Pääsin kouluun

Kiirettä piti huhti-toukokuussa. Tein yhtä aikaa montaa aikarajallista AMK:n 5 op:n valintakurssia (saatan kirjoitella noista kursseista myöhemmin lisää), ja sitten tuli jääkiekon MM-kisat. Rankkaa, I tell you. Viimeisen kurssin viimeisiä tenttejä tein iltaisin otteluiden aikana.

Toukokuun viimeisenä päivänä oli kamala olo kun sydämestä otti. Se alkoi jo edellisenä iltana rytmihäiriöiden muodossa. Tuntui siltä että kuolen ihan just. Niin juuri silloin tuli sähköposti että olen päässyt hakemaani koulutukseen. Siis mitä hittoa?

 

 

Tässä neljännessä hakutoiveessani hakijoita oli 1600 joista ensisijaisia 530. Siis millä matikalla ja logiikalla minä voisin päästä? 

 

 

On syytä olla todella huolissaan nykynuorista jos eivät pärjää minulle. Koronan jälkeen aivoni ovat olleet ihan paskat, en muista yksinkertaisimpiakaan sanoja.

 

 

Ja sitten, 19 päivää myöhemmin, tuli Savonian tulokset. Pääsinkin ykköshakutoiveeseeni. Siis mitä hittoa? Ei sen pitänyt olla mitenkään mahdollista. Tein valintakurssinkin hirveällä kiireellä, että pääsisin muiden valintakurssien kimppuun.

 

 

Sinne on vieläkin vaikeampi päästä koska aloituspaikkoja on vähemmän, vaikka hakijoitakin oli vähemmän.

 

Laitoin tämän vaihtoehdon ykköseksi vain siksi että se oli Savoniassa ainoa joka ei vaatinut valintakurssin osana motivaatiovideota. Motivaatioessee kyllä oli, ja kirjoitin sen täyteen paskaa, kun oikeasti olisin halunnut kirjoittaa että "tämä valintakurssi sai minut tajuamaan että en halua tähän koulutukseen". Essee luetaan vain sadalta parhaalta hakijalta, ja olin ihan varma että kukaan ei siis sitä koskaan lukisi. Olisi kyllä mielenkiintoista tietää paljonko sain pisteitä esseestä... Sillä voidaan hyvin kontrolloida ketkä pääsee kouluun, koska jokaisesta osiosta, myös esseestä, pitää saada vähintään tietty määrä pisteitä. Eli vaikka saisit täydet pisteet kaikista muista osioista, jos esseestä ei tule vähintään minimimäärää pisteitä niin et pääse kouluun.

Ei kai tätä kouluunpääsyäni selitä mikään muu kuin se että kovin moni ei ole noita valintakursseja lopulta tehnyt. Ja kai alle 25-vuotiailla on vieläkin se pakkohaku?

En tiedä otanko tuon opiskelupaikan vastaan. Ei siinä mitään järkeä olisi. Tuskin koskaan valmistuisin, ja ei kukaan palkkaisi viisikymppistä vastavalmistunutta. Ja tuntuisi pahalta viedä jonkun nuoremman koulupaikka. Tässä iässä ainoa järkevä koulutus olisi lähihoitajan, sinne pääsee töihin vanhemmatkin. 

 

Normaali ihminen olisi kai onnensa kukkuloilla opiskelupaikasta. Minua ajatus vain stressaa hitosti, niin että terveyskin kärsii. Niin, miksi sitten edes hain? Varmaan siksi koska olen idiootti.

 

 

Juhannus?

Huonoja muistoja juhannuksesta. Tasan kaksi vuotta sitten juhannusaattona puolisolla alkoi korona. Ja kuusi vuotta sitten huonoimman vointini kausi koskaan osoitti aloitusmerkkejä juuri juhannuksena.

Facebookista varastettu tekoälyn osuva näkemys suomalaisesta juhannuksesta:

 

Juhannuksen kunniaksi pelasin pelejä, luin kirjoja ja kattelin GTA5-turnausta. Jalkapallon EM-kisoja en ole juurikaan katsonut, ei näköjään kiinnosta.

Kun tajusin että listasin jo vuosi sitten synttäripostauksessani pelejä joita haluaisin pelata, enkä ollut vieläkään ostanut yhtään peliä siltä listalta... niin päätin että eiköhän olisi jo aika. Olin jo jonkin aikaa ajatellut Resident Evil 4 Remakea sillä silmällä, ja se oli sattumalta tarjouksessa joka oli juuri päättymässä. Joten ostin sen synttärilahjaksi itselleni, ja senkin kunniaksi että pääsin kouluun (tästä lisää myöhemmin). 

 

Tiesin toki paljon pelistriimejä katsovana ettei RE4R olisi mielestäni ollenkaan niin hyvä kuin originaali, mutta ihan kiva kokemus silti. Pitää kai säästää enemmät mielipiteet peliblogini puolelle. Youtubesta löytyy pelin alku pelaamanani, helpoimmalla vaikeustasolla tietysti. Ei ehkä ole kovin hyvä idea pelata survival horror-peliä kun sydämestä ottaa, pelotti ja pelottaa hitosti.

Juhannussunnuntaina Ollella oli vaikeuksia paskoa. Se oli saanut ripulilääkettä vain kerran, jo monta päivää aikaisemmin. Lopulta se sai yhden pökäleen tehtyä, ja puhdisti persettään makkarin maton päällä. Sitten se meni sänkyyn ja rupesi taas paskomisasentoon! Sain sen nostettua lattialle muovin päälle, ja se teki siihen ison kasan paskaa. Onneksi seurasin Ollea, ja onneksi oli se muovi. Ne muovit on makkarin lattialla siksi kun Olle tykkää paskoa (ripuloida) sinne, mutta niitä ei ollut tarvittu pitkään aikaan.

 

Ollen kuulumisia

Tuossa toukokuun alkupuolella, juuri kun teki mieli kehua että Ollella on mennyt hyvin ripulin kannalta, se alkoi oksennella ruokiaan, lähes joka ateriansa. Oli pakko yrittää antaa sille pahoinvointilääke Cereniaa, ja se tuntui auttavan ilman näkyviä sivuvaikutuksia. Ollellahan on yleinen ongelma se että se ripuloituaan heti sen jälkeen myös oksentaa samalla. 

 

 

Sitähän sanotaan että pahoinvointi on yleinen ongelma munuaissairailla kissoilla. Kaverille oli eläinlääkäri suositellut ihmisten närästyslääke Pepcidiä munuaisvikaisen kissan pahoinvointiin, eli pitää hankkia sitäkin. Kuulinpa sellaisenkin väitteen että kissan viehtymys muoviin voi johtua tulehduksellisesta suolistosairaudesta. Tuon episodin jälkeen Ollella on taas mennyt paremmin. Olin juuri ennen tuota antanut sille uutta ruokaa, ja epäilyttää johtuiko se siitä ruoasta ja uskaltaako sitä (Brit premium) enää antaa. 

 

Ollelle on myös ilmestynyt musta täplä nenään. En tiedä mikä se on. Sehän tiedetään että valkoisilla kissoilla on suurentunut riski ihosyöpään.

 

 

Olle ja Kali eivät enää juurikaan pese itseään, ja turkit ovat siksi huonossa kunnossa. Ollen takkujenpoistohan on vaarallista, koska se on meinannut tukehtua omaan sylkeensä sähistessään. Niin pahimpia takkuja on leikelty pois. Mutta puoliso huomasi että Ollen vatsassa ei olekaan pelkkää takkua vaan löysää roikkuvaa ihoa. Ihan niin kuin niillä hengenvaarallisesti lihavilla ihmisillä jotka ovat laihtuneet paljon. Olle on siis laihtunut paljon, ja tarvitsee ihonpoistoleikkauksen. Se onkin tämän blogin mukaan joskus painanut ainakin 5 kiloa. Ja tykännyt helteistä, toisin kuin nykyään. Mistä sekin kertoo?

 

 

Ja nyt sitten ennen juhannusta Olle taas oksenteli ruokiaan. Ja tällä kertaa se ei suostunut syömään ruokaa johon Cereniaa oli piilotettu. Pitäisi keksiä parempia piiloja, kuulemma esim. tonnikala on hyvä. Mitä haisevampi sen parempi.

 

Noh Olle lopetti silti oksentelun, ja ripuloi yhtenä päivänä ainakin 5 kertaa. Piti antaa ripulilääkettä pitkästä aikaa. Tosin nykyään ajattelen että parempi se ripulointikin kuin ruokien oksentelu.

Muutenkin Olle syö nykyään vähemmän. Viljattomat ruuat ovat sen mielestä ikäviä. Jos se pääsee Latz-kipolle niin ahmii hirveällä vauhdilla. Jotkut väittää että kissoillakin on sokeririippuvuutta.

 

Yleisurheilun EM-kisat Roomassa

Jo ennen kisojen alkua minulle selvisi että Borleen kaksoset eivät ole mukana niissä. En aluksi edes masennukseltani viitsinyt selvittää onko kyseessä heidän oma päätöksensä vai vammat. No lopulta tein niin ja kummankaan Instassa ei mainittu koko kisoja sanallakaan. Kerrottiin vain heistä tehdystä dokkarista nimeltä The Final Lap.

 

En usko hetkeäkään että Borleille voisi tulla olympialaisista mitään menestystä. 

 

Torttua sai odottaa pitkään. Hän oli mukana vasta 200 metrillä. Välierissä hän oli ykkönen, joten odotukset olivat kovat finaaliin. Mutta sitä haluttua voittoa kotiyleisön edessä ei tullut, vaan hän joutui tyytymään hopeaan. Selkeästi otti koville.

 

Pitkän viestin alkuerissä Belgia oli liikkeellä B-joukkueella, ankkurina Dylan Borlee. Parhaat eli Euroopan mestari Doom sekä Sacoor oli säästetty finaaliin.

 

We are DOOMed/Belgian Bileet

 

Pitkän viestin finaalissa Belgia otti kultaa näytöstyyliin. Sitä tosiaan himmensi se että vain yksi Borlee oli joukkueessa. 

 

Voisin vähän valittaa siitä miten Yle keskittyi vain keihäänheittoon ja jätti näyttämättä juoksujen esittelyjä (Belgia!) ja Belgian bileet. Törkeää yhden lajin suosimista.

 

Pikaviestissä Torttu sai balsamia haavoille kun Italia voitti ylivoimaisesti.

 

Hellettä

Helteet jatkuivat ihan liian pitkään, enkä käynyt lenkillä 2 viikkoon. Silloin alussa tein sen virheen että menin helteellä lenkille keskellä päivää. Sormet turposivat niin että niihin ihan koski. Jopa hattu alkoi kiristää päässä, ihan kuin pääkin olisi turvonnut? Mutta eihän ihmisen kallo voi turvota helteen takia? Koska en kestä hellettä pitäisi mennä ulos illalla tai yöllä. Ties mitä mörköjä tuolla silloin hilluu. Ja nyt oli niin lämmintä iltaisinkin että pysyttelin visusti kotona. Ja jalat sitten valittaa liikunnan puutteen takia.

 

Käytin koko talven Garnierin Body Superfood Cocoa body butteria. Tuo voide on tarpeeksi paksua ja kosteuttavaa atooppiselle iholleni. Iho voi niin hyvin että minun ei tarvinnut talven aikana käyttää juuri ollenkaan kortisonia. Sitten tuli kesä ja helteet, ja ihottumat innostuivat. Outo logiikka niillä. Iho ei vaan kestä sitä että istun tuolilla jonka päällä on villahuopa. Normaalisti tuohon on auttanut se että laitan villan päälle jotain puuvillaista, mutta ei tällä kertaa. Ilmeisesti perseeni on se prinsessa joka tuntee herneen 40 patjan altakin.

Ja mitäpä mieltä kissat ovat helteistä? Tapsa haluaisi hankkia itselleen lämpöhalvauksen kuumalla parvekkeella. Olle sen sijaan etsii jatkuvasti epätoivoisesti viilennystä makaamalla lattialla. Mutta Ollehan on puoliksi norjalainen metsäkissa, joten se on ilmeisesti tarkoitettu kylmempään keliin. 

 

 

Kuinka monta vuotta siitä on kun olen viimeksi saanut maistaa uutta Absolut vodka-makua? Villistä teestä on näemmä 12 vuotta. Nyt sain Absolut Watermelonia viinatrokarini tuomana. Ja muutakin kivaa... Tuo Watermelon on mielestäni maultaan ihan ok. Ei parhaimmaista päästä Absoluteja, mutta menee alas, toisin kuin Peppar.

 

Kannatti vitkutella Books on demandin kanssa. Oli siis tarkoitus julkaista esikoisromaanini heidän kauttaan, ilmaiseksi e-kirjana. Mutta he muuttivat palveluvalikoimaansa, ja enää ei saa mitään ilmaiseksi, eikä pelkkää e-kirjaa ollenkaan. Jatkossa halvin vaihtoehto maksaa 79 euroa, ja siihen sisältyy pakollisena paperinen kirja, ja halutessa myös e-kirja. En sitten tiedä minne tungen esikoisromaanini. Amazon on tietysti yksi vaihtoehto, mutta suomenkieliselle kirjalle aika huono sellainen.

 

Nelosella alkoi mystinen Amazing Race USA. Missään ei aluksi kerrottu mikä kausi on kyseessä. On se juuri se kausi joka pitäisi Suomessa seuraavana näyttää. Mutta aiemmin Amazing Race on aina ollut MTV3:lla. Ja hiukan vituttaa että kun yrittää selvittää noita kausia niin AINA ensimmäisenä lävähtää silmille voittajien nimet.

Kissani Kali täyttää 19 vuotta

Vanhin kissani Kali täyttää tänään 19 vuotta. Ihmisvuosissa se vastaa kuulemma 92 vuotta, eli Kali on periaatteessa samanikäinen kuin mummoni.

 

 

Kali tuli minulle 4-vuotiaana, saatuaan edellisen omistajansa luona kolme pentuetta. Ensimmäisen pentueen esikoinen on nuorin kissani Olivia... jolla on tosi kuuluisa kaima.

 

Viime joulukuussa Kalilla oli terveysongelma, ja me jo ajateltiin että se ei välttämättä enää tule takaisin kotiin eläinlääkärireissulta. Kali oli todella kipeän oloinen, ei syönyt eikä pystynyt paskomaan. Diagnoosi oli yllättävä, munuaisten vajaatoiminta.

 

 

Nyt Kalilla on käytössä päivittäinen laksatiivi (Pegorion) sekä fosforinsitoja (Ipakitine), ja se voi ihan hyvin.

 

 

Alla olevassa kuvassa Kali 10 viikon ikäisenä.