Tapsan, paino on mukamas tippunut 100 grammaa 2,9 kiloon. Tapsa on ollut viime aikoina hiukan rauhaton, onko se kevättä vai kilpirauhasta?

 

Olisi korkea aika käyttää Tapsa verikokeissa tuon kilpirauhasen liikatoiminnan vuoksi, edellisestä kerrasta on liian kauan. Ongelma on tietysti se että en haluaisi stressata pelkäävää Tapsaa eläinlääkärikäynneillä. Ja toki se maksaakin.

 

Onhan Tapsalle eläinlääkäriaika periaatteessa jo varattunakin. Mutta ongelma on se että haluttiin että samalla käynnillä Tapsalle tehtäisiin myös hammashoito. Hammashoito joka sille oli tarkoitus tehdä jo neljä ja puoli vuotta sitten! Mutta silloin valmistelevalla (ja hiton kalliilla) käynnillä Tapsa sai virustartunnan, ja lähes kuoli. Ja sitten iskikin korona. Joten se Tapsan hammashoito on VÄHÄN jäänyt.

 

Mutta siis, ajan sille hammashoidolle sai nyt huhtikuun alkupuolella vasta kesäkuun loppupuolelle. Luit oikein, kesäkuun. En tiedä missä oikein mättää kun aika meni noin pitkälle. En halua viedä kissoja hammashoitoon sellaiseen paikkaan missä ei ole hammasröntgeniä, se olisi turha reissu/nukutus.

On tässä yritetty miettiä mitä oikein tekisi tuon eläinlääkärin kanssa. Kun se Ollekin pitäisi käyttää uudestaan verikokeissa, ja sillekin pitäisi tehdä hammashoito. Mutta kun vanhat kissat voivat kuollakin siihen. Vaikeita päätöksiä.

 

Ripulikissan turha eläinlääkärikäynti

Annoin kroonisesta ripulista kärsivälle Ollelle kahden eri ripulilääkkeen yhdistelmää pääsiäistä edeltävänä keskiviikkona. Olin epätoivoinen koska Ollella oli ollut liian pitkään pelkkää vesiripulia, ja pelkkä Kaopekt ei ollut auttanut. No kuten totesin jo aiemmin Olle ei sitten ripuloinut pääsiäisenä ollenkaan.

 

Ollelle oli varattu eläinlääkäriaika pääsiäisen jälkeiselle tiistaille. Hiukan turhaa viedä kissa eläinlääkäriin kroonisen ripulin vuoksi hetkellä jolla sillä ei ripulia ole. Mutta sen tietää kokemuksesta että jossain vaiheessa se ripuli aina palaa, ja voimalla.

 

 

Eläinlääkäri haukkui Ollea liian laihaksi kissaksi. Epätarkassa kotimittauksessa sen paino putosikin lyhyessä ajassa 100 gr. 

 

Lääkäri suositteli Ollen ripuliin psylliumia. Sitähän käytetään ummetuksen hoidossa, auttaako se molempiin? Kyllähän se sitoo nestettä. Ei ehdotettu antibioottia tai kortisonia. Sai vain Cereniaa pahoinvoinnin estoon.

Verikokeiden tuloksia joutui odottamaan. Eivät saaneet Ollen verta tutkittua omassa labrassa niin piti lähettää toiseen. Soiton tuloksista piti tulla seuraavana päivänä, mutta tulikin vasta sitä seuraavana. Eivät olleet saaneet Ollen verta tutkittua ollenkaan. Siinä vaiheessa kun rupesi näyttämään muutakin kuin erroria niin veri kuulemma loppui kesken.

Täysin turha eläinlääkärireissu siis.

 

Pitäisi siis olevinaan viedä Olle uudestaan verikokeisiin. Että saisi tietää munuaisten tilanteen. Vajaa vuosi sitten Ollen munuaisten vajaatoiminta oli lievimmässä luokassa, ja voipi sanoa että ripulin mainingeissa sen munuaissairauden hoito on jäänyt taka-alalle. Kyllä se saa Porus Onea kerran päivässä, mutta onko siitä oikeasti mitään hyötyä? Ollella on nykyään viljaton ruokavalio eikä se suostu syömään viljattomia munuaisruokia (Kattovit Renalista en ole varma onko se gluteeniviljatonta, riisiähän siinä on). Olle tarvitsisi fosforinsitojan, ja kuulemma B3-vitamiinia voi käyttää sellaisena.

 

Tapsakin pitäisi viedä eläinlääkäriin, se syö nykyään vähemmän kuin ennen. Ei voi tietää johtuuko se kilpirauhasen tilanteesta, ajoittaisesta tukkoisesta nenästä vai hammashoidon tarpeesta. Ollekin kuulemma tarvitsisi hammashoitoa, mutta se on seniorikissoilla hengenvaarallista puuhaa.

 

 

Ollen ripuli palasi viime yönä...