31. toukokuuta 2016

Kissan kaljuuntuminen

Tapsan kaljuuntumiselle löytyi nyt nimi: Psychogenic alopecia eli psychological baldness eli henkisistä syistä johtuva kissojen kaljuuntuminen. Se on pakko-oireista toimintaa ihan niin kuin esimerkiksi sekin kun minä raavin itseäni. Fyysinen itsensä vahingoittaminen helpottaa henkistä pahaa oloa.


Se että kissa nuolee itseensä karvattomia alueita ei ole yleensä vaarallista sen terveydelle, ellei se sitten onnistu aiheuttamaan itselleen esimerkiksi haavoja.

Syitä itsensä nyhtämiselle karvattomaksi voivat olla esimerkiksi stressi, tylsyys, masennus, ahdistus (kissakavereista), suuret muutokset elämässä, auringonvalon puute... Siksikö Tapsa hakeutuu aina aurinkoon? Sehän on selvää että Tapsa viihtyisi parhaiten asunnon ainoana kissana. Mitään suuria muutoksia Tapsan elämässä ei ole ollut viime vuosina.



Voi Tapsa. Sen elämä on niin tylsää ja masentavaa ja ahdistavaa että pitää vahingoittaa itseään fyysisesti, kun ei muutakaan tekemistä ole. Paitsi Kalin kiusaaminen. Ja ylensyöminen.

Ei kommentteja: