Pöngchöngin talviolympialaiset 2018 saivat mahtavan alun kun suosikkini Andreas Wellinger voitti normaalimäen. Wellinger oli ykkönen ennen kisaa kaikessa: harjoituksissa, karsinnan koekierroksella, karsinnassa, kisan koekierroksella. Kultaan en silti uskonut missään vaiheessa, varsinkaan ensimmäisen kierroksen jälkeen. Ja se toisen kierroksen hyppy tuli eteen niin nopeasti etten ehtinyt edes jännittää.
Wellingerin voitto tuntui lähes yhtä upealta kuin Ahosen ensimmäinen maailmanmestaruus vuonna 1997. Tällä kertaa en tosin itkenyt, toisin kuin tuore olympiavoittaja. Rupesin miettimään sitäkin että onkohan yksikään suosikkini voittanut koskaan aiemmin olympiakultaa?
Norjan Johann Andre Forfang otti yllättäen hopeaa. Hänestä on alkanut tulla toinen suosikkini sen jälkeen kun näin hänestä pari kuukautta sitten karmean unen (Kolme mäkihyppääjää oli kisassa tasapisteissä ensimmäisen kierroksen jälkeen, ja hyppäsi siksi toisella kierroksella yhtä aikaa. Forfang menetti hyppynsä hallinnan, kaatui, menetti päänsä ja kuoli). Tosin tuon unen takia aloin aina myös pelätä hänen hypätessään. Norjalainen viiksivallu-inhokkini Robert Johannsson sai pronssia.
Hesarin toimittaja taisi olla jo aikamoisessa lauantai-illan kännissä kirjoittaessaan uutisen tästä kisasta. Hänen mukaansa kisan voitti Itävallan Andreas Wellinger, toinen oli Norjan Robert Johansson ja kolmas Slovenian Peter Prevc. Myös puolalaisten Hulan ja Stochin sijoitukset olivat väärin.
Maailmassa on tietysti iso virhe koska jostain kumman syystä Wellingerin voitto ei ollut ykkösuutinen kaikissa Suomen medioissa. Ja olympialaisia näytetään miljoonalta kanavalta, mutta yksikään niistä ei tietysti voinut jatkaa yliajalle mennyttä lähetystä ja kukitusseremonia jäi näkemättä. Ja missään ei kerrota moneltako palkintojenjako on. No väliäkö sillä, tuskin sitäkään näyttäisi Suomessa edes Eurosport.
EDIT: Löysinpäs videot kukitusseremoniasta ja palkintojenjaosta.
Kuvat täältä
Kisan jälkeen olikin hyvä lähteä cityyn juhlistamaan voittoa. Oli tarkoitus mennä Grilssoniin mutta se olikin tosi yllättävästi täynnä, joten tie vei taas Bowl Dineriin. Miksiköhän Suomessa baareilla ei ole ns. sisäänheittoihmisiä? Tuo tuli taas mieleen kun oli tarkoitus mennä (taas) Nousuun kun ei oikein muitakaan vaihtoehtoja ollut (Intron vesivahinko), mutta mieli muuttui kummasti kun portsari tupakoi sen ovella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti