Saku Koivu linnassa

Itsenäisyyspäivä alkoi ikävästi kun Suomi 100-tekstiviesti saapui jo ennen yhtätoista aamulla ja herätti siis törkeästi. Ihmettelin että mikä viesti oikein voi tulla itsenäisyyspäivän aamuna. Olin edellisenä päivänä rekisteröitynyt Kuopion Veden häiriöpalveluun, ja pelkäsin että nyt sieltä tuli heti viesti että vesi on poikki.

No heti yhdentoista jälkeen alkoi ohjelma MM Jääkiekko 1995: Vielä kerran. Olikin rankkaa kun piti yrittää ruokkia kissat sen aikana. Itselleni tein juhla-aamupalaksi vhh-letun mansikoilla ja kermavaahdolla.

Kuopio oli saanut kunnian järjestää itsenäisyyspäivän valtakunnallisen paraatin, ja se katsottiin tietysti suorana Areenasta. Itselleni paraatin kohokohta oli heti alussa se kun Hornetit muodostivat luvun 100 taivaalle. Mielestäni se olisi pitänyt jättää viimeiseksi.

Kun Linnan juhlat alkoivat pelasin välillä katselun lomassa kenties maailman parasta peliä LA Noire. Se ilmestyi jokin aika sitten myös PS4:lle ja sain sen aikaiseksi joululahjaksi. Piti epätoivoisesti yrittää etsiä toiseksi viimeistä autoa. Meinasin siksi kokonaan missata juhlien kohokohdan. Juuri kun Giggeli puhui siitä miten Saku Koivu ei ole saanut kutsua linnaan kukapa ilmestyi ruutuun? Oli jo ehtinyt kätellä. En tosiaankaan tiennyt että Saku olisi linnassa.

Myöhemmin illalla sanoin ääneen että saisi olla se Sakun haastattelu pian että ehtisin suihkuun ennen ilotulitusta. No siitä meni minuutti tai kaksi kun Sakun haastattelu oli jo menossa.

Lähetys juhlista päättyi upeasti ilotulitukseen ja Finlandiaan.

Saku Koivu saapui Linnaan häikäisevän puolisonsa kanssa
Saku ja Hanna Koivu edustivat Linnassa tyylikkäinä
Linnan tyylikkäimmät miehet

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle

Oi Suomi, katso, sinun päiväs koittaa
Yön uhka karkoitettu on jo pois
Ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa
Kuin itse taivahan kansi sois
Yön vallat aamun valkeus jo voittaa
Sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa

Oi nouse, Suomi, nosta korkealle
Pääs seppelöimä suurten muistojen
Oi nouse, Suomi, näytit maailmalle
Sa että karkoitit orjuuden
Ja ettet taipunut sa sorron alle
On aamus alkanut, synnyinmaa

Kuvat on varastettu Facebookista.

Elokuva: Jigsaw

Saw-elokuvasarjan piti loppua seitsemännen osan myötä, mutta nyt vuosia myöhemmin tekaistiinkin kahdeksas osa Jigsaw. Sen ensi-illan piti olla Suomessa jo lokakuussa, mutta Finnkinon ja Nordisk Filmin kiistan takia Jigsaw saapui Finnkinon teattereihin vasta nyt joulukuussa. Vaikea oli uskoa että sen päivän vielä näkisin. Piti mennä katsomaan Jigsaw heti ensi-iltaviikolla koska oletan että sitä ei kovin kauaa Kuopiossa näytetä.

En tykkää kidutuspornosta, miksi sitten Sawt ovat minut koukuttaneet? Ensimmäinen Saw-elokuva pääsi yllättämään loppuratkaisullaan, ja sen jälkeen on ollut pakko katsoa jatko-osat. Usein toivon että voisin katsoa ensimmäisen Saw'n uudelleen tietämättä lopun juonenkäännettä.

Jigsaw ei tietenkään ole erityisen hyvä elokuva. Haluaisin silti nähdä sen uudestaan nyt kun tietää miten leffa päättyy. Parasta oli tuttu musiikki.

Saku Koivu on saapunut kotiin

Ja aika paljon muutakin tavaraa. Torstaina ensin Postin tyyppi toi 6 pakettia ja myöhemmin Matkahuollon muutaman lisää. Zooplus, K-rauta, Verkkokauppa.

Kauan haaveilin Vallilan Ysiviis-matosta ja nyt tilasin sen tarjouksesta. Harmi vaan että haluamaani Iltalento-kappaa ei ollut varastossa sinisenä.

Jotain jouluisiakin juttuja... Kissat ovat pudottaneet kynttelikön vasta kerran.

Tänä vuonna joulukalenterini on English Tea Shopin teejoulukalenteri. Onneksi tilasin Hyvinvoinnin tavaratalosta niin sain näteimmän (sinisen) version, Sokoksella oli vain yhtä epäkivaa mallia jäljellä.

Kissat saivat kaksi uutta raapimispuuta, kun pari vanhaa vähän kärsi muutossa.

Miksi posti oli uudelleenohjannut minulle osoitetun postin miehelleni? Näin oli käynyt Yhteishyvälle ja huutis-ostokselleni. Kas kummaa että Endometrioosiyhdistyksen lehti oli mystisesti pysynyt minun postinani. (lähettävät sen häveliäästi kirjekuoressa, on muka niiiin noloa sairastaa endometrioosia)

Mikähän menee seuraavaksi pieleen? K-rauta lähetti vääränkokoisen kenkätelineen, ja se pitää palauttaa. Onnistuu hyvin autottomalta ihmiseltä. Jyskistä tilattu lasinen sohvapöytä onkin pelkkää lasimurskaa. 23 kiloa ja en tiedä mahtuisiko edes henkilöautoon, eli palautus onnistuu tosi hyvin. Ei vituta yhtään. Varsinkin kun pelottaa että joku lasinsiru eksyy kissojen tassuun tai massuun.

Muutettiin

Monen viikon jälkeen tuntuu niin oudolta että muuttohommat ovat ohi. Entinen asunto on tyhjennetty, siivottu ja avaimet luovutettu. Johan siinä tuli asuttua maaliskuusta 2011 asti. Vuokranantaja oli jopa valmis myymään sen asunnon meille, mutta pyysi ihan liikaa siihen nähden että putkiremontti on ensi vuonna. Varsinkin kun samassa talossa oleva samanlainen/samankokoinen asunto on ollut pitkään myynnissä paljon halvemmalla eikä ole mennyt kaupaksi. Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa.

Kissojen muuttaminen meni yllättävän kivuttomasti. Muutamaa viikkoa ennen muuttoa Tapsa teki sen virheen että alkoi pitää lempinukkumapaikkanaan kantokoppaa. Sormet ristissä toivoin että muuttopäivän aamuna löytäisin Tapsan kopasta. Ja siellähän se makasi autuaan tietämättömänä tulevasta hirveydestä, joten eikun vaan kopan ovi kiinni Tapsan nenän edestä.

Uudessa asunnossa Tapsa turvautui strutsipuolustukseen. Kopan pyyhkeestä tuli sen barrikadi pahaa maailmaa vastaan, päätä ei näkynyt. Välillä piti käydä tarkistamassa että hengittäähän se vielä.

Heti muuttopäivän iltana sairastuin flunssaan. Sellaista se stressi ja ylirasitus teettää. En saanut nukuttua kurkkukivun takia, ja kolmelta yöllä bongasin Tapsan makuuhuoneen ovelta. Siinä se istui muutaman minuutin ja katseli välillä minua.

Seuraavana aamuna Tapsa oli löytänyt taas paremman piilon, se oli mennyt eteisen hyllyn alle. Huolestutti kun se ei lähtenyt sieltä karkuun vaikka kaksi tuntematonta tyyppiä kävi tuomassa tavaraa. Iltapäivällä Tapsan oli kuitenkin pakko lähteä pois piilostaan käydäkseen vessassa.

Muillekin kissoille muutto oli vaikeampi kuin edellinen. Ruoka ei oikein maistunut moneen päivään. Ei malttanut syödä kun piti tutkia uutta asuntoa. Nyt ruokakupit tyhjenevät taas entiseen malliin.

Muuttoa edeltävällä viikolla Kalilta irtosi hammas. Nyt sillä on jäljellä enää yksi kulmahammas neljästä. Iski paniikki pitääkö se viedä eläinlääkäriin heti eikä vasta muuton jälkeen. Mutta onneksi mitään hätää ei ollut.

Uuteen asuntoon on tullut ostettua ihan liikaa tavaraa: Yöpöytä, sohvapöytä, parvekepöytä ja -tuolit, mikro (oli vaikeaa löytää tarpeeksi pieni), mattoja, vitriinikaappi, pesukone. Sohva sentään saatiin ilmaiseksi.

Joku voisi kertoa minulle miten edestätäytettävää pesukonetta käytetään kun ei se minulta onnistu. Oli pakko hankkia edestätäytettävä kun tämän asunnon kylppäriin ei päältätäytettävä mahdu. Miten edestätäytettävästä koneesta otetaan pyykit pois niin että yhtään pyykkiä ei tipu lattialle? Minun maailmassani lattialle pudonnut pyykki on kontaminoitua ja pitää pestä uudelleen. En ymmärrä miksi kukaan koskaan valitsisi edestätäytettävän koneen jos ei ole pakko. En halua kyykistellä tai konttailla koneen edessä.

Tuo Whirlpoolin kone on täysi paska siinä mielessä että sekä veden poistoputki että sähköjohto ovat niin minilyhyitä että eivät yllä ihan koneen vieressä oleviin kohteisiinsa. Kuka idiootti noita koneita suunnittelee? Nykyinen vedensäästö on myös tunnetusti perseestä, kone tahkoaa normaaliohjelmalla sen kolme tuntia. Plus vedensäästön takia pitää vetää vielä huuhteluohjelma kaupan päälle, eli vettä ei oikeasti säästy yhtään. Kuten ei koskaan missäkään vedensäästö-jutussa.

Tv-sarja: 24

Ostin koko 24-sarjan dvd-boksin jo tyyliin vuosia sitten, mutta en ollut vieläkään katsonut sitä. Ekan kauden "katsoin" muualta vuosia sitten, ja olin aloittanut toisen kauden eli katsonut sen ensimmäisen jakson ehkä peräti viime vuonna tai aikaisemmin. Nyt jatkoin siis toisen kauden toisesta jaksosta.

Jo tokalla kaudella vastaan tuli tosi tutulta kuulostava quote.

Hyvänä puolena voi todeta että olin unohtanut koko sarjan juonikuvioista lähes kaiken, lukuunottamatta tietysti suosikkiani eli viidettä kautta jonka katselin jokin aika sitten. Yksi harvoista asioista jonka muistin oli kun Jackin piti tappaa Chapelle. Vaikka vihasin kyseistä hahmoa niin kyllä itketti silti.

Voi sanoa että neljännen kauden terroristeilla oli hiukan suuruudenhullut suunnitelmat: Samana päivänä junan räjäyttäminen, puolustusministerin kidnappaus ja teloitus, USA:n kaikkien ydinvoimaloiden tuhoaminen ja kirsikkana kakun päällä presidentin ja Air Force Onen räjäytys. Luulisi että vähempikin olisi riittänyt?

Tuo kausi oli mielestäni harvinaisen paska, vaikka mukana olikin pari suosikkinäyttelijääni (Cameron Bancroft ja James Frain). Liikaa henkilökohtaisten suhteiden vatvomista. Ei tullut suinkaan mieleen Walking Deadin huonoimmat ajat.

Enkä muistanut tai ollut tietoinen joidenkin suosikkihahmojeni ikävistä toimista. Esimerkiksi Mike Novick joka toisella kaudella aiheutti epäsuorasti presidentin avustaja-naisen putoamisen portaita alas. Se jäikin häiritsemään kun koskaan ei kerrottu selviytyikö kyseinen hahmo hengissä.

Suosikkihahmojanihan ovat Chloe, Edgar, Bill, Curtis, Aaron. Virallinen jump the shark-hetkihän on se kun Jack ensin tappaa Curtisin ja sitten paljastuukin että jo edellisellä kaudella riehunut pääpahis onkin Jackin veli. Just joo ja lehmät lentää. Tuonkin olin onneksi lahjakkaasti unohtanut. Silti kuolemista ylivoimaisesti eniten itketti kun vihattu McGill ja redshirt uhrasivat itsensä pakon edessä.

Miksi kukaan muuten haluaisi/suostuisi CTU:hun töihin? Palkan pitäisi olla aivan helvetin korkea että se kompensoisi sitä faktaa että mahdollisuudet selvitä hengissä eläkkeelle asti ovat lähes nolla. Edes pelkkänä tietokonenörttinä toimistolla et ole turvassa koska terroristit haluavat aina tehdä iskun juuri sinne.

Projekti jumittui monen kuukauden ajaksi seitsemännen kauden alkuun. Vasta Netflixin myötä sain katsottua loput jaksot.

Kahdella viimeisellä kaudella eniten surettaa Reneen kohtalo. Jack on myrkkyä joka tapattaa kaikki lähellään olevat.

Uusi Google-diagnoosi: Nivelpsoriaasi

Osaan parhaiten luulosairastelun.

Olin jo jonkin aikaa ihmetellyt kynnessäni olevia muutoksia. Sitten joku jossain netissä mainitsi että nivelpsoriaasiin voi kuulua kynsimuutoksia. Googletin ja tuloksena oli kuva samannäköisestä kynnestä kuin minulla ja tuomio: nivelpsoriaasi. Yllättävää.

Minullako muka psoriaasi? Niin, onhan minulla jalassa ihottumaläiskä joka ei ole suostunut parantumaan, mutta vaikea silti uskoa että se voisi olla psoria. Tosin nivelpsoriaasi voi olla ilman iho-oireita. Tai pelkillä kynsimuutoksilla.

Edellinen itsediagnoosinihan oli selkärankareuma. Ja kuulemma yksi nivelpsoriaasin muoto voi oireilla samalla lailla kuin selkärankareuma.

Niin, viime aikoina ovat nivel- ja muut semmoiset kivut pahentuneet. Jalkapohjat, erityisesti vasemman jalan nilkka ja jopa polvi. Iik. Välillä on tuntunut siltä kuin polven alla olisi jotain ylimääräistä (nestettä?).

Suvussa on paljon nivelsairauksia. Nivelreumaa ja nivelrikkoa. En siis voi uskoa siihen että nivelkipuni johtuisivat vain normaalista vanhenemisesta. Mutta psoria suvussa ei ole.

Elokuva: Se (2017)

You'll float too!

Kauan odotettu Stephen Kingin Se tuli nähtyä lauantaina lähes loppuunmyydyssä näytöksessä. Suurin osa yleisöstä vaikutti olevan teini-ikäisiä. Enkö olekaan kohderyhmää?

Elokuvahan on tietysti aina hyvä jos siinä on kissa (joka vielä selviää hengissä) JA... New Kids on the Block! En voinut olla nauramatta heti kun tunnistin musiikin. Leffahan olisi siis ollut suorastaan täydellinen jos siinä olisi vielä ollut hamsterin sijasta marsu.

Eipä varsinaisesti ole valittamista Bill Skarsgårdin Pennywisestä, mutta hyvin vähän hänellä oli dialogia. Tai yhtään mitään. Ei voi siis edes kunnolla verrata Tim Curryyn, jonka suoritusta ei oltu piilotettu erikoistehosteiden alle. Lopussa säälitti Pennywisen puolesta. Eikö se pärjää edes joukolle luusereita?

Miksi vain Pennywise sanoi "beep beep Richie"? Sen törkyturvan suu olisi pitänyt sulkea monta kertaa. Huumori ei tosiaankaan ollut minun makuuni.

Musiikki oli jotenkin tosi huonosti elokuvaan sopivaa. Yritettiin sen avulla väkisin tehdä pelottavia sellaisista kohtauksista jotka eivät sitä todellakaan olleet.

Eipä ole tarvetta omistaa tätäkään elokuvaa dvd:llä, vaikka toiveita siitä elättelin. Sen sijaan tuli ikävä vanhaa Sitä.

Pieniä häiritseviä yksityiskohtia:
-Suosikkihahmoni Georgie on vain kadoksissa, ei virallisesti kuollut
-Miken vanhemmat kuolleet
-Ben tutkii Derryn historiaa, ei Mike
-kirjaimellisesti kelluvat/leijuvat ruumiit. Luulin että Pennywise SYÖ lapsia ("I am the eater of worlds, and of children")
-luuserit eivät käytä mitään taikaa (hopea) Pennywisen tappamiseen
-Henryn isä on poliisi. Ja Henryhän vaikuttaa kuolevan lopussa (ei voi olla niin)
-Pennywise kidnappaa Bevin

Lyhyt ja kylmä kesä

Olin niin olettanut ja toivonut että elokuun viimeisenä viikonloppuna olisi vielä kesäisen lämmin sää, mutta ei. Eipä se kesä koskaan edes tullut - ei yhtäkään hellepäivää Kuopiossa.

Pakko oli silti lähteä Wanhaan satamaan syömään munakasta viimeisen kerran. Munakas on niin älyttömän harvinaista ravintoloiden ruokalistoilla, ainoastaan Siljan Commodore-aamiaisella sitä on ollut. Oon ollut tänä kesänä laumasielu ja viihtynyt ihan liikaa satamassa. Tämä oli nyt toinen kerta Wanhassa. Siitä iso plussa että viinilistalla kerrottiin myös viinien sokeripitoisuudet, olen minäkin voinut ensimmäistä kertaa koskaan juoda ravintolassa viiniä.

Mutta se vituttaa ihan sikana että Wanha satama ei kertonut nettisivuillaan tai somessa että ravintolassa oli lauantai-iltana yksityistilaisuus. Muuta diipadaabaa jaksetaan kyllä päivittää mutta ei kaikista tärkeintä faktaa. Arvasin kyllä silti, saatana. Jouduttiin siis ulkoterassin puolelle pakkaseen palelemaan.

Siitä sitten piti vielä jatkaa paleltumaan Suomen tivoliin. Jonot olivat pitkiä, ja niinpä satuttiin sopivasti olemaan maailmanpyörässä juuri ilotulituksen aikaan. Sitä olin vähän toivonutkin.

Jos tänä viikonloppuna on lämmintä niin olen luvannut hypätä parvekkeelta. No, enää kaksi viikkoa Stephen Kingin Siihen.

Jotkut ovat tasa-arvoisempia kuin toiset

Työnantajan henkilöstölehdessä kerrottiin että konsernin kaikki työntekijät ovat saaneet kesälomalahjaksi 150 euron lahjakortin. Kuulemma bonus on kaikille samanarvoinen koska jokainen työntekijä on yhtä arvokas. Paitsi että ei ole. Minä ja kollegani emme kuulu tähän kaikkien työntekijöiden tasa-arvoiseen joukkoon, vaan olemme ilmeisesti jossain kaukana heidän alapuolellaan.

Tässä taloyhtiössä alkaa ensi vuonna putkiremontti. Eipä ole minulle kerrottu että milloin tarkalleen ottaen. Veikkaan että keväällä. Ei olla vieläkään käyty yhdessäkään asuntonäytössä. Ei ole tullut unelma-asuntoa vastaan. Toiveissa olisi nimittäin sellainen talo jossa se putkiremppa ei olisi heti nurkan takana. Ja minulla on semmoinenkin erikoinen toive että haluaisin taloon jossa ulko-ovi ei ole päivisin lukossa. Miten oikein noissa lukossa olevissa taloissa toimii pakettien kotiinkuljetus, varsinkin jos ei ole edes mitään ovisummeria tai ovikoodia? Erityisesti jos on semmoinen kotiinkuljetus johon ei kuulu soittoa.

Joitakin kuukausia sitten tein pitkästä aikaa "pakollisen" iHerb-tilauksen. Yllätys olikin melkoinen kun koko tilaus oli ilmainen, koska olin jostain kumman syystä saanut juuri edellisessä kuussa paljon rewardseja. En ymmärrä. Joku bugi varmaan. No, kelpasi silti. Ja vielä jäi rewardseja seuraavaankin tilaukseen.

Käytiin viime sunnuntaina katsomassa elokuva The hitman's bodyguard. Tykkään toimintakomedioista, mutta nykykomedioiden ongelmana tuntuu olevan se että ne eivät ole hauskoja. Tässä leffassa ehkä eniten ärsytti se että hauskuutta yritettiin repiä pelkästään kiroilusta. Jos vähintään joka toinen sana on kirosana niin ei se naurata ainakaan minua. No olihan siinä Samuel L. Jackson. Ehkäpä olisi ollut parempi leffa jos nuo kaksi päähenkilöä olisivat rakastuneet toisiinsa.

Voin pari viime kuukautta aivan oudon hyvin. Ei juurikaan kipuja ja sydänkin tuntui lähes normaalilta. Totuus pääsi siis unohtumaan, ja kivut iskivät takaisin viime viikolla. Epäilin että syömäni Lohilon jäätelöt ainakin pahensivat kipuja, jos eivätkään varsinaisesti aiheuttaneet niitä. Eli oli pakko lopettaa noiden ihanien jäätelöiden syöminen.

Miksi kivut olivat poissa? Ainoa muutos jonka tein oli vihreän teen juomisen aloittaminen pitkän tauon jälkeen. Vihreä tee-uutehan voi tutkitusti pienentää endopesäkkeitä.

Ja sitten taas unipäiväkirjaa. Varsinkin parina viime yönä on ollut aika outoja unia.

1 Näin tämän unen Stuart MacBriden kirjan Kuoleman sävel takia. Etsittiin ryhmän kanssa sarjamurhaajaa. Lopussa oltiin todistevarastossa, joka oli tavallinen kerrostalon häkkivarasto. Kävin kaikki johtolangat läpi päässäni ja tajusin että syyllinen on poikaystäväni, joka oli myös paikalla katsomassa vanhoja todisteita. En voinut olla sanomatta "Se olit sinä", ja tajusin heti että olisi pitänyt paljastaa tietoni vasta turvallisemmassa tilanteessa.

2 Emmerdale ei ole kiinnostanut minua tippaakaan kesätauolta palaamisen jälkeen, mutta silti näin siitä unen. Englannin jaksoissa juuri sarjaan palannut Danin veli murhattiin unessani, ja Kerry yritti peitellä osallisuuttaan siihen.

3 Poikaystävä jätti minut. Se on ollut yleinen toistuva teema unissani koko suhteen ajan. Tässä unessa piileskelin Siilinjärvellä metsässä ja haaveilin pääsystä Facebookiin päivittämään parisuhde-statusta.

4 Olin porukan kanssa poliisia paossa lapsuudenkotini makuuhuoneessa. Ulkona odottavat poliisit näyttivät samoilta kuin pelissä Just Cause 3. Tajusin että voimme paeta tuuletusikkunan kautta, ja otin ikkunasta pois kaikki turhat esteet että siitä mahtuisi. Sitten kiipesin lakanoista tehdyn köyden avulla katolle, ja muut seurasivat perässä.

5 Jo ajat sitten nähdyssä unessa olin Siilinjärvellä tädin luona pikkupoikana. Toinen poika tappoi ihmisen ja sai minut mukaan juoneen, piilotimme ruumiin ruokapöydän penkkiin. En kestänyt syyllisyydentuntoa ja pakenin kotoa. Yritin piiloutua lumen alle naapuripihassa, ja myöhemmin äitini löysi ruumiini.

Tapsa taas eläinlääkärissä

Tapsalla alkoi parisen kuukautta sitten olla outoa oireilua. Jatkuvaa aivastelua ja kamalia limaisenkuuloisia ääniä. Mutta missään ei ole näkynyt mitään eritteitä, ei silmissä tai nenässä. Oudointa näissä oireissa on se että ne tulevat ja menevät. Välillä on pari pahaa päivää, ja sitten oireet lähtevät kokonaan pois jopa viikoiksi.

Eläinlääkärin mukaan kyseessä on todennäköisesti joko krooninen nuha tai allergia. Katsotaan onko pitkävaikutteisesta antibioottipiikistä apua. Kurkun tähystyksessä ei onneksi näkynyt mitään ylimääräistä.

Tapsallahan on muitakin epänormaaleja juttuja. Sen vatsa on ollut jo ainakin pari vuotta karvaton. Yleisin näky on Tapsa vatsansa kimpussa. Ja ajoittain sen peräpääkin haiskahtaa epäilyttävästi, mutta anaalirauhasissa ei ollut mitään häikkää.

Tapsan paino on laskenut! 4,65 kiloa (ennen 5 kg). Mutta sehän on hyvä asia, koska Tapsa on ylipainoinen ja on ollut pienimuotoisella laihdutuskuurilla jo pitkään.

Oli kyllä todella vaikeaa saada Tapsa kuljetuskoppaan. Koskaan aikaisemmin ei ole ollut näin isoja vaikeuksia. Tapsa jätti kopan eteen kasan kynsiään kun tappeli kynsin ja hampain vastaan. Ne hampaat on onneksi kunnossa, tarvitsi vain poistaa hammaskivet. Toisin kuin Ollella.

Elokuva: Musta torni

Sisältää kai jonkinlaisia juonipaljastuksia. Pahoittelen huonosta muistista johtuvia virheitä.

Vaikka olen Stephen Kingin fani en ole koskaan erityisemmin tykännyt hänen Musta torni-kirjasarjastaan. Jouduin monen vuoden aikana aloittamaan sarjan ensimmäisen osan lukemisen kolme kertaa alusta ennen kuin pääsin sen loppuun asti.

Pitkän tuotantohelvetin jälkeen seitsemänosaisesta kirjasarjasta saatiin viimein puristettua ulos puolitoistatuntinen leffa, joka on saanut surkeita arvosteluita. Ei elokuva mielestäni ihan niin huono ole. Käytiin lauantaina katsomassa se, kun yleisurheilun MM-kisojen ohjelmassa oli sopiva rako. Ehdittiin kotiinkin sopivasti vähän ennen ukkosmyrskyä.

Eroja kirjojen ja elokuvan välillä:

En muista että kirjoissa olisi mainittu hohtoa, saati sitten että Jakella olisi se. Kirjoissa Jaken tv-pomo-isä on elossa, eivätkä Jaken vanhemmat välitä lapsestaan. Mitään hienoja portaaleja ei ole, Jake päätyy Keski-Maailmaan kuolemalla. Jää auton alle New Yorkissa.

Mustaa tornia ei yritetä tuhota suoraan, vaan sitä suojaavia säteitä. Säteenmurtajat eivät ole lapsia. Mustiinpuetulla miehellä ei kai ollut mitään komentokeskusta.

En muista että revolverimies olisi kirjoissa koskaan käynyt meidän maailmassamme. Tuli liikaa Last Action Hero-viboja, vaikka se onkin yksi suosikkileffoistani.

Ronaldin ainoa päämäärä on päästä tornille, ei suinkaan kosto mustiinpuettua miestä vastaan. Ensimmäinen kirja loppuu Jaken (toiseen) kuolemaan, mutta elokuvassa hän ei jostain syystä kuollut kertaakaan.

Sitäkin on kritisoitu että elokuvassa Jake on päähenkilö eikä Roland. Minuahan se ei haitannut koska Jake on aina ollut suosikkihahmoni sarjassa, jos ei oteta lukuun Oita.

Ennen leffaa näytettiin traileri elokuvasta Ready Player One. En tiennytkään että sen ohjaa Spielberg. Ensi-iltaa lupaillaan ensi vuodelle. Tuo siis jopa on yksi  niistä kirjoihin perustuvista elokuvista joka on oikeasti toteutunut. Tosin leffa vaikuttaa jostain syystä olevan paljon kirjaa toimintapainotteisempi.

Stephen Kingin Se: Virallinen traileri

Peli: Life is strange

Sisältää juonipaljastuksia!

En aluksi tajunnut miksen tykännyt Playstation Plussan kesäkuun pelistä Life is Strange. Heti alussa ärsytti se että joutui pelaamaan samat tylsät kohdat monta kertaa. Mutta vähänpä tiesinkään, sen alun koulutunnin joutuu elämään uusiksi oikeasti miljoona kertaa, ja viimeisellä kerralla jopa Max kommentoi että tämän täytyy olla helvetti. Mutta inhossani peliä kohtaan oli kai lopulta kyse siitä etten vain todellakaan halunnut palata koulumaailmaan koulukiusatuksi, paskojen ihmisten keskelle.

Life is strange kertoo siis lukiota käyvästä Maxista, joka yllättäen huomaa voivansa matkustaa ajassa taaksepäin. Uuden supervoimansa avulla Max pelastaa parhaan ystävänsä Chloen kuolemalta. Menneisyyden muuttaminen toisenlaiseksi onkin aina erityisen hyvä idea? Ja aikamatkustus on terveellistä?

Ainoa syy miksi edes halusin tehdä tästä pelistä minipostauksen on tämä kuva. Tai ylipäänsä tuo kohtaus pelin viimeisessä luvussa. Valokuvauksenopettaja Mr Jefferson oli ainoa sympaattinen hahmo koko pelissä, kaikki muut olivat ilkeitä ämmiä tai muuten vaan rikollisia ja laiskoja luusereita (Chloe). Enpä tiedä mikä reaktioni olisi ollut jos en olisi lukenut spoilereita. Vastasin tietysti Mr Jeffersonille I love you. Oispa ollut ihanaa päästä elämään hänen pimiössään ikuisesti. "I hope you don't mind needles or duct tape."

Lopussa uhrasin tietysti Chloen, sillä sen tyypin nyt vaan oli määrä kuolla sillä viikolla. Niin tapahtui jopa toisissa todellisuuksissa. Siinä toisessa vaihtoehdossa miten monta kaupunkia ja miten paljon ihmisiä Maxin olisi pitänyt uhrata ennen kuin hän tajuaisi että Chloea ei voi/kannata pelastaa.

39

Käytiin lauantaina pitkästä aikaa vähän viihteellä. Harmittaa että Bowldinerin ruokalista muuttui, en kovin paljon tykännyt Cobb-salaatista. Albatrossissa mokasin kun tajusin vasta baaritiskillä että jotain hyvin oleellista puuttui. Giggeliltä oli kysytty henkkareita ja sehän oli minun laukussani.

Join shampanjaa elämäni ensimmäisen kerran, eipä tuo kovin kummoista ollut kuohuviiniin verrattuna. Suomessa ei aikaisemmin ollut myynnissä brut nature-shampanjoita, mutta nytpä on ja yksi niistä on eksynyt Kuopion keskustan Alkoon asti. "Vain" 36 euroa.

Maailman ihanin mekko

Se on pinkki ja siinä on kissoja!

Onneksi olen toistaiseksi onnistunut hillitsemään itseni enkä ole tilannut tätä. Mekko maksaa liikaa, endovatsani ei mahtuisi siihen eikä pinkki värinä käy minulle. Ja tuonmalliset mekot yleensä vanhentavat minua. Tosin nykyään sillä ei olisi mitään väliä koska olen parin viime vuoden aikana rupsahtanut täysin. Ennen näytin ikäistäni nuoremmalta mutta en tosiaankaan enää.

Tätä kissamekkoahan voi tilata sekä Englannista (halvempi mutta monesti out of stock) että Suomesta.

Kali tänään 12 vuotta

Olle-raukan eläinlääkärireissu

Kolmesta kissastani Olivia on aina ollut nirsoin syömään, vaikka se onkin niistä isokokoisin. Joitakin viikkoja sitten se söi yhtenä päivänä normaalia vähemmän, ja päätin viedä sen eläinlääkärin hammaskiven poistoon. Varsinkin kun huomasin että Ollen edellisestä lääkärikäynnistä oli kulunut jo viisi vuotta.

Ollen purukalusto ei tosiaan ollut kovin hyvässä kunnossa, yksi poskihammas oli jouduttu poistamaan. Mutta eläinlääkäri oli huolissaan Ollen laihtumisesta. Viisi vuotta sitten se oli painanut 5 kiloa ja nyt muka enää 4,3 kg. Tosin kun eilen kotona punnittiin Olle niin se painoi sen tasan 5 kiloa.

Mutta... Olin ihan silmämääräisestikin huomannut Ollen laihtumisen. Olen "vitsaillut" Ollen laihuudesta jo pitkään. Ja sehän on aina ollut vähemmän ylipainoinen kuin muut kissani.

No verikokeet oli otettu ja annoin luvan tutkia ne, huomenna tulee tulokset. Tuli sitten tuolle eläinlääkärireissulle hintaa lähemmäs 200 euroa. Hampit + narkoosi + rokotukset + verikokeet (45 euroa).

Koko kroppa kivuissa

Ensimmäinen merkki pahemmasta oli joitakin viikkoja sitten kun tein sen virheen että kävin kampaajalla. Jalat kipeytyivät siinä urakassa hirveästi, ja jalkapohjiin tuli jopa vesirakkuloita. Kivut alkoivat hellittää vasta vajaan viikon päästä. Viime vuodesta asti kroppani on hylkinyt kävelemistä. Pitäisi siis lopettaa kokonaan moinen täysin turha aktiviteetti.

No siitä sitten on vointi vain huonontunut. Enää ei siis koske vain jalkapohjiin, nilkkoihin ja kantapäihin vaan muuallekin jalkoihin. Selkään. Niskaan ja sen takia päähän. Olkapäätkin on nykyään niin kipeät että pahimmillaan esimerkiksi imurointi on yhtä tuskaa. Koko kroppa on kuin junan alle jäänyt. Kuumottavaa kipua. Ihan kuin koko kroppa olisi tulehtunut. Olo on ollut pahimmillaan niin huono että pelkäsin kuolevani. En enää tiedä miten muka pystyisin kävelemään pidempiä matkoja, saati sitten tekemään töitä.

Mitenhän pahasti nauraisivat minut pihalle lääkärissä. Hoitaja ainakin nauraisi jos yrittäisi aikaa varata. Mutta kun ei tällaiset (jalka)kivut ole normaaleja. Kun on tottunut kävelemään sen noin 40 000-80 000 askelta viikossa ja nyt kroppa sanookin EI niin mitä muka pitäisi tehdä. Irtisanoutua ja tilata ruuat kotiinkuljetuksella? En ehdi "toipua" edellisestä kävelystä kun pitäisi taas pystyä kävelemään. Mutta joidenkin mielestä tämä on vain normaalia vanhenemista, näin 38-vuotiaalla.

Rasituksessa iskevät kivut, ja palautumisessa kestää epänormaalin pitkään. On tullut taas vuosikymmenien tauon jälkeen esimerkiksi fibromyalgia mieleen. Äidin suku on täynnä nivelreumaa ja nivelrikkoa. Toisaalta reumatauteihin kuuluu yleensä aamujäykkyys, jota minulla ei ole. Minulla se jäykkyys iskee vasta rasituksen jälkeen.

Unipäiväkirjani mun

Eli muutama viime aikojen uni.

1: Paavi Jeremy Irons halusi salamurhata minut. Palkkatappajat iskivät Siilinjärvellä mummolani pihalla. Onnistuin ihmeellisesti väistämään luodit kunnes henkivartijani saapuivat paikalle pelastamaan minut.

2: Syyskuussa Suomessakin ensi-iltansa saavasta Stephen Kingin Siitä julkaistiin ensimmäinen (ennätyksen rikkonut) traileri. Heti seuraavana yönä trailerin katsomisesta näin kamalan painajaisen uudesta Pennywisestä. Ensimmäinen reaktioni yöllä unesta herätessäni oli että enhän minä voi katsoa sitä leffaa kun pelkkä trailerikin aiheuttaa painajaisunen. Ja miten voinkin heti pettää vanhaa Pennywiseä, joka on ennen hallinnut uniani.

3: Onnistuin kerrankin pääsemään unissani hengissä lentokoneella maahan asti. Valitettavasti matkalaukkuani ei löytynyt sitten mistään, Giggeli ei muistanut edes sitä oliko laittanut sen ruumaan vai käsimatkatavaroihin. Hänen ja lentoemäntien etsiessä laukkuani lentokone ehtikin jo lähteä seuraavalle lennolle. Menin paniikissa koneen alakertaan missä lentäjät käskivät minut vihaisina istumaan ja turvavöihin. Kone oli matkalla Turkkiin, ja Erdogan kuulemma suunnilleen teloittaa kaikki matkustajalistan ulkopuoliset. Lentäjät nukahtivat ja heidän herätessään kone oli jo liian matalalla ja uhkasi iskeytyä maahan. Hyppäsin ikkunasta pois koneen kyydistä ja päädyin läheisen kerrostalon pihalle joka olikin jossain Turkissa. Lapsia tuli ulos talosta ja yritin kommunikoida heidän kanssaan saadakseni paikalle ambulanssin tai päästäkseni sairaalaan, mutta eihän se onnistunut.

4: Jouduin nukkumaan sängyssä jossa joku oli juuri murhattu verisesti. Vaikka lakanat oli vaihdettu niin patja ja tyyny olivat ihan veressä. Jotenkin tuntuu että tämä uni johtui kuukautisista ja niihin liittyvästä kuolemanpelostani.

Paon ensimmäisen kauden ärsyttävimmät virheet

Nyky-Prison Breakin hirvittäessä tuli taas muisteltua vanhoja hyviä aikoja eli katsoin ensimmäisen kauden.

Lincoln on täysin syytön ja viaton mies. Hänhän vain aikoi tehdä murhan, jonka joku muu oli vain sattumalta ehtinyt tehdä ennen häntä. Jos se mies olisi ollut vielä elossa Linckö ei muka olisi tappanut häntä?

Diabeteksen hoitaminen on tosi yksinkertaista. Yksi ainoa insuliinipiikki päivässä riittää mainiosti.

Myytinmurtajien olisi pitänyt testata tämä Michaelin tekemä juttu: kiipesi köyttä pitkin joka oli kiinni ritilässä. Miten muka oli mahdollista nostaa se ritilä samalla kun roikkui siitä itse koko painollaan. Ja miten muutenkin onnistuu ihmisiltä kapean köyden (narun) kiipeäminen ylös.

Hale ja Veronica sopivat tapaavansa kahvilassa. Tapaamispaikka on kuitenkin pimeä kuja/parkkipaikka.

Terrence Steadmanilta poistettiin hampaat jotta ne voitaisiin laittaa ruumiille hämäämään henkilöllisyyttä. Miten hyvin ensinnäkin onnistuu irtohampaiden kiinnitys toiselle ihmiselle ja huomaamattomastiko? Ja eikö olisi ollut paljon yksinkertaisempaa vain väärentää ne hammastiedot?

Nero Michael ei osaa käyttää hissiä, eikä kukaan mukaan pakoporukasta. Vain Tweenerillä on tämäkin arjen perustaito hallussa.

Miksi muuten Michael oli niin tyhmä että laittoi tatuointiinsa kaikenlaista täysin turhaa? Vain siksi että saisi lisää jännitystä elämäänsä kun viranomaiset seuraavat tatuoinnin vihjeitä?

Mitä tapahtui niille kahdelle Abruzzin miehelle jotka ensimmäisen kauden viimeisessä jaksossa lensivät pois lentokoneella ilman pomoaan? Luulisi että Abruzzi olisi tapattanut heidät.

Ekan kauden lopussa Abruzzi halusi uhata Veronican henkeä saadakseen Michaelin kertomaan Fibonaccin olinpaikan, mutta toisen kauden alussa Abruzzi ei yhtäkkiä välitäkään Fibonaccista.

Sara löydetään kuolleena ensimmäisen kauden päätösjaksossa. Toisen kauden alussa hänet on kuitenkin mystisesti herätetty henkiin. (johtui kuulemma hahmon suosiosta)

Tapsa 10 vuotta