Muistokoru kissojen muistolle

Facebook osaa usein mainostaa minulle sopivia tuotteita. Nyt tuli vastaan personoitavia koruja lemmikkien muistolle. Näihin saa kaiverrettua nimet. 

 

Kissa-aiheinen olisi tietysti ajatuksena kivoin, mutta ajattelin että se olisi jotenkin liian iso ja kömpelö minulle ainakin arkena käytettäväksi. Arvostan koruissa keveyttä ja siroutta. 

 

 

Vaihtoehtoja on monia muitakin, esimerkiksi tassut ja sydämet. 

 

 

Rupesin miettimään sitäkin olisivatko nuo tassut paremmat rannekorussa.  

 

Kiinnostaisi myös ikuisuussymboli, ja enkelin siivet.

 

 

Hopeisena olisi joitakin kivoja vaihtoehtoja, mutta harrastan muodin vastaisesti keltakultaa, tai sen värisiä. 

 

Ja niinhän siinä sitten kävi että löysin nämä samat korut monta kertaa halvemmalla Temusta. Moni bisnes perustuu siihen että ostetaan halvalla Kiinasta ja myydään kalliimmalla. 

 

Tein siis ensimmäisen Temu-tilaukseni! (mainoslinkki)

 

Ikäviä seurauksia ja glitter-katastrofi

Tuntuu siltä että mitä tahansa olen viime aikoina halunnutkaan niin sillä on ollut ikäviä ja odottamattomia sivuvaikutuksia. 

Halusin mennä nukkumaan normaalia aikaisemmin ennen risteilyä. 

Seuraus: puolison puhelin hajosi kun ei kestänyt pikalatausta.

 

Halusin Viaplayn mäkihyppykauden alkaessa. 

Seuraus: monen tunnin säätäminen, ja jopa pankissa paikan päällä käyminen uhkasi.

 

Halusin VHS-nauhuriin oikean ajan. 

Seuraus: paljastui että patterit olivat vuotaneet pahasti kaukosäätimeen. Piti etsiä netistä ohjeita miten patterijäämät saa puhdistettua.

 

Halusin puhdistaa silmälasini normaalia paremmin. 

Seuraus: paljastui että keittiön laatikossa on toukkia. Joutui siivoamaan ja heittämään tavaroita roskiin. 

 

 

Ja mitä pahaa voisi muka seurata siitä että pesen omia pyykkejäni miehen paitojen kanssa? Noh glitter-mekosta vähän irtosi glitteriä pesupussista huolimatta. Glitteriä on kaikkialla, tietysti niissä paidoissakin. En tiedä onko mekko pilalla, glitterit on ainakin haalenneet.

 

Vaatekaapissa mekko tiputti glittereitään alushousujeni päälle, joten oli pakko siirtää se vaatehuoneeseen. Taitaa myös joutua heittämään roskiin kissojen pahvisen raapimalaudan kun sekin on glitterissä.

 

Enhän minä nyt voikaan laittaa tuota mekkoa päälle joululounaalle äitini luokse, koska jättäisin jälkeeni hirveän siivon ja muutaman kilon glitteriä. 

 

Mekko on ehkä noin 13 vuotta vanha, enkä ollut kai koskaan aiemmin pessyt sitä.

 

 

Ihania Kisuleita

Citymarketissa on nyt myynnissä ihania pyyhkeitä ja pussilakanoita, ja kaikki ovat vieläpä hyvässä tarjouksessa jouluun asti. Tilasin ruokatilauksen mukana molemmat Kisulit.

 

 

Ja Hello Kitty-pussilakanan. Olen viime viikot pelannut joka päivä peliä Hello Kitty Island Adventure.

 

 

Ostin Lidlistä 10 euron nilkkurit. Pelkäsin että ne olisivat loppuunmyyty, mutta tasan kahdet mustat olivat jäljellä ja vielä minun kokoani. Minulla oli aikaisemmin kahdet vuosikymmeniä vanhat nilkkurit, mutta ne molemmat hajosivat. Haluan pitää nilkkureita villakangastakin kanssa, mielestäni lenkkarit eivät siihen sovi. 

 

Sokerittomat maitosuklaat olivat Lidlissä taas piilossa tummien suklaiden takana, eikä niitä ollut montaa jäljellä. Pelottaa että seuraavalla kerralla ovat oikeasti loppu.

 

Talven saavuttua haaveilen taas pidemmästä toppatakista, kun nykyinen noin 20 vuotta sitten serkulta köyhäinapuna saatu untuvatakki ei peitä edes persettä. Minulla oli aiemmin muitakin toppatakkeja, mutta ne hajosivat.

 

Ja nyt haaveilen myös paksusta froteisesta aamutakista, kun kotona on ollut niin kylmä. Tai entäs vaikka sähkökäyttöinen lämpöpeitto? Silloin tosin olisi hirveää tulla sen alta pois.

 

 

Itsestään liikkuvan esineen mysteeri

Kun tavara on siirtynyt toiseen paikkaan keskellä yötä eikä kukaan myönnä syyllisyyttään... Joko täällä valehdellaan, unissakävellään tai paikalla on käynyt yöllä kolmaskin henkilö. En keksi mitään muuta mahdollista selitystä. Tuskin kissojen kummituksetkaan moista tekisivät. 

 

 

Mitäpä kivaa seurasikaan näytönohjaimen ja näytön vaihdosta? Uudessa näytössä on omat kaiuttimet, joten tietokone ei sitten jaksanutkaan huomata enää muiden äänilähteiden olemassaoloa, esimerkiksi kuulokkeideni.

 

Meni myös hermot kun yhtäkkiä c-asemalla olikin vain 5 gigaa vapaata tilaa kun piti olla 15 gigaa enemmän. Tuon c-aseman kanssa on aina vaikeuksissa kun ei sinne mitään mahdu. Jostain löytyi hirveä määrä jotain horrostiedostoja, jotka puoliso onnistui poistamaan. 

 

Tein parisen viikkoa töitä novellieni parissa. Kun toinen romaanini ei ole edennyt ollenkaan niin rivakasti kuin olin toivonut. Tavoitteena oli novelli päivässä, ja onnistuin siinä aika hyvin vaikka kroppa ei meinannutkaan kestää. Olin jo viimeisen eli 13:n novellin kimpussa kun lähdettiin risteilylle. Noiden novellien käsittely peräjälkeen on saanut minut tajuamaan miten huonoja ja itseääntoistavia ne ovat.

 

Olin ehtinyt olla novellien kimpussa vasta viidettä päivää kun vasen käsivarsi kipeytyi. Ei vaan kestänyt sitä kun joutuu olemaan kirjoittaessa koko ajan koukussa. Pahin riskihän tuossa on veritulppa, joita aina muutenkin pelkään.

 

 

 

Tukholman risteily Silja Symphonylla

Päivä Tukholmassa-risteily ma 17.11. - ke 19.11.2025

 

Yöllä ennen reissuun lähtöä iski katastrofi kun puolisoni puhelin lakkasi toimimasta. Nykyään kun ilman puhelinta ei selviä hengissä. Kaikki on puhelimessa, eli esimerkiksi junaliput ja laivan lähtöselvitysjutut. Onneksi oli vanha varapuhelin, mutta säätämiseksi meni silti.

 

 

Pelotti etukäteen että myöhästytään laivasta. Juna on aikataulun mukaan perillä Helsingissä klo 15.40, ja laivan lähtöselvitys päättyy klo 16.30. Jos juna olisi ollut myöhässä olisi voinut käydä köpelösti. Mutta muutenhan tuo on ihan täydellinen kun pääsee sitten suoraan laivaan, eikä tarvitse odottaa ruuhkassa laivaannousun alkamista. 

 

Ennenhän näitä Tukholman risteilyjä pystyi tekemään vain jos joku (eli äitini) kävi hoitamassa kissat. Siksi meillä olikin vain kaksi Helsinki-Tukholmaa tehtynä. Toinen A-hytissä ja toinen Commodoressa. Eli ei oltu oltu aiemmin Deluxessa. Niitä on vain kannella 11, joka on ylin hyttikansi. 

 

 

Haluan aina merinäköalan. En ymmärrä niitä jotka haluavat katsella promenadelle.

 

 

Alkuviikon mummolähdöllä ei onneksi ollut näin pikkujouluaikaankaan kovin paljoa porukkaa. Joulun illallisbuffetissa oli taas rosollia ja ihanaa punajuurikermavaahtoa. Olin miettinyt pitkään kannattaako minun juoda alkoholia, että pystyisin syömään aamiaista ja jaksaisin riehua Tukholmassa. Lopulta join buffetissa kaksi lasia valkoviiniä, ja yökerhossa yhden Caipiroskan. Heräsin sitten yöllä kolmen aikaan kun sydän hakkasi. 

 

Pitkästä aikaa pääsi näkemään show-esiintymisiä. Niitä oli kaksi molempina iltoina, eikä ollut mitään toivoa että olisi jaksanut myöhäisempää katsoa. Ennen showt näkyivät myös hytissä laivan telkkarista, harmi että nyt niin ei enää ollut.

 

Harmitti myös se että laivan baareissa ei ollut mitään kivoja Absoluteja. Olen kauan haaveillut Wild Berristä, ja nyt on tullut joku Haringkin. Myymälässä niitä olisi mutta miksi ostaisin sian säkissä. Eniten ihmetetyttää miksi Ruotsin viinakaupoissa ei myydä Absoluteja.

 

Onneksi erikoisaamiaisen munavoi oli parempaa kuin Victorialla. Ja valikoimaan kuului myös juustomunakas, hyvää mutta tietysti suolaista. 

 

Tukholmassa käytiin viinamuseossa, jonne olin halunnut edellisestä Tukholman reissusta asti, eli ehkä 11 vuotta? Spritmuseum oli pienehkö eikä ehkä täysin hintansa väärti. Mielenkiintoisinta oli True Crime-näyttely, ja tietysti kaikki Absolutiin liittyvä. 

 

 

Päivä Tukholmassa oli rankka ja sen jälkeen todellakin väsytti ja kroppa oli kuin junan alle jäänyt. 

Laiva oli merellä vain pimeään aikaan, joten mentiin ulos kannelle ottamaan kuvia vain kun laiva oli Tukholman satamassa. 

 

 

Myös laivasta lähtiessä oli vain 49 minuuttia aikaa ehtiä junaan. Onneksi laiva ei ollut myöhässä. Juna oli aika täysi, mikä oli ikävää kun on tottunut illan viimeiseen vuoroon jossa ei ole ketään.

 

Kotimatkalla nähtiin ilmalaiva. Ja Kuopiossa minulla oli tietysti ongelmia ruuhkabussissa kun kortin lukijalaite näytti punaista äksää ja luulin että maksu ei mennyt läpi. Näytin siis bussikorttia uudelleen ja maksu meni kaksi kertaa. Vituttaa niin paljon että olisi taas vaihteeksi itkupotkuraivaiden paikka. Jos en kerran osaa toimia bussissa niin ei minun kannata sinne mennä.

 

Ei toivoakaan että matkalaukkuuni mahtuisi varakengät eli toiset saappaat. Toki olisihan minulla toinenkin, jättimäinen laukku, mutta en tosiaankaan ota sitä kahden yön reissulle. Minulla oli tuttuun tyyliin laivalla käytettäväksi kokoontaitettavat ballerinat, mutta ne kärsivät nyt niin paljon että ne oli pakko laittaa roskiin. En oikein tiedä mistä saisi uudet vastaavat halvalla, paitsi Temusta.

 

Mietin etukäteen kummanko villakangastakkini laitan, lyhyemmän vai pidemmän. Onneksi laitoin pidemmän sillä vaikka oli vain pikkupakkasta niin silti tietysti välillä palelin ilman housuja. Oli kesä tai talvi niin minä kyllä palellun. Minkäs teet kun haluan aina näillä reissuilla käyttää mekkoa tai hametta.

 

Hytin lämpötilan sai 25 asteeseen, ja olikin ihmeellistä kun en tarvinnut ollenkaan villasukkia. Ensimmäisenä yönä piti jopa alentaa hytin lämpötilaa. Kotona olenkin sitten palellut "vain" 22 asteessa. 

 

Siitä asti kun Haisuli canceloitiin New Yorkin näyttelyssä minuun on iskenyt pakkomielle saada Haisuli-aiheista tavaraa. Justice for Haisuli! Sain nyt laivalta Haisuli-sukat. Olisi myös ollut kiva paita jonka kuvassa Haisuli ja Muumipappa keittelevät pontikkaa. Jotenkin tuntuu siltä että kyseessä ei ole lasten paita.

 

Katseltuja elokuvia ja sarjoja

The Batman (2022) 

Kuulun siihen harvalukuiseen joukkoon jonka suosikkielokuva Batmaneista on Joel Schumacherin Batman Forever. Se on kepeämpi ja humoristisempi kuin muut Batmanit, ja se on kirjaimellisestikin vähemmän synkkä, värikkäämpi. Ja onhan siinä yksi silloisista suosikeistani, Chris O'Donnell.

 

Täytyypä myöntää etten ole nähnyt yhtäkään Ben Affleckin Batmaniä, mutta en siltikään ihan ymmärrä miksi Batmanista piti tehdä TAAS leffa. Minun silmissäni Robert Pattinson ei sovi päärooliin. Ja miksi Batman on emogootti? Menee liikaa tahattoman huumorin puolelle. Elokuva oli myös liian pitkä.

Häiritsi mistä Gordonin esittäjä on tuttu. No Nälkäpelistä.

 

 

Pimeyden kukat (Flowers in the Attic: The Origin) 2022

 

Olen lukenut V.C. Andrewsin kirjan Pimeyden kukat ensimmäisen kerran jo teininä. Vasta paljon myöhemmin minulle selvisi että sille on jatkoakin. Tuossa kirjasarjassa on viisi osaa, joista se viimeinen on esiosa, eli sijoittuu aikaan ennen ensimmäisen kirjan tapahtumia. Ja jossa tietysti kirjoitetaan historiaa uusiksi. 

Tämä Yle Areenan minisarja perustuu tuohon esiosaan, jota en ole lukenut. Tässä kerrotaan ensimmäisen kirjan pahan isoäidin tarina. Eikö hän ollutkaan alunperin paha, vaan vain viaton pahuuden uhri?

 

Pimeyden kukat on kuuluisa insestistään, koko kirjasarja on sitä täynnä. Onneksi siitä huolimatta lapsista tulee aina hiton kauniita. 

Creepshow (2019)

 

Kauhuantologiasarja Creepshow (2019)  on jatkoa Stephen Kingin samannimiselle elokuvalle. Itse en tuosta leffasta niin välittänyt, mutta sen jatko-osasta eli Creepshow 2-elokuvasta on ikiajoiksi jäänyt mieleeni tarina The Raft. Siinä nuoria menee uimaan järvelle, iso virhe. Lopussa näytetään kylttiä "uiminen kielletty"...

Tästä sarjasta on Viaplayssä kolme kautta, viimeisin neljäs sieltä puuttui ainakin aiemmin.
 

Sarja on hyvin pitkälti samaa maata kuin ysärin legendaarinen kauhusarja Tales from the Crypt, jonka tosissaan haluaisin nähdä uudestaan.

Heti ensimmäisen jakson tarina perustuu Kingin novelliin Grey Matter, ja sisältää muutenkin King-viittauksia. Ja tuttuja näyttelijöitä...

Yksi jakso (All Hallows Eve) sai minut itkemään aika lohduttomasti surullisuudellaan. Siinä teinijoukko tekee Halloween-iltana karkki tai kepponen-kierrosta. Jostain syystä kaikki aikuiset tuntuvat oikeasti pelkäävän heitä...

 

Kun isoveli sanoo lopussa pikkuveljelleen että "nyt saat levätä" ja "toivon että olisin saanut tuntea sinut pidempään"... 💔

 

 

Samaten jäi mieleen jakso jossa eräs ihminen itsekkyydellään aiheuttaa koko ihmiskunnan ja maapallon tuhon. 

 

 

Se päättyy meihin

 

En ole lukenut Colleen Hooverin kirjaa johon tämä kohuleffa perustuu. Lopetin tämän elokuvan katsomisen pitkäksi aikaa koska miespääosan esittäjä ällöttää minua niin paljon, kun tietää hänen oksettavan käytöksensä kuvauksissa.

 

Jotenkin outo leffa. Päähenkilö käytti outoja vaatteita. Minulta jäi varmasti paljon tajuamatta kun en ole lukenut kirjaa. Eikä tämä leffa saanut minua haluamaan lukea sitä.

 

 

Saw X

 

Lainasin tämän elokuvan kirjastosta. Koko leffa on pelkkää flashbackiä ja fan serviceä. Odotin koko leffan ajan ikonista tunnusmusiikkia. Mutta ei voi mitään, loppua kohti tämä leffa toi väistämättä hymyn huulille. Juuri kun lopputekstien aikana ajattelin että mites se yks tyyppi, niin oli kohtaus ja yllättävä cameo. Suurin ongelma tämän leffan kanssa on se että tietää satavarmaksi ettei Jigsawlle ja Amandalle voi käydä mitään.

 

 

 

Aamiainen Tiffanyllä

 

En ollut nähnyt tätä leffaa pitkään aikaan ja lainasin sen kirjastosta. Elokuvassa on kissa ja ikoninen tunnusmusiikki Moon River, joka soi sitten päässäni. Voi kissaraukat mitä niille tehtiin kuvauksissa. En varmaan edes tiennyt että tämä perustuu Truman Capoten novelliin, joka olikin sitten seuraavana kirjaston lainauslistalla.

 

 

 

Leijonakuningas (1994)

 

Olin halunnut nähdä tämän leffan vain vuosikymmeniä, ja nyt pelin Dreamlight Valley ja kirjan Nalan maailma innoittamana lainasin sen viimein kirjastosta. Katsoin elokuvasta alkuperäisen englanninkielisen version, en suomeksi dubattua. Jostain syystä kyyneleet tulivat silmiin. Vasta jälkikäteen tajusin että leffa oli täynnä kuuluisia ääninäyttelijöitä.

 

 

 

Amazing Race Australia

 

Urakka oli kova, mutta sain kesällä 2025 katsottua 21 jaksoa Amazing Race Australian kuudetta kautta. Aina aiemmin Suomessa on näytetty (kesällä) alkuperäistä USAlaista Amazing Racea, mutta ei valitettavasti tällä kertaa. Jouduimme tyytymään Australiaan, josta ei siitäkään näytetty ensimmäistä kautta. Tämä kuudes kausi oli spesiaali koska siihen ympättiin kaksinkertainen määrä joukkueita, ei mitään järkeä. Kuten ei siinäkään että monet joukkueet olivat pitkään koronakaranteenissa, mutta saivat sitten palata kisaan normaalisti. Ja myös aikasakot tehtävien suorittamatta jättämisestä olivat naurettavan pieniä, vain 10-15 minuuttia. Alkuperäisessä 4 tuntia! Tuolla Australian systeemillä olisi kannattavampaa jättää suoraan kaikki tehtävät tekemättä. Valitettavasti spoilaannuin voittajaparin suhteen kun menin katsomaan onko eräs kilpailija vielä elossa.

 

 

Toivon revontulet (Northern lights)

 

Tämä kehuttu Yle Areenan sarja oli pitkään kirjanmerkeissäni kunnes lopulta katsoin sen. Kaksi särkynyttä sielua kohtaa Dublinin yössä. En tiedä miten olisin suhtautunut tähän jos en olisi lukenut jaksokuvauksista juonipaljastuksia. Sitä ihmettelen että aikuiset töissä käyvät ja vakituisesti seurustelevat ihmiset asuvat vieläkin vanhempiensa kanssa.

 

 

Kiva Halloween

Olipas kiva Halloween.

 

Perjantaina Fridaytä pelatessa sain bunnynä sellaisen paon josta salaa haaveilinkin. Kutsuin pollarit, Jason oli perässä. Eli tein jotain ja ei ollut liian helppoa. Eikä bunny tuota ennen ehtinyt edes kuolla kertaakaan koska läksin matseista etupainotteisesti.

 

Sain myös katsottua sen Uinu uinu lemmikin kokonaan. Se on vieläkin moninkertaisesti liian pelottava leffa. Pelkästään Zelda ja Pascow... 

 

 

Lauantaina oli puolestaan Hello Kitty-pelissä kahdetkin bileet. Ensin sopivasti naamiaiset, ja sitten tanssibileet. 

 

Olin odottanut tyyliin viikkoja että eräs striimaaja pelaisi Fridaytä. No hänpä vaihtoi pelin Fridayksi juuri silloin kun oltiin lähdössä baariin. Että hiukkasen huono tuuri kun niin harvoin käyn missään.  

 

Sain lopulta juotua tarpeeksi vaikka se takkuilikin. Pelkäsin että Gloriaan olisi jonoa. Ja niin olikin, mutta onneksi vain muutama ihminen. Rynnättiin heti tanssilattialle. Toivoin että saisin tanssia paljon ja se toteutui.

 

Taas oli lähtiessä Joleneen pitkä jono. Mikä tekee siitä niin suositun paikan?

 

Eikä edes oksettanut, vaikka laskujeni mukaan päädyin drinkkiin numero 7 asti.

 

Ainoa huono asia oli se että purin nukkuessa poskeeni. Aina se on sama poski. Mitä se kertoo hampaista ja purennasta? 

Halloween 2025

Luulin että en voisi saada täksi Halloweeniksi kurpitsaa. Koska tuoreessa kurpitsassa on hirveä työ ja syötävää osaa jää vain vähän. Ja koska viimeksi valmis kurpitsasose räjähteli avatessa ympäriinsä. No ostin nyt pakastettua kurpitsasosetta. Ehkä se ei räjähtele avatessa? Paitsi että käyttöohjeissa käsketään sulattamaan sitä vuorokausi jääkaapissa ennen käyttöä. Pelottaa mitä kamalaa tällä kertaa tapahtuu.

 

Haluan aina käyttää tätä kurpitsakuvaa halloween-postauksissani. Se on peräisin vuosien takaisesta seinäkalenterista.

 

 

Pluto tv:ssä pyörivät taas Friday-elokuvat, ja tänä vuonna myös Sawt. 

 

Mutta oli hankala päättää minkä elokuvan katsoisin halloweenin kunniaksi. Olen jo vuosia halunnut katsoa uudestaan Skeleton Keyn, mutta en vaan uskalla. Se on liian ahdistava. Langolieerititkin kiinnostaisi, mutta sekin on liian kamala.

 

Päätin lopulta katsoa Sen, edellisestä kerrasta oli aikaa. Oli jo ikävä Pennywiseä, alkuperäistä siis. Tim Curry ❤️

 

Mutta sitten tajusin että siitä on vieläkin pidempi aika kun olen viimeksi katsonut Veren vangit, joten katsoin sen ensin. Tuo vampyyrileffahan on kohuttu monesta syystä. Tom Cruisen valinta Lestatiksi. Homoeroottisuus. Kristen Dunstin ja Brad Pittin suudelma. Tarinan opetus taitaa olla se ettei kannata hakeutua muiden seuraan, siitä seuraa vain kärsimystä ja kuolemaa.

 

Sen dvd-julkaisussa ärsyttää se että toisen jakson alkutunnarin aikana olevat kohtaukset on leikattu pois kokonaan. Ja nyt iski sellainenkin ongelma että levyssä on jotain vikaa, jumii ihan lopussa ja valittaa että "levyä ei voi toistaa". Vaikka tv:n minisarjan halpuus näkyykin niin jaksaa Se edelleen viihdyttää minua.

 

 

Tämän päivän suurena suunnitelmana on (tietysti?) pelata Fridaytä. Ennenhän minulla oli Fridayssä true horror of Halloween eli Lachappana pelaaminen. Mutta sitten tajusin että Debinä pelaaminen on minulle vieläkin kauheampaa, koska en kestä nähdä bunnyn kuolevan. Tein viime halloweenina niin että jos pieni kartta oli valittuna niin pelasin bunnynä, muuten Lachappana. Ja niin on tarkoitus tehdä tänäänkin. Haaveissa olisi selvitä bunnynä hengissä edes kerran.

 

 

Nykyään pelaan Fridaytä PC:llä eikä kroppani kestä pitkään istumista. Joten pidän paljon taukoja ja katson silloin (alkuperäistä) Uinu uinu lemmikkini-leffaa. Se oli muuten ensimmäinen Kingin kirja jonka koskaan luin. 

 

 

Luulin että minulla ei olisi paljoa aikaa pelata Fridaytä koska oli tarkoitus mennä Gloriaan tänään perjantaina eli virallisena halloweeninä, vaikka mitään bileitä ei olekaan. Mutta yllätykseni oli suuri kun sain tietää että Gloriassa on huomenna lauantaina eli pyhäinpäivänä Halloween-bileet. Onko siellä joskus aiemmin muka koskaan ollut? Ei ainakaan ennen tätä vuosikymmentä. Olin edellisen kerran Halloweeninä bilettämässä vuonna 2019. Oltiin silloin Nousun Halloween-bileissä, joissa ei viihdytty montaa minuuttia. Mentiin sitten Gloriaan jossa ei tosiaan bileitä ollut, mutta hauskaa oli silti. 

 

Tein niin radikaalin teon että pesin "halloween"-mekkoni vaikka pesuohjeessa kielletään vesipesu. Miksi 100% polyesteriä olevaa mekkoa ei muka saisi vesipestä? Kaipa tuo on ehjä vielä pesun jälkeenkin. Silti pelottaa että mekko ei enää istu kunnolla päälleni koska olen laihtunut. Liian moni vaate roikkuu päälläni kuin roskasäkki. Tosin vaatemainoksista päätellen sellainen on muotia nykyään...

 

 

Mutta erään stiimaajan innoittamana iski halu pukeutua joskus kissa-Claireksi. Sehän olisi täydellinen yhdistelmä minulle. Eli siinä on life goal? Aikaisemman Claire-"asuni" osista taisin jo heittää shortsit pois. Made in Heaven-paita on vielä jäljellä, ja käyttämättömänä... Kuolinsiivotessani löysin myös mustat hanskat, violetin kranaatti"laukun" ja... vesipyssyn. Claire-peruukkikin on tietysti tallella, mutta se aiheutti minulle päänsärkyä. Valitettavasti se Claire-asu jota katselin vuosia sitten ei taida enää olla myynnissä missään. Haluan olla alkuperäinen Claire enkä remake.

 

Ostin Lidlin halloween-valikoimasta violetteja tortillasipsejä, eli bileet voi alkaa!

 

 

Ps. Löytyi täydellinen Halloween-paita, mutta valitettavasti Targetista joka ei toimita Suomeen. Kissa + Friday ❤️ Toki muualla olisi myynnissä paitoja samalla aiheella, mutta erilaisilla ja mielestäni huonommilla kuvilla.

 

Kissankorvakriisi

Iski kriisi. Kissankorvakriisi. Tarvitsen Halloweenia varten kissankorvani. Luulin että ne olisivat siinä muovipussissa missä kaikki halloween-kamani ovat, mutta ei. Tajusin että muutakin puuttuu.

 

Olen edellisen kerran käyttänyt kissankorviani halloweeninä 2019. Päätyivätkö ne silloin takaisin kotiin asti? Vai katosivatko ne muutossa? Tarvitsen ihmisen jolla on psychic powers kertomaan missä kissankorvani ovat tällä hetkellä! Kaatopaikallako?

 

Mutta korvia ei vaan löytynyt mistään, joten oli pakko ostaa uudet. Tulivat kätevästi Citymarketin ruokatilauksen mukana. Mutta eihän ne ole samanlaiset kuin vanhat (alla). 

 

 

Kissakorvia etsiessäni päädyin sitten tekemään taas kuolinsiivousta. Olen käynyt läpi koulutehtäviäni, esimerkiksi äidinkielen ja englannin aineita: uskonko Jumalaan, mitä mieltä olen kuolemanrangaistuksesta, pakolaisista ja ympäristönsuojelusta (turhaa koska on jo liian myöhäistä). Kyllähän se arveluttaa laittaa omia tekeleitään roskiin, jos niitä tuleekin vaikka ikävä? Askarteluita, piirustuksia ja paljon kirjoituksia. Jo aiemminhan heitin pois esimerkiksi näytelmän jonka kirjoitin ala-asteikäisenä. Heitin nyt pois myös mm. Karvinen-lukuvuosikalentereita.

 

Sain uuden näytönohjaimen ja näytön... tähän näytön luonnottomaan leveyteen ja liialliseen kirkkauteen onkin totuttelemista. Vaikka kuinka tappelisi asetusten kanssa niin hyvää ei saa millään. Heti iski päänsärky.

 

Terveyskarkki

Sweet-Switch Fruit Fiesta on sokeriton hedelmämakeinen. Se sisältää liivatetta eli kollageenia. Ja kollageeninhan väitetään vähentävän ryppyjen ilmestymistä iholle. Tämä karkki sisältää myös C-vitamiinia joka tehostaa kollageenin muodostumista. 

 

Todellinen anti-age-karkki siis!

 

Eikä tässä suinkaan vielä kaikki! Fruit Fiesta sisältää myös luteiinia, eli se on hyväksi myös silmille.

 

Karkki joka silottaa rypyt, saa vatsan toimimaan ja ehkäisee keripukkia!

 

 

 

Mutta suosikkini on kuitenkin nämä vegaaniset eli liivatteettomat eli ei-terveysvaikutteiset sokerittomat mansikat. Erittäin addiktoivia.

 

 

Näitä molempia karkkeja saa Kuopiossa Kolmisopen Citymarketista.

 

Perseestä

Noh niinhän siinä sitten kävi että Kalin muistopäivänä iskivät nettiongelmat enkä voinutkaan pelata tai siis striimata peliä Cats and the Other Lives. Otin sen henkilökohtaisena vittuiluna koska netti alkoi toimia paremmin juuri sillä sekunnilla kun olisin lopettanut pelaamisen. Netti toimi vain sen ajan kun tein ruokaa ja söin. Kun olisin aloittanut pelaamisen lakkasi taas toimimasta. Noh lopulta illalla jollain lailla jonkin aikaa onnistui, mutta piti lopettaa pelaaminen kun Teho-osasto alkoi telkkarissa.

 

Ja lopulta myöhään illalla paljastui ettei netin toimimattomuus edes johtunut DNA:sta, vaan meistä. Koska halusin striimata peliä minua pelotti että wifi ei toimi tarpeeksi hyvin oven läpi, ja halusin siksi Pleikkariin varmuuden vuoksi LAN-kaapelin. Siitäkös netti pimahti! Wifi olisi siis toiminut normaalisti koko päivän, mutta langallinen netti ei. Reitittimen resetointi auttoi. 

 

 

Eipä koskaan aiemmin ole tuollaista tapahtunut. Minulla oli kuitenkin aina Fridaytä pelatessa tapana vaihtaa Pleikkarin netti langallliseen, kun wifi ei välttämättä nettipelissä riitä. 

 

Ja taas sain pettyä koska Teho-osaston jaksoja sensuroidaan ja leikellään. 12. kauden viimeistä jaksoa 21 Guns oli leikelty sieltä, täältä ja tuolta. Alusta, ammuskelusta ja lopusta. Viimeksimainitun vuoksi biisikin (Snow Patrolin "Open your eyes", varo häpeämätöntä oman videon mainostusta) loppui kesken... On jo jonkin aikaa harmittanut se ettei minulla ole enää suosikkijaksojani koneella, ne menetettiin koneen vaihtamisen yhteydessä kun ei muka ollut kovalevyllä tilaa. Ennen katselin niitä usein, nyt se ei ole mahdollista.

 

 

Rupesi ihan pelottamaan miten paljon seuraavan päivän jaksoa eli 13. kauden ensimmäistä Blooline on leikelty. Siinä kun on ihana biisi, David Grayn "Slow Motion", jonka aikana tapahtuu goreja asioita. Löysin Youtubesta saksaksi dubatun version tuosta kohtauksesta. Olikin sitten suuri yllätys kun Bloodlinea ei oltu sensuroitu ollenkaan. Olisi kai ollut liian vaikeaa, juuri tuon biisin takia.

 

Taas hajosi yhdet leggingsit pesussa perseestä. Eikö tämä vaatteiden ostaminen koskaan lopu?

 

Kun tajusin että uusimmat sukkani eli Happy socksit ovat hajalla tajusin että eipä taida olla kovin kestävä merkki. Onneksi Facebook osasi heti mainostaa minulle sitä mitä tarvitsen, eli kustomoitavia kissasukkia. Ovat tosin kalliit ja tietysti muovia, joten ostamatta jää.

 

 

Nyt sitä saa, kattilat täyteen puuroo! Kylläpä ilahduin kun Forsmanin joulutee tuli myyntiin Prismaan. Laskin että tarvitsen sitä yli 24 pakettia että riittäisi koko vuodeksi.

 

 

Minun on kai turha hankkia teejoulukalenteria, koska ne teet ovat aina ihan perseestä. 

 

Kävin Lidlissä lähinnä sokerittoman suklaan takia. Pelkäsin että se olisi loppu, ja hyllyssä näyttikin olevan vain tummaa suklaata. Onneksi tajusin että kaiken sen punaisen takana näytti pilkottavan sinistä. Sokerittomat maitosuklaat oli piilotettu sokerittomien tummien suklaiden taakse. 

 

Suklaa on vieläkin ihmeellisen halpaa Lidlissä, vain 2.49. Se on mielestäni hyvin samanlaista kuin Lindtin suklaa, joka maksaa esimerkiksi Siilinjärven Herkkupadassa yli 6 euroa. Tuossa samassa kaupassa Stephen Kingin Pitkä marssi maksaa 19.90, kun kaikkialla muualla se maksaa korkeintaan 13.90. Tekisi mieli sanoa että eräät ovat hiton ahneita paskiaisia.  

 

Vuosi ilman kissoja

Viimeinen kissani Kali kuoli tasan vuosi sitten 19-vuotiaana. Kaksi muuta kissaani kuolivat jo elokuussa 2024.

 

 

Pitäisi kai hävettää myöntää että kolmesta kissastani Kali on ainoa jonka kuolinpäivää en muistanut ulkoa, se piti luntata.

 

 

Kali oli aina se kolmas kissa, jonka sain sen ollessa jo 4-vuotias. Tapsa oli esikoiseni, ja Olle kuopukseni ja minun sylikissani. Mitä Kali oli? 

 

Itsehän olen sitä mieltä että Kalin sydän särkyi kun muut kissat mystisesti katosivat, ja sen elimistö vain luovutti. Ilman kuukausi ennen kuolemaa ollutta virtsatulehdusta ei oltaisi tiedetty mitään kasvaimesta.

 

 

Ja taas ajattelin pelata jotain kissapeliä päivän kunniaksi.  

 

Stray oli tarkoituksena pelata jo Ollen kuoleman vuosipäivänä, mutta Cat and Ghostly Roadin valkoinen kissa sopi siihen paremmin. 

 

Ja nyt olen säästellyt tarjouksesta ostettua peliä Cats and the Other Lives tähän tarkoitukseen, saa nähdä onko se mistään kotoisin.

 

Pahinta on se että kaikki kolme kissaa kuolivat niin lyhyen ajan sisällä. 17 vuoden päivittäisen huolenpidon jälkeen elämältä putosi pohja.

 

 

Joku voisi kai pitää hulluna sitä että täällä on vieläkin entisillä paikoillaan kissojen raapimapuut, pedit ja lelut.

 

Elokuva: The Long Walk

Hitto mitä paskaa.

 

Se oli ensimmäinen reaktioni kun elokuvan The Long Walk (Pitkä marssi) kirjasta muutettu loppu alkoi paljastua.

 

Tämä kirjoitus sisältää jonkinlaisia juonipaljastuksia.

 

50 nuorta miestä osallistuu kävelykilpailuun. Vain yksi selviää maaliin hengissä. 

 

Olin työllä ja tuskalla suojellut itseäni spoilereilta. Tiesin sen että loppua on muutettu, ja että se uusi loppu on ihmisten mielestä paska. Mutta en tiennyt millainen se muutettu loppu on.

 

Jossain vaiheessa ensin toivoin ja sitten pelkäsin että tuo loppu olisikin erään hahmon unta tai hallusinaatiota, mutta ei. Ihan viimeiset sekunnit onneksi olivat uskollisia kirjalle, eli avoimeksi jäi hahmon lopullinen kohtalo.

 

Se että tehdään eräästä hahmosta evil (ja tyhmä!) joka vain janoaa kostoa ja korruptoi kaverinsakin samaan, ei hyvä. Tehden kaikesta ja kaikkien kuolemista lopulta turhaa, sen isukinkin. Toki kaikki oli tietysti turhaa alusta asti. Pointti on se että kukaan ei koskaan oikeasti voita Pitkää marssia.

 

Ja yhdestä hahmosta on tehty suorastaan pyhimys, joka edustaa kaikkea hyvää maailmassa. Noh eipä todellakaan ollut sellainen kirjassa. Päinvastoin, sai arpensakin siitä kun yritti raiskata tyttöystävänsä. 

 

Eikä ollut mielestäni uskottavaa että päähenkilö yhtäkkiä vain luovuttaisi ja samalla pettäisi äitinsä, varsinkin kun oli juuri tajunnut tämän olleen oikeassa. Äidit ovat aina oikeassa kaikesta.

 

Ja sitten on vielä lisäksi sellainenkin juttu että tähän elokuvaan on filmattu toinenkin loppu, koska sellainen kuulemma löytyy joltain tulevalta 4K-julkaisulta. 

 

Toki sen ymmärtää että loppua oli pakko muuttaa. Se kirjan loppu olisi ollut liian laimea, tarvittiin lisää draamaa ja sitä elokuvan lopussa totisesti on. 

 

Lopun lisäksi muitakin eroja kirjan ja elokuvan välillä on tietysti paljon.  

 

En ole veren, goren ja suolenpätkien fani, (ripuli)paskasta nyt puhumattakaan. Tiesin etukäteen että leffa on ällöttävän väkivaltainen, ja monessa kohtaa pidin silmät kiinni. Myös kiroilua oli aivan helvetisti, f-sanakin vain sen muutama sata kertaa.

 

Tykkäsin siitä kun heti alussa majuri sanoi yhdelle hahmolle "Good luck, son". 

 

Mutta leffan todellinen tähti oli tietysti silmätön kissa, jota ihmettelin jo trailerissa.

 

  

 

Pitkä marssi kuuluu suosikkeihini Stephen Kingin tuotannossa, ja olin odottanut vuosikymmenten ajan että siitä tehtäisiin leffa. Silti oli vaikea löytää kiireisestä aikataulustaan aikaa mennä katsomaan se, ja ensi-illasta ehtikin kulua melkein kuukausi. Tiistai-illan näytöksessä Scalassa katsojia oli yhteensä 8. 

 

Sekin oli ongelma kun en löytänyt Finnkinon sivuilta tietoa siitä että vieläkö netistä ostetun lipun voi noutaa lippukassalta. Varatun lipun kyllä ohjeiden mukaan voi, mutta ostetusta lipusta tätä asiaa ei kerrota. Otin yhteyttä Finnkinon asiakaspalveluun ja kysyin asiasta. Kyllä kuulemma lipun voi tulostaa lippukassalla "esim. muistoksi". Sen kyllä tarvitsee ihan leffaan päästääkseen jos ei ole älypuhelinta. Ei minulle ole vieläkään selvinnyt se että tarvitseeko tuohon lippukassalla tulostukseen QR-koodin, mikä ei onnistu ilman älypuhelinta. Vaikeaa on.

 

 

Ps. Yksi näytetyistä trailereista oli marraskuussa ensi-iltaan tuleva The Running Man (Juokse tai kuole). Sekin kuuluu suosikkeihini Kingin tuotannossa, mutta en tykkää siitä että tässä elokuvassa on menty komediallisempaan suuntaan. Ja tuossakin on loppu muutettu kirjasta, kuulemma WTC:n vuoksi...