Kauan odotettu Stephen Kingin Se tuli nähtyä lauantaina lähes loppuunmyydyssä näytöksessä. Suurin osa yleisöstä vaikutti olevan teini-ikäisiä. Enkö olekaan kohderyhmää?
Elokuvahan on tietysti aina hyvä jos siinä on kissa (joka vielä selviää hengissä) JA... New Kids on the Block! En voinut olla nauramatta heti kun tunnistin musiikin. Leffahan olisi siis ollut suorastaan täydellinen jos siinä olisi vielä ollut hamsterin sijasta marsu.
Eipä varsinaisesti ole valittamista Bill Skarsgårdin Pennywisestä, mutta hyvin vähän hänellä oli dialogia. Tai yhtään mitään. Ei voi siis edes kunnolla verrata Tim Curryyn, jonka suoritusta ei oltu piilotettu erikoistehosteiden alle. Lopussa säälitti Pennywisen puolesta. Eikö se pärjää edes joukolle luusereita?
Miksi vain Pennywise sanoi "beep beep Richie"? Sen törkyturvan suu olisi pitänyt sulkea monta kertaa. Huumori ei tosiaankaan ollut minun makuuni.
Musiikki oli jotenkin tosi huonosti elokuvaan sopivaa. Yritettiin sen avulla väkisin tehdä pelottavia sellaisista kohtauksista jotka eivät sitä todellakaan olleet.
Eipä ole tarvetta omistaa tätäkään elokuvaa dvd:llä, vaikka toiveita siitä elättelin. Sen sijaan tuli ikävä vanhaa Sitä.
Pieniä häiritseviä yksityiskohtia:
-Suosikkihahmoni Georgie on vain kadoksissa, ei virallisesti kuollut
-Miken vanhemmat kuolleet
-Ben tutkii Derryn historiaa, ei Mike
-kirjaimellisesti kelluvat/leijuvat ruumiit. Luulin että Pennywise SYÖ lapsia ("I am the eater of worlds, and of children")
-luuserit eivät käytä mitään taikaa (hopea) Pennywisen tappamiseen
-Henryn isä on poliisi. Ja Henryhän vaikuttaa kuolevan lopussa (ei voi olla niin)
-Pennywise kidnappaa Bevin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti